Lue keskustelun säännöt.
Nyt tuli kyllä pohjat: Lidliin 3400 hakijaa!
26.01.2025 |
Tytär hakee lukion oheen töitä, mutta niitä on näköjään mahdotonta saada mistään. Nyt tuli Lidlistä vastaus: Kiitos mielenkiinnosta, hakijoita oli 3400! Mitä helvettiä.
Kukaan ei palkkaa enää minnekään, tyttären kaverit KAIKKI ilman työtä. Jokaikinen, vaikka hakevat ja hakevat koko ajan. Reippaita nuoria, joilta katoaa usko yhteiskuntaan. Tämä on järkyttävää.
Kommentit (566)
Vierailija kirjoitti:
Nuorten pitäisi aloittaa massiivinen aivovuoto ulkomaille. Suomi ei ansaitse nuorta väestöään, täällä mennään vain 40+ ikäisten ehdoilla.
Täällä mennään vain 65+ ikäisten ehdoilla. Neli- ja viisikymppisiä riistetään yhtä lailla surutta kuin nuorempiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuo, joka äsken lykkäsi noita numeroita ja laskelmia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä.
Tässä tilanteessa sopisi oikeasti miettiä, eikö valtiovalta voisi palauttaa 1990-luvun lamasta joitakin hyviksi todettuja toimintatapoja. Ap kertoi aloituksessaan tyttärestään ja tämän ystävistä, jotka ovat lukiossa ja haluaisivat sen oheen töitä. Samaan aikaan tiedetään, että korkeakouluopiskelijoiden opintososiaalisia etuuksia on heikennetty ja että valtaosa joutuu tekemään opintojen ohella töitä. Osalle se sopii kivasti, osa uupuu, osa masentuu, kun ei löydä töitä eikä ole rahaa.
Asiasta voi ja saa olla montaa mieltä, mutta itse ajattelen, että tällaisessa valtakunnallisessa suurtyöttömyyden tilassa olisi ensiarvoisen tärkeää, että sekä koululaiset että korkeakouluopiskelijat saisivat valtiolta ja yhteiskunnalta tukea ja kannustusta panostaa täysillä opiskeluihin ja niistä palautumiseen. Lukiolaisen ei yleensä tarvitse tehdä töitä taloudellisista syistä (joidenkin pitää, ja heitä silmällä pitäen mm. kirjoista tehtiin maksuttomia) vaan työkokemuksen saamiseksi ym.
Olisiko kuitenkin, tällaisessa yleisessä työttömyystilanteessa, mahdollista panostaa siihen, että lukiolainen suorittaisi kurssinsa paremmilla arvosanoilla ja/tai suorittaisi enemmän kursseja, joista hänelle olisi hyötyä jatkossa? Tai pänttäisi niihin kirjoituksiin sen verran, ettei niitä tarvitse uusia useampaa kertaa - mikä nykyään on mahdollista, mutta myös maksaa opiskelijalle. Voikin kysyä, onko järkevää viettää koulun ulkopuolista vapaa-aikaansa Lidlissä töissä ja tienata muutamia satasia, jotka sitten käyttää ylioppilaskokeen arvosanojen uusimiseen, kun arvosanat eivät ole olleet mieleisiä ja/tai haluttuja jatko-opintoja mahdollistavia, kun se kotona opiskeluun ja opiskelusta palautumiseen käytetty aika onkin mennyt siellä Lidlissä? Jos taas perheessä on mallina, että itse tienatut rahat saa pitää itse mutta vanhemmat maksavat yo-kokeet, niin kannattaisi ehkä perheessä miettiä kannustimia ja priorisointeja uudelleen.
Tottakai on aina ns. superyksilöitä, jotka jaksavat päntätä kympin todistukset, käydä harrastuksissa, urheilla, nähdä kavereita ja sitten vielä käydä palkkatöissäkin. Mutta median uutisoinneista päätellen nimenomaan teinitytöt kokevat nyt uupumusta. Jossain kohtaa se superyksilökin voi uupua, ja suurin osa ei ole eikä tarvitsekaan olla noita supereita.
Ja vastaavasti sitten seuraavalla asteella korkeakouluopintojen suhteen: olisiko mahdollista, että opiskelijoiden opintotukea ja opintotuen asumislisää korotettaisiin sen verran, että opiskelija pystyy keskittymään opintoihinsa niiden keston ajan - työharjoittelut omalta alalta sitten erikseen?
Tämä mahdollistaisi sen, että ne harvat työpaikat Lidleissä ym. tulisivat työttömien käyttöön, ei siis opiskelijoiden käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, kaupan kassalle pääsee aina-- eiku joo sinne on 3400 hakijaa
Muistan kun lapsena peloteltiin että jos ei koulunkäynti maistu niin joutuu kaupan kassalle. Niin ajat muuttuu, nyt siitäkin työstä kilpaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Maleksivia nuoria pilvin pimein ostoskeskuksissa. Kaikki ilman työtä, opiskelupaikkaa -- tulevaisuuden suunnitelmia. Kukaan ei palkkaa mihinkään. Ei ole rahaa harrastaa, tehdä mitään.
Eläkeikää on välttämätön nostaa.
Nyt kannattaisi tähdentää nuorille, että kannattaa panostaa koulunkäyntiin. Jos ja kun töitä ei ole, silloin tehdään läksyjä ja otetaan ylimääräisiä kursseja. Ei niillä välttämättä työpaikkaa saa koskaan suoraan, mutta vanhan kansan sanontaa mukaellen: onpahan ainakin poissa pahanteosta. Lisäksi se ranskan arvosana todistuksessa kertoo kuitenkin aika paljon siitä, millä tasolla sitä kieltä osaa. Vanhempien kannattaisi nyt tähdentää kesätyöpaikkaa vaille jääneille nuorilleen, että koulu on nuoren työtä ja siitä saatu "palkka" tulee pidemmällä tähtäimellä kuin tilille tuleva palkkatyöpaikan palkka. Eli jos se ranskan numero on nyt seiska, niin kesän aikana kertausta, vaikka sarjakuvien lukemista ja musiikin kuuntelua, lisätehtävien tekemistä niin, että tavoitteena on nostaa arvosana syksyllä ysiin. Tarvittaessa sitten tenttii ennen kirjoituksia huonommat arvosanat korkeammiksi.
Ja ei, se ysi lukion ranskasta ei välttämättä tarjoa sitä työpaikkaa. Mutta se voi tarjota kielitaitoon sellaisen pohjan, että yliopistossa ja/tai vaikka kansalaisopistossa sitä ranskanopiskelua voi jatkaa. Ja jossain kohtaa se kielitaito voikin riittää siihen, että pääsee mieleiseen työhön juuri tuon taidon ansiosta.
Mutatis mutandis, tietenkin. Ranskan tilalle mikä tahansa muu kieli, tai matikka, tai muu lukiossa suoritettava aine. Sellainenkin, joka ei luontaisesti välttämättä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat erittäin tärkeästä asiasta. Samaan aikaan eläkeikä nostettu. Miksi 55vuotiaat eiv ät pääse halutessaan eläkkeelle? Jopa selkeästi ei-työkykyisiä henkilöitä roikotetaan työnhaussa. Samaan aikaan nuoret ilman työtä, ilman tulevaisuutta, ilman suunnitelmia.
Syy on siinä, että tuon ikäiset jos päästetään eläkkeelle, niin eläkettä ei ole kohta kaikille maksaa. Halvempaa pitää nuoria työttömänä. Tuo on täysin hullua.
Myöskin Suomen eläkevarallisuus lasketaan valtion varallisuudeksi, joka vaikuttaa Suomen luottoluokitukseen, eli hyvin kyseenalaista toimintaa kansalaisien tulevaisuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, kaupan kassalle pääsee aina-- eiku joo sinne on 3400 hakijaa
Muistan kun lapsena peloteltiin että jos ei koulunkäynti maistu niin joutuu kaupan kassalle. Niin ajat muuttuu, nyt siitäkin työstä kilpaillaan.
Vanhempani aina uhkailivat opiskelemaan. He olivat kouluttautuneita ja halveksivat juuri kassatyötä ja siivousta yli kaiken, koska olivat parempia ihmisiä toki. Olin lukioaikana kassalla töissä ja kun opiskelu ei aina maistunut, heidän vakiovirtensä oli: "Jos et paranna tahtia niin jäät loppuelämäksesi kaupan kassalle!"
No, opiskelin akateemisen tutkinnon alalta, jossa piti olla varmat työmahdollisuudet. Olen nyt ollut pätkätöissä koko tähänastisen "urani" ajan, toki pitkään lasten kanssa kotona välillä. Nyt sain lapsuudenkodistani taas uraneuvoja. Kuulemma pätkien välissä kannattaa hakeutua siivoamaan tai Mäkkärin kassalle. Niin annan hyvän kuvan tuleville työnantajille itsestäni, että olen ahkera ja monipuolinen työntekijä enkä mikään pankolla makoilija!
Juu, varmaan asiantuntijapaikoissa arvostetaan että keski-ikäisenä tungen Mäkkäriin ja vien joltain nuoremmalta työpaikan ja hidastelen siellä kassalla. Varmasti saan sitten entistä helpommin niitä akateemisia töitä ja pidempiä pätkiä! Boomerisukupolvelta tulee parhaat neuvot ilman muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten pitäisi aloittaa massiivinen aivovuoto ulkomaille. Suomi ei ansaitse nuorta väestöään, täällä mennään vain 40+ ikäisten ehdoilla.
Täällä mennään vain 65+ ikäisten ehdoilla. Neli- ja viisikymppisiä riistetään yhtä lailla surutta kuin nuorempiakin.
Tämä. Vanhuksille jaetaan yllinkyllin ilmaista rahaa mutta nuoremmilta leikataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten pitäisi aloittaa massiivinen aivovuoto ulkomaille. Suomi ei ansaitse nuorta väestöään, täällä mennään vain 40+ ikäisten ehdoilla.
Täällä mennään vain 65+ ikäisten ehdoilla. Neli- ja viisikymppisiä riistetään yhtä lailla surutta kuin nuorempiakin.
Tämä. Vanhuksille jaetaan yllinkyllin ilmaista rahaa mutta nuoremmilta leikataan.
Joillekin vanhuksille jaetaan, mutta joillekin ei. Hyvin moni (kansan)eläkeläinen on köyhyysloukussa eikä pysty, toisin kuin työikäiset, parantamaan taloudellista asemaansa ei sitten millään.
Ihan samalla tavalla kuin joillekin työssäkäyville - "niille paremmille" - parannetaan jatkuvasti työoloja, kuten päivän hesarin jutussa työuupumisesta kerrottiin. Erittäin hyvissä firmoissa, jotka saaneet työilmapiiripalkintojakin, on palkattu jopa ihminen varmistamaan, ettei kukaan uuvu töissä.
Sitten samaan aikaan käytännöt niissä "ei-niin-hyvissä" työpaikoissa...
Ääripäistetään koko ajan, ja ihan tarkoituksella, siltä tuntuu.
Eli ei kannattaisi yleistää tätä miksikään sukupolvikysymykseksi, että "vanhuksille jaetaan yllinkyllin ilmaista rahaa" kun ei se asia tässäkään tapauksessa ole noin suoraviivainen.
"Parempien ihmisten" lapsille jaetaan niitä työpaikkoja suhteilla ja pidetään huolta, että työpaikka saadaan. Muut 3400 sitten hakevat sitä yhtä Lidlin työpaikkaa.
Melkein kannattaisi tehdä lehtijuttu siitä yhdestä, joka sen paikan lopulta sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, kaupan kassalle pääsee aina-- eiku joo sinne on 3400 hakijaa
Muistan kun lapsena peloteltiin että jos ei koulunkäynti maistu niin joutuu kaupan kassalle. Niin ajat muuttuu, nyt siitäkin työstä kilpaillaan.
Itse ihmettelin vuosituhannenvaihteen opiskelijana, miten 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla kaupoissa oli töissä niin paljon korkeakouluopiskelijoita. Ihmettelin sitä kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että opintotuki ja asumislisä olivat silloin sen verran hyvät että jos eli säästeliäästi (asui opiskelija-asunnossa) ja sai vuodessa muutamankin satasen vanhemmilta tai isovanhemmilta, pärjäsi ihan ok. Eli töissä ei ollut rahan vuoksi pakko käydä. Toinen syy oli se, että samaan aikaan oli pitkäaikaistyöttömyys 1990-luvun alun laman jäljiltä vielä aika vahvaa. Kyllä minulle tuli sellainen olo aika vahvasti, että eikö nuo ns. helpommat ja vähemmän koulutusta vaativat suorittavat työt oikeasti yhteiskunnassa kannattaisi jättää vähemmän koulutetuille ja/tai omalta alaltaan työttömäksi jääneille pitkäaikaistyöttömille. Toisin sanoen ajattelin jo 20-25 vuotta sitten, että muut kuin kaupan alan opiskelijat oikeasti veivät niitä töitä toisilta ihmisiltä. Järjetöntä haaskausta niin moneen suuntaan, että maisteriksi opiskeleva (ihan alasta riippumatta) vie sen työpaikan vähemmän koulutetulta ja/tai työttömältä ihmiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ollut rekryämässä kaupan alalla, ja kyllä me mieluummin korkeakouluopiskelijoita otimme kuin keski-ikäisiä työttömiä. Korkeakouluopiskelijat oppivat nopeasti talon tavat ja työnsä, olivat joustavia ja ennen kaikkea iloisia ja hyväntuulisia asiakkaille. Samoilla spekseillä (hyväntuulisuus, reippaus ja joustavuus) valitsimme toki myös keski-ikäisiä työttömiä, aina kun sellaisia oli. Keski-ikäisistä vain pienempi osa on sellaisia kuin opiskelijahakijoista.
Täytyy kyllä olla iloinen lasten puolesta, 19v ja 22v ja kummallakin ollut töitä jo ennen kuin valmistuivat. Ihan itse ovat työnsä hankkineet, minulla ei mitään suhteita ole. Vanhempi ollut jo vuosia kokopäivätyössä samassa työpaikassa, nuorempi kahdessa eri työpaikassa mutta on muutamassa paikassa varallakin, töihin kysellään niin paljon ettei vuorokaudessa tunnit riitä kun ei pysty kahdessa paikassa olla samaan aikaan. Ei kyse hoitoalasta, jossa ilmeisesti tällainen on yleisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut rekryämässä kaupan alalla, ja kyllä me mieluummin korkeakouluopiskelijoita otimme kuin keski-ikäisiä työttömiä. Korkeakouluopiskelijat oppivat nopeasti talon tavat ja työnsä, olivat joustavia ja ennen kaikkea iloisia ja hyväntuulisia asiakkaille. Samoilla spekseillä (hyväntuulisuus, reippaus ja joustavuus) valitsimme toki myös keski-ikäisiä työttömiä, aina kun sellaisia oli. Keski-ikäisistä vain pienempi osa on sellaisia kuin opiskelijahakijoista.
Kiitos tästä asiantuntevasta kommentista. Se selventää kyllä asiaa. Mutta on se vähän surullista silti. Oliko kokemus kaupan alan rekrypuolella siis jo 1990-luvun lopulla se, että ne, jotka olivat jääneet n. 1991-1993 välillä työttömiksi olivat jo ns. menetettyjä tapauksia?
Olin lapsi laman aikaan ja nuori 1990-luvulla, enkä ole tuolloin oikein ymmärtänyt asioista enkä seurannut niitä, mutta aikakausi eli 1990-luku kiinnostaa kovasti. Ymmärrykseni mukaan 1990-luvun alussa Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys, minkä perusteella olen ajatellut, että 1990-luvulla käytännössä kaikilla oli työkokemusta (paitsi ehkä 1990-luvun alussa ja puolivälissä suoraan lamaan valmistuneilla nuorilla). Oliko siis niin, että ne muutamat vuodet 1990-luvulla teki niin isosta osasta keski-ikäisistä työttömistä niin nopeasti käytännössä työmarkkinakelvottomia, että heitä ei voinut enää palkata? Ymmärrän kyllä, että jos joku oli tipahtanut lähiön kaljakuppilaan pysyvästi, hänestä ei varmasti enää asiakaspalvelijaa saanut. Mutta olivatko muutkin sitten niin masentuneita (ei-hyväntuulisia, ei-reippaita, ei-joustavia), ettei heistä ollut kaupan alalle? Vai oliko asennevammaa, katkeruutta siitä, ettei saanut oman alan töitä tmv.?
Pahoittelen kysymystulvaa, mutta kiinnostuin heti kun tuli asiantuntija linjoille. :-)
Meillä on myös valtava määrä toimettomia ulkomailta tulleita vahvistuksia, joiden työllistymiseen te keskus panostaa ensisijaisesti.
Nuorille on tarjolla paljon muitakin paikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, pojalle ei enää riitä tunteja vanhassa työpaikassa kaupassa. Hänellä on vain nollatuntisoppari ja nyt kauppias on ottanut uusia myyjiä opettelemaan, joten voinemme päätellä ettei töitä ole siinä puljussa enää tarjolla. Suoraan kysymykseen kesätöistä uusi kauppias ei edes alentunut vastaamaan. No, mä en myöskään enää siinä kaupassa nokkaani näytä, pitäkööt tunkkinsa, vaikka se on ainoa kauppa kahdenkymmenen kilometrin säteellä. Ihan liian kalliskin kyllä.
Pirun kiva pojan tässä taloustilanteessa hakea töitä. Lidliin pääsi kuitenkin edes haastatteluun, mut saa nyt nähdä, miten sekin menee.
Kyllä töitä löytyy, jos löytyy osaamista. Esimerkiksi omalla työpaikallani (pankki) on auki kymmeniä työpaikkoja, muttei jokaiselle dillelle.
Jos nuoresi haluaa töitä, ryhdy kevytyrittäjäksi ja laskuta. Ainakin ylemmän keskiluokan pikkulapsiperheissä on vaikka mitä duunia; löytyy lastenhoitoa, kotitöitä, keväällä haravointia yms.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut rekryämässä kaupan alalla, ja kyllä me mieluummin korkeakouluopiskelijoita otimme kuin keski-ikäisiä työttömiä. Korkeakouluopiskelijat oppivat nopeasti talon tavat ja työnsä, olivat joustavia ja ennen kaikkea iloisia ja hyväntuulisia asiakkaille. Samoilla spekseillä (hyväntuulisuus, reippaus ja joustavuus) valitsimme toki myös keski-ikäisiä työttömiä, aina kun sellaisia oli. Keski-ikäisistä vain pienempi osa on sellaisia kuin opiskelijahakijoista.
Niin, opiskelijoilla on elämä edessä ja luulevat vielä saavansa omistusasunnot ja haaveet toteutettua.
Keski-ikäinen jo tietää, että töitä on vaikea saada ja täysiä työtunteja ja haaveita ei voi enää toteuttaa.
Lisäksi on jo opetellut hommia miljoonassa eri työpaikassa.
"Melkein kannattaisi tehdä lehtijuttu siitä, joka sen paikan sai".
Tämä! :D Oikeasti. Tuossa on journalistista tarttumapintaa vaikka kuinka.
Entä tämä!
"Pirkanmaan osuuskauppa sai viime vuonna noin 11500 hakemusta, joiden joukosta valittiin 1400 kesätyöntekijää eli vain noin joka kymmenes hakija sai työpaikan."
HS 27.1.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut rekryämässä kaupan alalla, ja kyllä me mieluummin korkeakouluopiskelijoita otimme kuin keski-ikäisiä työttömiä. Korkeakouluopiskelijat oppivat nopeasti talon tavat ja työnsä, olivat joustavia ja ennen kaikkea iloisia ja hyväntuulisia asiakkaille. Samoilla spekseillä (hyväntuulisuus, reippaus ja joustavuus) valitsimme toki myös keski-ikäisiä työttömiä, aina kun sellaisia oli. Keski-ikäisistä vain pienempi osa on sellaisia kuin opiskelijahakijoista.
Niin, opiskelijoilla on elämä edessä ja luulevat vielä saavansa omistusasunnot ja haaveet toteutettua.
Keski-ikäinen jo tietää, että töitä on vaikea saada ja täysiä työtunteja ja haaveita ei voi enää toteuttaa.
Lisäksi on jo opetellut hommia miljoonassa eri työpaikassa.
Ei nuoretkaan välttämättä niin iloisia olisi, jos loppuelämän ajan olisi tiedossa pelkkä vuokra-asunto ja halpaa ruokaa.
EI omistusasuntoa, ei matkoja, ei rahaa parturiin eikä harrastuksiin einä lemmikkiä.
Vain vuokranmaksu ja halpa ruoka koko loppuelämän.
...joista suurin osa joutuu hakemaan 4 työpaikkaa/kk. (Ja itse asiassa työttömiä on reilusti enemmän 45 000.)
Ap ei täsmentänyt, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla (jätetään Kauniainen tästä nyt pois, siellä työttömiä 351), ja määritellään pk-seutu kolmen suurimman kaupungin mukaan.
Tehdään pieni tiedonhaku, katselmus sekä joitain laskelmia.
Työttömien määrä joulukuussa 2024:
Espoo: 17 334
Helsinki: 45 037
Vantaa: 17 767
Yhteensä pk-seutu: 80 138 työtöntä työnhakijaa viime kuussa.
(Koko Uusimaa: 106 510 työtöntä työnhakijaa joulukuussa 2024.)
Lähteenä käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön katsausta "Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TE-toimistossa kunnittain": https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=201212013…
Oletettavaa on, että kaikkien kolmen kaupungin työttömät hakevat töitä kaikista kolmesta kaupungista.
Tällöin yhteen Lidlin työpaikkaan on hakenut 3400 eli vain 4,2 prosenttia pk-seudun työttömistä. Se on kuitenkin aika pieni prosenttiosuus.
Ja on aika todennäköistä, että jokainen hakija todennäköisesti a) olisi halunnut tuon työpaikan ja b) olisi sopinut tuohon työhön. Eli todellakin, ne jotka huutelevat että "menkää töihin" ja "miksei kaupan kassan työ kelpaa" jne. ovat lähtökohtaisesti aika hakoteillä.
Off topic, mutta Lidlin rekrytoijien kannalta on varmaan ihan hyvä, että jokainen pk-seudun työtön ei hakenut tuota työtä. 80 000 työhakemusta olisi ollut ehkä vähän liikaa hr-osastolle. (Toki kaikilla työttömillä ei ole työnhakuvelvoitetta, mutta tehdään nyt tuokin ajatusleikki argumenttia alleviivaamaan.)
Olikos eilen täällä ketju siitä, miten kansainvälinen tutkimus on todennut, että Suomessa on nyt lama, melkein ainoana Euroopan maana?
Kyllä tästä voisi nyt päätellä, että kansalaiset, lamassa ollaan!