Miltä tuntuu olla vanha, noin 70v, joka ei tajua itseään paljon nuorempien elämänmenoa?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua en, en tajua sitä nuorempien maailmaa joka on usein hyvin pitkälti virtuaalinen, mentaalinen, eikä perustu live-kokemuksiin.
Vanhemmat ikäluokat elivät, nauttivat ja kokeilivat asioita ihan eri tavalla, ei ollut ahdistuneisuutta eikä estoja.
Seksiäkin oli kovasti ja aika suht vapaasti, siis livenä, toisin kuin nykynuoremmilla.
Nuoremmat sukupolvet ovat lähinnä säälittäviä.
Samaa mietin ja esim nuoret eivät uskalla vastata puhelimeen, kun puhelu vieraan kanssa ahdistaa!
Tällainen uutispätkä tuli vasta tv:sta, ja aiheena oli kesätyöpaikkojen hakeminen.
Sama kokemus omassa lähipiirissäni on, että nuori ilmoittaa, että ei mielellään vastaa puhelimeen.
Tulee sellainen olo, että olemme kasvattaneet uusavuttomia kansalaisia, jotka
En oikein tajua miksei voi vastata puhelimeen? Mulla känny näyttää, että "mahdollinen häirikkönumero", silloin en vastaa. Muuten kyllä. Jos se on joku lehti/sähkö ym. kauppias, eikä kiinnosta niin sanon vaan hänen puheensa päälle, että Kiitos soitosta mutta ei tällä hetkellä kiinnosta. Ja saman tien painan punaista luuria. En jää kuuntelemaan mitään. Ja sitten se numero menee estoon. N65
Kyllähän se oudoksuttaa että nuorempi väki ei opi koulussa lukemaan ja kirjoittamaan.
Sääliksi käy nykynuoria, kulkevat sopuleina porukoissa puhelimet kädessä, eivät uskalla erottautua omiksi persooniksi. Työttöminä maleksitaan ja turvaudutaan mieluummin rikoksiin. Suomenkieli rapautunut, kirjoitustaito kadonnut. Matkustelua mielessä pelkkä biletys, ei mitään elämyksiä kasvattavaa, ei muistoja. Tuskin moni nuori näkee 70v. päiviään, mt-ongelmat, liikkumattomuus, väkivalta, ne johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuvittelee keksivänsä pyörän uudestaan.
Tämä. Lähdin töistä eläkkeelle kun tuli näitä nuoria töihin, jotka nimenomaan luuli keksivänsä pyörän uudelleen.
Ei vaan jaksanut, enkä ole ainoa tuttavapiirissäni.
Vierailija kirjoitti:
eivois vähempää nuorten elämänmeno kiinnostaa
Ai, minä kyllä seuraan mielenkiinnolla lastenlasteni elämänmenoa, ikähaitari 10-22 v. Mummo 79 v.
Miltä tuntuu olla nuori, joka ei ymmärrrä mitään vanhempien ihmisten elämästä? Pelottaako, kun tiedät että vanhenet joka ikinen päivä, jos tahdot elää pitkään, ainut mahdollisuus on tulla vanhaksi?
APlle voisi opettaa paljon asioita. Mm. sanan "elämänkokemus". Lienee aivan tuntematon käsite?
Jumalalle kiitos että olen jo kohta taivaassa. Tällä meno senkun rapistuu.
Nuori, kyllä sinäkin vanhenet. Vuodet kuluvat nopeasti ja huomaat sen, kun alat miettiä, että esim. montako vuotta sinulöa on ollit ajokortti, montako vuotta siitä on, kun pääsit yläasteelta yms.
Hyvältä tuntuu olla vanha. Tässä iässä on elämästä oppinut jo paljon ja vielä on ajatus kirkas. Ainakaan ei käy kateeksi nuorempia.
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy nykynuoria, kulkevat sopuleina porukoissa puhelimet kädessä, eivät uskalla erottautua omiksi persooniksi. Työttöminä maleksitaan ja turvaudutaan mieluummin rikoksiin. Suomenkieli rapautunut, kirjoitustaito kadonnut. Matkustelua mielessä pelkkä biletys, ei mitään elämyksiä kasvattavaa, ei muistoja. Tuskin moni nuori näkee 70v. päiviään, mt-ongelmat, liikkumattomuus, väkivalta, ne johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Ei tuo kyllä päde läheskään kaikkiin nuoriin. Minun lähipiirissäni (ei ole omia lapsia) ainakin ovat harrastaneet paljon kaikenlaista; instrumentin soittoa, partiota, suunnistusta, ampumista, ties mitä, koulu on mennyt hyvin, stipendejä saatu. Nuori mies treenasi hurjasti, että pääsi suorittamaan asepalveluksen rajavartioston erikoisjoukoissa, en nyt muiden ammatteja luettele, mutta hyvin heillä on mennyt elämä aikuistuttuaan. Ehkä se johtuu fiksuista vanhemmista, en tiedä
Vierailija kirjoitti:
Hyvältä tuntuu olla vanha. Tässä iässä on elämästä oppinut jo paljon ja vielä on ajatus kirkas. Ainakaan ei käy kateeksi nuorempia.
Niin, omaa elämäämme elämme kukin. Ainoa mistä voi olla kateellinen, on että nuorilla on enemmän aikaa jäljellä tässä maailmassa. Tuleehan siitä vähän haikea olo, kun tiedostaa, ettei todennäköisesti neljännesvuosisadan kuluttua enää ole täällä, on tää maailma sen verran mielenkiintoinen paikka, että vähän kauemminkin tätä touhua seuraisi, että näkisi mihin suuntaan asiat menevät. Aikakin kuluu nykyään niin samperin nopeasti, että 20 vuotta sitten oli melkein kuin toissapäivänä. LOL
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen. En tunne ketään parikymppistä. En tiedä yhtään, että miten he elävät. Ei se minuun vaikuta. Ollaan niin eri ikäluokkaa.
Olen aina luokitellut itseni iättömäksi. On rikkaus jutella/tuntea kaikenikäisiä ihmisiä ja itseltäni se käy luontevasti. En kysele heidän elämästään vaan jutellaan hetkestä ja hetkessä. Jos haluavat kertoa elämästään, kuuntelen ja olen kiinnostunut.
Ihan kamalaa, kun viiskymmpinen toteaa ettei tunne ketään parikymppistä...luokittelee itsensä tietynikäiseksi ja sulkee pois mahdollisuuden ymmärtää ja katsoa maailmaa nuorten silmin. Tuo lukkiutuminen vuosiin, vuosikymmeniin yksi vanhenemisen merkki...mutta ei, ei vielä viiskymppisenä eikä minkään ikäisenä. T. Kohta 70 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä vanha, mutta ap vaikuttaa jotenkin jälkeenjääneeltä. Ymmärrään ja teen niitä asioita, jotka minua kiinnostavat. Sillä ei ole mitään tekemistä iän kanssa. Ap ei itse varmaan osaa ajatella itsenäisesti, vaan tekee sitä mitä kulloinkin ns. influensserit käskevät.
Katselin tänään Areenasta Michael Palinin matkaohjelmat, Pohjois-Korea 2 osaa, Nigeria 3 osaa. Palin on "vanha", lähes 80-vuotias, luulisin. Ei vaikuta seniililtä, ja erittäin kohtelias ja kunnioittava kanssaihmisiään kohtaan, kiinnostunut maailmanmenosta ja halua ymmärtää muutakin kuin oman navan ympärillä pyörimistä. Suosittelen noita ohjelmia varsinkin ap:n kaltaisille.
Michael Palin on magee kundi!
Minä en ymmärrä omia 4-kymppisiä lapsiani. Auttaa pitäisi ja antaa rahaa. Minusta se on heidän vuoro auttaa minua ja kuskata Mersuilla ja Bemareilla sairaalaan, mutta kun heillä ei ole rahaa edes polkupyörään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän 70 v ole nykyään mikään vanha vielä. Monet tuossa iässä ovat tottuneet käyttämään internettiä ja pysyvät ajan tasalla.
Toisaalta, mikäs muoti-ilmiö nyt on tänne palstalle tullut, että arvostellaan vanhempaa väkeä?
Ainoa asia, jonka osaavat😅
En o lähellekään noin vanha mut en silti tajua nuorison höpötyksiä. Kakaroiden keskittymiskyky on ku kultakalalla, näperretään puhelinta ja ollaan ahdistuneita jos se soi. Ei ymmärretä kelloa ja just ja just osataan lukea.
Kaikesta saadaan täällä vastakkainasettelua. Alkaa olla väsynyttä. Nauttiiko ihmiset tästä vänkäämisestä?
Hankkikaa se 'elämä'.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse lähelleekäån niin vanha, mutta tuo kysymyksesi kertoo vain ja ainoastaan omasta kyvystäsi ymmärtää, että vanhakinnon joskus ollut nuori. Hän on ollut joskus kiinteä ja rypytön, täynnä flirttiä ja suhdekokemuksia, tekevä ja menevä. Ja sinustaKIN tulee vanha ja ryppyinen, menetät kiinnostuksesi eri asioihin koska olet jos kaiken kokenut niin moneen kertaa, etkä ymmärrä nykynuorten elämänmenosta, eikä sinua kiinnostakaan sitä ymmärtää.
Kyse on siitä, että maailma toistaa itseään. Aina joku intoilee jotain asiaa muka uutena, mutta kun se on jo niin tuttu ja nähty ja kokeiltu. Vain nimi vaihtuu, eikä ihan oikeasti jaksa vanhemmiten enää innostua, kun tietää jo valmiiksi, miksi se homma ei toimi.
Koulusektorilta esimerkki: Ilmiöpohjaisesta oppimisesta kiihkoiltiin jokunen vuosi sitten ihan hirveästi. Se on laantunut ja yhä enemmän painunut taka-alalle. Kun on ikää riittävästi, niin muistaa saman jutun pyörineen muistaakseni nimellä "oppimiskokonaisuus" jo 80-90 -luvun taitteessa. Oli joku asia, jota lähestyttiin monelta eri kannalta. Sitten se vaan laantui ja katosi. Yhtäkkkiä 2010-luvun alussa joku on keksinyt pyörän uudelleen nimellä "ilmiöpohjaisuus" ja taas pitäisi intoilla. Nähty on, ei ollut innostava, meni pois.
Uin ehkä vastavirtaan, kun ei ole lapsenlapsia enkä sellaisia kaipaakaan. Jos sitten joskus on, en osallistu heidän elämäänsä mutta tarvittaessa olen käytettävissä. Vanhemmat ovat kuitenkin kasvatusvastuussa, eivät isovanhemmat. On tervettä olla itsekäs tässäkin iässä. T. Kohta 70 v.