Työttömän arkikuvioni, ompa jännää elämää, sanoppa sanoneeni!
1 heräään kello 04 ja minulla ei ole mitään tekemistä. Klo 07 kiusaan ihmisiä apokalyptisillä aiheilla vauvafoorumilla. Rukoilen ja kävelen varmaan 15-20 000 askelta kotonani ympyrää päivässä. Klo 11 käyn ruokajonossa höpisemässä ja haen kassillisen ruokia. Säästän 400 e kk sillä. Kello 12 menene salille ja uimaan. Kello 14 olen kotona, luen uutisia, kiusaan ihmisiä apokalyptisillä aiheilla vauvafoorumilla ja facebook-yhteisöjä, jos en ole taas bannissa kuten olen.. ja kävelen sisällä ja rukoilen. Kello 19 alan katsomaan netflixejä ja muita ja kello 21 menen nukkumaan. Sitten taas herään kello 04.
siinä menee hyvä mies hukkaan. Mutta eipä se, muuta, sano.
v i d d u
ps enkä enää lähde opiskelemaan, olen opiskellut 2 maisterin tutkintoa yliopistolla nuorena ja siihen meni 12 vuotta lol
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
No minä olen johtavassa asemassa työelämässä ja mun päivä: 06.15 ylös ja lapselle aamupala, lapsi ylös, aamutoimet ja muksu lähtee kouluun. Koneen avaan viimeistään klo 8.00 ja siinä sitten istun palaverirumbassa klo 16-17 saakka, jossain välissä yritän ehtiä syömään jotain ja käymään vessassa. On ongelmia, on alaisten murheita ja huolia, on mikromanageeraava esimies ja sen kommervenkit, on projekteja, kehitysjuttuja, tikettejä, laskuja, työ ei tekemällä lopu.
Klo 16.00 teen ruoan, syön ja mietin, että pitäisi lähteä salille tai lenkille, mutta ei vaan pysty. Otan puolen tunnin nokoset, koska pää on aivan jumissa ja väsyttää niin, että se tuntuu ihan fyysisesti. Tämän jälkeen autan lasta läksyissä, kotihommia, mies tulee kotiin klo 19.00. Suihku, iltapalat ja nukkumaan klo 21 mennessä. Aamulla sama jatkuu. Tuntuuko, että on ihanaa ja elämässä on kauheasti kaikkea jännää?
Tietokoneella jumittava työ on yhtä karseaa oli millä tasolla tahansa. Mä vaihdoin toimistohomehtumisesta liikkuvaan työhön duunariksi ja se on ihanaa ja jännää.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen johtavassa asemassa työelämässä ja mun päivä: 06.15 ylös ja lapselle aamupala, lapsi ylös, aamutoimet ja muksu lähtee kouluun. Koneen avaan viimeistään klo 8.00 ja siinä sitten istun palaverirumbassa klo 16-17 saakka, jossain välissä yritän ehtiä syömään jotain ja käymään vessassa. On ongelmia, on alaisten murheita ja huolia, on mikromanageeraava esimies ja sen kommervenkit, on projekteja, kehitysjuttuja, tikettejä, laskuja, työ ei tekemällä lopu.
Klo 16.00 teen ruoan, syön ja mietin, että pitäisi lähteä salille tai lenkille, mutta ei vaan pysty. Otan puolen tunnin nokoset, koska pää on aivan jumissa ja väsyttää niin, että se tuntuu ihan fyysisesti. Tämän jälkeen autan lasta läksyissä, kotihommia, mies tulee kotiin klo 19.00. Suihku, iltapalat ja nukkumaan klo 21 mennessä. Aamulla sama jatkuu. Tuntuuko, että on ihanaa ja elämässä on kauheasti kaikkea jännää?
Toivottavasti sulle edes maksetaan riittävä korvaus. Jos keräät vielä hetken rahaa ja vaihdat sitten kivaan työhön?
Vierailija kirjoitti:
No minä olen johtavassa asemassa työelämässä ja mun päivä: 06.15 ylös ja lapselle aamupala, lapsi ylös, aamutoimet ja muksu lähtee kouluun. Koneen avaan viimeistään klo 8.00 ja siinä sitten istun palaverirumbassa klo 16-17 saakka, jossain välissä yritän ehtiä syömään jotain ja käymään vessassa. On ongelmia, on alaisten murheita ja huolia, on mikromanageeraava esimies ja sen kommervenkit, on projekteja, kehitysjuttuja, tikettejä, laskuja, työ ei tekemällä lopu.
Klo 16.00 teen ruoan, syön ja mietin, että pitäisi lähteä salille tai lenkille, mutta ei vaan pysty. Otan puolen tunnin nokoset, koska pää on aivan jumissa ja väsyttää niin, että se tuntuu ihan fyysisesti. Tämän jälkeen autan lasta läksyissä, kotihommia, mies tulee kotiin klo 19.00. Suihku, iltapalat ja nukkumaan klo 21 mennessä. Aamulla sama jatkuu. Tuntuuko, että on ihanaa ja elämässä on kauheasti kaikkea jännää?
Lomalla?
"Lomalla?"
Josta kaksi viikkoa menee siihen, että ei vaan jaksa mitään. Jos ekan viikon saan nukkua puolille päivin niin helpottaa nopeammin. Sitten alkaakin jo ahdistaa, kun pitää mennä töihin ihan pian, loma lipsui käsistä 😅
"Bore Out"
Enpä ollut kuullut tällaisesta termistä. Mutta se minua vaivaa. Työ on tylsää ja vetkuttelen viimeiseen asti kaiken tylsän kanssa.
Mutta kun alkaa deadline lähestyä, yhtäkkiä saan hulluna virtaa ja teen viikkojen työt muutamassa päivässä. Teen hommat nopeasti, tarkasti ja putkinäkö päällä
Toki kyllä teen töitä koko ajan, mutta hitaasti ja kärsien. Olen paikalla sen vaaditun ajan.
Jotenkin vaan jos ei ole se riittävä kiire niin en saa tehtyä mitään, mutta jos olisi koko ajan hirveä aikapaine, varmaan murenisin senkin alle.
No, hommat hoituu näinkin.
Muuten sama, mutta minut heitettiin uskon yhteisöstä pois, kun en jaksanut Israel larppia. Pitäkööt tunkkinsa.
Herään kello 07:00 ja alan pommittamaan vauva-foorumia. Otan jääkaapista kylmää kuplivaa ja näin aamupäivä menee vauhdilla.
Puoliltapäivin katson jonkun hyvän elokuvan ja järisytän tornia kotiteatterilla.
Iltapäivällä lähden liikenteeseen ja menen käymään ystävillä.
Illalla muutama tasoittava ja sitten nukkumaan.
Sama jatkuu hyvien yöunien jälkeen.
Ei alkoholia aina.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen johtavassa asemassa työelämässä ja mun päivä: 06.15 ylös ja lapselle aamupala, lapsi ylös, aamutoimet ja muksu lähtee kouluun. Koneen avaan viimeistään klo 8.00 ja siinä sitten istun palaverirumbassa klo 16-17 saakka, jossain välissä yritän ehtiä syömään jotain ja käymään vessassa. On ongelmia, on alaisten murheita ja huolia, on mikromanageeraava esimies ja sen kommervenkit, on projekteja, kehitysjuttuja, tikettejä, laskuja, työ ei tekemällä lopu.
Klo 16.00 teen ruoan, syön ja mietin, että pitäisi lähteä salille tai lenkille, mutta ei vaan pysty. Otan puolen tunnin nokoset, koska pää on aivan jumissa ja väsyttää niin, että se tuntuu ihan fyysisesti. Tämän jälkeen autan lasta läksyissä, kotihommia, mies tulee kotiin klo 19.00. Suihku, iltapalat ja nukkumaan klo 21 mennessä. Aamulla sama jatkuu. Tuntuuko, että on ihanaa ja elämässä on kauheasti kaikkea jännää?
Vähennä tunteja? Auttoi itselläni ihan huomattavasti kaikkeen jaksamiseen. Ja pääsin jopa sinne uloskin työpäivän päätteeksi ennen kuin alkoi päivällisen teko ja lapsiperheen muut iltahommat.
Eli aloittaja on hyödytön turhake. Opiskellut 12 vuotta (veronmaksajien piikkiin) ja nyt loisii muiden kustannuksella himassa. Kuka btw opiskelee 12 vuotta? Järjetöntä. Ja miksi kaksi tutkintoa joista kummastakaan ei ole ollut mitään hyötyä. Ylpeilee kun käy ruokajonossa, voi apua mikä moraaliton ihmisraunio.
Mä kulutan päivääni lukemalla paskajuttuja Vauvalta, luen uutiset, katson elokuvia netistä, syön, menen lepäämään silloin kun huvittaa, käyn kaupassa, jos on rahaa. Silloin joudun viihtymään kotona entistä enemmän. Ehkä olen sitten erakoitunut.
Tuo kyllä on hoitamaton mielenterveysongelma eikä työttömyys. Toki olet työtln myös.
Ihan turhaan halveksitte naisia, jotka "kuormittavat palveluita". Ei ole fiksua yhtään antaa tilanteen jatkua ja pahentua.
Tarvitset myös seuraa. Paikallinen mielenterveysyhdistys, jos et muuta keksi.