Lue keskustelun säännöt.
Norjan lukiolaiset eivät osaa lukea kelloa viisareista
25.01.2025 |
Käsittämätöntä. Tunti-ja minuuttiviisareita eivät tunnistaneet.
Kommentit (104)
Turun tuomiokirkon kellossa on vain yksi viisari. Just joku päivä mietin, että osaakohan nuoret katsoa aikaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapset ei osaa. Ja sanovat esimerkiksi 40 yli.
Etkö ajatellut opettaa?
Juuri tällä tavalla on saatu maa täyteen mistään mitään tietämättömiä uusavuttomia ja usein vielä jonkin diagnoosin tai identiteettiongelman kanssa kulkevia nuoria: koska vanhemmat eivät opeta.
Ope täällä. Osaamisen heikkeneminen on yksi asia, ja vakava sellainen. Tämä kellojuttu ei taas liity tuohon.
Nykyteinit toki tietävät mikä analoginen kello on, mutta moni eu ole kovin hyvä sitä jouhevasti "lukemaan". Tämä on täysin normaalia, koska he ovat käyttäneet lapsesta asti digitaalista kelloa. Aikaa on katsottu aina kännykästä tai tietokoneen näytöltä, vain pieni osa käyttänyt analogista rannekelloa.
Sama ilmiö on toistunut läpi ihmiskunnan historian eri asioissa. Omat vanhempani osasivat käyttää laskutikkua hyvin jouhevasti, minä tiedän suunnilleen miten se toimii mutta meillä oli jo taskulaskimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä 15-vuotiaiden kanssa. Enää kaikki eivät muista, mikä kuukausi on kyseessä, jos on päivämäärä 26.4. Oikeinkirjoitus on unohtunut jo aikaa sitten, isot alkukirjaimet on kirjoitettu pienellä on pitkään. Käsiala on myös osalla niin huonoa, ettei sitä pysty lukemaan. Ja osalla on kunnon harakanvarpaita.
Nykyään kaikki eivät enää muista kotiosoitettaan. Vaikeinta on muista postinumero ja asuinpaikka. Osa nuorista ihan oikeasti kysyy, että mitä tähän asuinpaikka kohtaan kirjoitetaan.
Tämä tason romahdus on ollut nopea, vielä 10 vuotta sitten kirjallinen ilmaisu oli nuorilla paljon parempaa.
Niin mitä tapahtuikaan 10 vuotta sitten. Vähän ohi aiheen, mutta 2015 tuli ma mu vyöry ja opetusta uudistettiin. Eihän tulijat olisi koskaan päässeet ensimmäistä luokkaa pidemmälle, jos vaatimukset olisivat olleet ennallaan. Pilattiin siinä samalla yksi omakin ikäluokka. Sääli. Jos nyt pitäisi valita uudelleen, en usko, että vanhemmat suostuisivat enää ottamaan samaan luokkaa tulijoita. Kun eivät integroidukaan vaikka päällämme seistäis ja miljoonia veroeuroja heihin tuhlataisi
Minusta tulijat eivät ole se ongelma, vaan opetuksen uudistaminen. Nykyään kaikki on integroitu samoihin ryhmiin, vaikka osa kaipaisi erityisopetusta. Opetus on suurissa halleissa verhojen "eristämänä", vaikka tarvittaisin kunnon luokkahuoneen ja entisajan tiukemman kurin. Kännykät pois kouluista, niin kummasti rauhoittuu.
Niin, mutta opetus uudistettiin juuri tulijoiden integroimiseksi yhteiskuntaan. Heidän vuoksi opetusta muutetiin ja paljon. Pieleen meni. Ei olisi pitänyt ottaa maahan näitä. Olisi pitänyt tehdä kuten Puola ja Unkari. Tai pitää sossun tuet niin matalana, että olisi ollut vetovoimaa, kuten Viro teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä 15-vuotiaiden kanssa. Enää kaikki eivät muista, mikä kuukausi on kyseessä, jos on päivämäärä 26.4. Oikeinkirjoitus on unohtunut jo aikaa sitten, isot alkukirjaimet on kirjoitettu pienellä on pitkään. Käsiala on myös osalla niin huonoa, ettei sitä pysty lukemaan. Ja osalla on kunnon harakanvarpaita.
Nykyään kaikki eivät enää muista kotiosoitettaan. Vaikeinta on muista postinumero ja asuinpaikka. Osa nuorista ihan oikeasti kysyy, että mitä tähän asuinpaikka kohtaan kirjoitetaan.
Tämä tason romahdus on ollut nopea, vielä 10 vuotta sitten kirjallinen ilmaisu oli nuorilla paljon parempaa.
Niin mitä tapahtuikaan 10 vuotta sitten. Vähän ohi aiheen, mutta 2015 tuli ma mu vyöry ja opetusta uudistettiin. Eihän tulijat olisi kos
Ei pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä 15-vuotiaiden kanssa. Enää kaikki eivät muista, mikä kuukausi on kyseessä, jos on päivämäärä 26.4. Oikeinkirjoitus on unohtunut jo aikaa sitten, isot alkukirjaimet on kirjoitettu pienellä on pitkään. Käsiala on myös osalla niin huonoa, ettei sitä pysty lukemaan. Ja osalla on kunnon harakanvarpaita.
Nykyään kaikki eivät enää muista kotiosoitettaan. Vaikeinta on muista postinumero ja asuinpaikka. Osa nuorista ihan oikeasti kysyy, että mitä tähän asuinpaikka kohtaan kirjoitetaan.
Tämä tason romahdus on ollut nopea, vielä 10 vuotta sitten kirjallinen ilmaisu oli nuorilla paljon parempaa.
Niin mitä tapahtuikaan 10 vuotta sitten. Vähän ohi aiheen, mutta 2015 tuli ma mu vyöry ja opetusta uudistettiin. Eihän tulijat olisi koskaan päässeet ensimmäistä luokkaa pidemmälle, jos vaatimukset olisivat olleet ennallaan. Pilattiin siinä samalla yk
Miten tämä liittyy nyt muuttoon? Kyllä mä osasin kuukaudet, oman kotiosoitteen ja kaikki tuollaiset ennen kuin menin edes kouluun. Enkä ollut saanut minkään järjestelmällistä opetusta sitä ennen, koska en ollut esikoulussa tai tarhassa, vaan naapurin eläköityneellä tädillä hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi osata menneen maailman taitoja?
En ole koskaan osannut edes ajatella, että kellon lukeminen olisi taito. Ajatus on jotenkin koominen.
En ole koskaan joutunut treenaamaan että olisin osannut lukea kelloa, se kyky tuli ihan itsestään meille viisikymppisille.
Eihän kellon lukeminen vaadi yhtään mitään, aivan palikkatesti, meneekö pyöreä palikka neliskulmaiseen reikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi osata menneen maailman taitoja?
En ole koskaan osannut edes ajatella, että kellon lukeminen olisi taito. Ajatus on jotenkin koominen.
En ole koskaan joutunut treenaamaan että olisin osannut lukea kelloa, se kyky tuli ihan itsestään meille viisikymppisille.
Eihän kellon lukeminen vaadi yhtään mitään, aivan palikkatesti, meneekö pyöreä palikka neliskulmaiseen reikään.
Täällä toinen viisikymppinen. Kyllä analogisen kellon lukeminen meille opetettiin, vanhempi, hoitotäti tai isosisarus opetti. Et vain muista asiaa enää.
Ai norjalaiset?
Viisarikellosta nousi kohu somessa opettajalta suorat sanat
Vanhemmat ovat huolestuneet oudosta ilmiöstä: lapset ja nuoret tuntevat huonosti kelloa, jossa on viisarit. Somekeskustelussa kummastellaan, opetetaanko kouluissa aihetta enää lainkaan.
Helsingin Puistolan peruskoulun erityisopettaja Mari Nurmi sanoo suoraan, että oppilaat tosiaan hallitsevat ajan seuraamisen helpommin digitaalisesti älykellojensa ja kännyköiden vuoksi.
Analogisen kellon oppiminen kuuluu silti aivan ehdottomasti perustaitoihin ja opetussuunnitelmaan.
Erityisopettaja Mari Nurmi. Kuva: Matti Nurmi
Perinteisestä kellotaulusta ajat opetellaan 1.2.-luokilla, ja niitä kerrataan 3.- ja 4.-luokilla. Ensin käydään läpi täydet tunnit, sen jälkeen puolet tunnit ja sitten opiskellaan, mitä tarkoittaa varttia vaille sekä varttia yli.
Erityisopettaja huomauttaa, että analogisen kellon hahmottaminen on vaikeaa varsinkin nepsyoppilaille, eli koululaisille, joilla on neuropsykiatrisia haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisilla on virkakellossa viisari- ja numeronäyttö.
Toisesta näkee paljon kello on ja toisesta miten se kirjoitetaan.Ilmiannettu nettipoliisille. Karhuryhmä tekee rynnäkön osoitteeseesi hetkenä minä hyvänsä.
Ja takavarikoi kaikki kellot sen mörskästä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi osata menneen maailman taitoja?
Kuulostat hahmolta Idioluutio-elokuvasta. Sääliksi käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin on mun ikäluokka kasvattanut ja opettanu lapsiaan. Onneksi mulla ei o lapsia ei tartte hävetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noita Suomestakin löytyy
Minulta on ihan suomalainen nuori aikuien kysynyt kelloa kadulla. Kun vastasin hänelle, hän katsoi minua hölmistyneenä. Kymmentä yli neljä oli hänelle tuntematon ilmaisu. vastassa oli tyhjä ilme, kun kerroin kellonajan.
Alkaakohan tuollainen ajan ilmaisu kuulostaa nuoresta polvesta samalta kuin minulle kolmekymppiselle joku "hän oli kaksi kolmatta ikäinen"? "Toisella kymmenellä" on minulle vielä luontevan kuuloinen, vaikkakin mukavasti vanhemmalta ajalta kalskahtava.
Kolmeseitsemättä miljoonaa kolmesataa yksikolmatta tuhatta, neljäsataa ynnä neljäkolmatta!
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi osata menneen maailman taitoja?
Kuten luku- ja kirjoitustaitoa? Tai numeroita? Nehän vasta vanhoja taitoja ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni harrastaa koodausta ja puhuu useita kieliä.
Viisarikelloa ei ole opetellut koska ei tarvitse sitä missään.
Täytyy olla vajaaälyinen jos ei ymmärrä miten kellotaulua luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kouluissa ole enää seinäkelloja?
on, mutta ne kysyy opettajalta paljonko kello on
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei voi osata MITÄÄN mitä sille ei ole opetettu.
Minua hävettäisi naureskella näille jutuille vanhempana.
ekalla niitä opetellaan
Vierailija kirjoitti:
Tää on taas tätä. Ajatellaan, että koska teknologia ja älykello jne jne. Mutta entäs jos vaikka kännykästä loppuu akku, olet rautatieasemalla, yhtään digikelloa ei näy missään, ja junaan pitäisi keretä? Joku tietystii sanoisi tässä, että kysyy kelloa joltain, mutta eihän ne nuoret enää uskalla sitäkään tehdä koska pitäisi puhua tuntemattomalle samalla viisiin kun puhelimessa.
muttatietääkö ne että 15.50 on kymmentä vaille 4
Minusta tulijat eivät ole se ongelma, vaan opetuksen uudistaminen. Nykyään kaikki on integroitu samoihin ryhmiin, vaikka osa kaipaisi erityisopetusta. Opetus on suurissa halleissa verhojen "eristämänä", vaikka tarvittaisin kunnon luokkahuoneen ja entisajan tiukemman kurin. Kännykät pois kouluista, niin kummasti rauhoittuu.