Lue keskustelun säännöt.
Työttömän arkikuvioni, ompa jännää elämää, sanoppa sanoneeni!
24.01.2025 |
1 heräään kello 04 ja minulla ei ole mitään tekemistä. Klo 07 kiusaan ihmisiä apokalyptisillä aiheilla vauvafoorumilla. Rukoilen ja kävelen varmaan 15-20 000 askelta kotonani ympyrää päivässä. Klo 11 käyn ruokajonossa höpisemässä ja haen kassillisen ruokia. Säästän 400 e kk sillä. Kello 12 menene salille ja uimaan. Kello 14 olen kotona, luen uutisia, kiusaan ihmisiä apokalyptisillä aiheilla vauvafoorumilla ja facebook-yhteisöjä, jos en ole taas bannissa kuten olen.. ja kävelen sisällä ja rukoilen. Kello 19 alan katsomaan netflixejä ja muita ja kello 21 menen nukkumaan. Sitten taas herään kello 04.
siinä menee hyvä mies hukkaan. Mutta eipä se, muuta, sano.
v i d d u
ps enkä enää lähde opiskelemaan, olen opiskellut 2 maisterin tutkintoa yliopistolla nuorena ja siihen meni 12 vuotta lol
Kommentit (51)
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
noin olen ajatellut, siis kun pääsen USAAn Australiaan tai Japaniin, niin työ on seikkailu ja kaikkialla on jänniä tapahtumia!
ap
Nyt lisää vaan tähän ketjuun tunnelmia.
Olen vielä työssä mutta niin turhautunut että joko lasken kuukausia tai haaveilen työttömyydestä päivittäin.
Mietin just sitä vapautta olla ja mennä viipottaa. Menisin kaikkiin kirkon ruokailuihin, tutkisin päivän keskustelutilaisuudet, lukisin hartaasti lehdet kirjastossa. Ottaisin termariin kahvia, ehkä jonkun herkkupalan.
Työn päälle jäkitän vain kotona. En tajua mikä tässä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
noin olen ajatellut, siis kun pääsen USAAn Australiaan tai Japaniin, niin työ on seikkailu ja kaikkialla on jänniä tapahtumia!
ap
Olin kymmenen vuotta USA:ssa töissä. Voin vakuuttaa että arki on ihan yhtä tylsää ja paskaa kuin Suomessakin. Välillä ahdistaa, välillä vi*uttaa oikein huolella, joskus on pienen hetken mukavaa mutta sitten taas huolia ja murheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
noin olen ajatellut, siis kun pääsen USAAn Australiaan tai Japaniin, niin työ on seikkailu ja kaikkialla on jänniä tapahtumia!
ap
Odottelet siis avointa työpaikkaa johon sisältyy seikkailua. No kuluu se aika kai niinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisteriksi valmistuit Ruotsissa ja siksi kielitaitosi on laaja, sen huomaa otsikosta. Onnea työnhakuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä se, että muutenkin varsin rajallisen elämän ajasta kuuluu edes jonkinlainen osa itselleni, on arvokas asia.
Mutta en olekaan tyypillinen työ-uskovainen jotka suhtautuvat työhön uskonnollisen kaltaisella palvonnalla.
Ai, sä olet ruokajonossa silloin kun et kirjoita Hönö juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai, sä olet ruokajonossa silloin kun et kirjoita Hönö juttuja.
Kuka meistä? Ja missä näit ja milloin? Ja mistä tiesit että se näkemäsi on sama kuin tämä nimettömänä kirjoittaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, sä olet ruokajonossa silloin kun et kirjoita Hönö juttuja.
Kuka meistä? Ja missä näit ja milloin? Ja mistä tiesit että se näkemäsi on sama kuin tämä nimettömänä kirjoittaja?
No AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulen leipäjonosta niin kiusaan Hönöööööö
🤡😆😎💩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
noin olen ajatellut, siis kun pääsen USAAn Australiaan tai Japaniin, niin työ on seikkailu ja kaikkialla on jänniä tapahtumia!
ap
Odottelet siis avointa työpaikkaa johon sisältyy seikkailua. No kuluu se aika kai niinkin.
Jos se on sellainen aloittajan unelma. Unelmista saa toivoa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja koska tuosta jää puuttumaan joku tylsä, itseään toistava työ, on elämä pilalla?
Vai ajatteletko että työssäolo on automaattisesti joku huima seikkailu, joka tuo sisällön elämään?
Tohon settiin sopis mun viimevuotinen työ, jota kestin tasan sen verran että sain ansiosidonnaisen päivät kasaan.
Kuudeksi töihin, päivän työ tehty tunnissa. Sitten oli vielä 7,5 tuntia jäljellä. Tekemistä ei ollut, joten kaikki työntekijät näpytti puhelinta, jaaritteli ja joi automaattikahvia loppupäivän, kunnes pääsi ryytyneenä pois.
Koko loppupäivänkin oli aivoton olo tuon jälkeen, öisin rupesin narskuttelemaan hampaita, mitä en ole ennen enkä jälkeen tuon tehnyt. Lopettamisen jälkeen olin flunssassa reilun kuukauden ja henkisesti oli samanlainen olo kuin taannoin burnoutista toipuessani. Toipuessa meni pitkään.
Nyt olen työtön ja tekemistä ja virtaa riittää. Tuo firma sen sijaan ei tointunut, vaan meni sittemmin konkurssiin.
Tuo kuulostaa mukavalta. Paljonhan tuohon päivään mahtuu jänniä asioita.
Ei mene hyvä mies hukkaan. Jos tuollainen on päiväsi, niin parempi että pysyt kotona.
Pahansuopa veemäinen uskis...
Herään klo 5-6
Käyn lenkillä
Lähden käymään kaupungilla esim. kirjastossa tai ystävää tapaamassa, lounaalla (pyrin rahan käytössä siihen, että edes kerran kuussa voisin syödä lounaan muualla kuin kotona)
Klo 14 Palaan kotiin lukemaan, siivoamaan, järjestelemään, tekemään työhakemuksia, opiskelemaan (verkkolukio tällä hetkellä, ei lasketa kuin "harrasteluksi" vaikka tarkoitus saada lakki vielä) etc.
Klo 19 iltapala, tv:tä, leffa etc.
klo 21 luen kirjaa tai selaan nettiä ja nukkumaan.
Eikä tarvinnut kiusata ketään!
Riippuu asenteesta. Minä heräsin, kuuntelin hetken podcastia ja silittelin vieressä kehräävää kissaa. Sen jälkeen keitin kahvit. Nyt keittiössä leijailee ihana kahvin tuoksu ja otan kupin kahvia. Kahvin jälkeen teen kahvakuula treenin.
Ei jännää, mutta mukavaa elämää. :)
Miksi elämän pitäisi lllakaan jännää?