Lue keskustelun säännöt.
En tiedä miltä isäni näyttää, mutta luulen, että näin hänet tänään!!
23.01.2025 |
Olen 40 vuotias nainen ja en ole edes valokuvaa isästä nähnyt. Häipyi jo ennen syntymääni. Nimen tiedän. Ja sen, että asuu pk seudulla. Lähdin seuraamaan tätä miestä ostoskeskuksessa ja seurasin häntä autolle asti ja josta noukin rekkarin ylös.
Sanoin, että olet varmasti isäni. Tunnen sen. Aistin sen. Sinun oltava minulle läheistä sukua.
Mies kielsi kaiken ja väitti, ettei tunne. Nyt on kilpi ylhäällä, mutta tiedot salattu, kun yritin hakea. Tähänkö tämä jää? Ei kyllä minun täytyy tehdä jotain. Tästä edes alan hengaamaan ton ostarin parkkihallissa ja odotan jos tuo mies tulisi uudelleen.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikko oli lupaava, mutta ei tämä tarina nyt oikein lähtenyt lentoon.
Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen. En ollut ikinä nähnyt isäni veljeä eli setääni. Tiesin, että hän asuu kyseisellä paikkakunnalla johon muutin opiskelemaan. Luulin tuhat kertaa nähneeni hänet, että tuo se varmaan oli. Ihan ku ois ollu isän näköä. Lopulta se päivä koitti, kun tapasinkin hänet oikeasti ja hän oli aivan erinäköinen, kun kuvittelin. En todellakaan olisi varmastikaan tunnistanut häntä jos hän olisi vastaan kävellyt oikeasti. En kyllä todellakaan mennyt näille luulemilleni hutityypeille juttelemaan.
Aloittaja tarvitsee apua.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen. En ollut ikinä nähnyt isäni veljeä eli setääni. Tiesin, että hän asuu kyseisellä paikkakunnalla johon muutin opiskelemaan. Luulin tuhat kertaa nähneeni hänet, että tuo se varmaan oli. Ihan ku ois ollu isän näköä. Lopulta se päivä koitti, kun tapasinkin hänet oikeasti ja hän oli aivan erinäköinen, kun kuvittelin. En todellakaan olisi varmastikaan tunnistanut häntä jos hän olisi vastaan kävellyt oikeasti. En kyllä todellakaan mennyt näille luulemilleni hutityypeille juttelemaan.
Aloittaja tarvitsee apua.
Niin ja en itsekään ollut nähnyt valokuvia, koska isälläni ei ole niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen. En ollut ikinä nähnyt isäni veljeä eli setääni. Tiesin, että hän asuu kyseisellä paikkakunnalla johon muutin opiskelemaan. Luulin tuhat kertaa nähneeni hänet, että tuo se varmaan oli. Ihan ku ois ollu isän näköä. Lopulta se päivä koitti, kun tapasinkin hänet oikeasti ja hän oli aivan erinäköinen, kun kuvittelin. En todellakaan olisi varmastikaan tunnistanut häntä jos hän olisi vastaan kävellyt oikeasti. En kyllä todellakaan mennyt näille luulemilleni hutityypeille juttelemaan.
Aloittaja tarvitsee apua.
Itse olen ottolapsi. Olen ollut näkevinäni biologiset vanhempani miljoona kertaa enkä tiedä miltä ne näyttää. Mieli on hassu ja herkästi kuvittelee omiaa.
Stalkkaa vaan niin saat lähestymiskiellon.
Olettaen että tarinasi on tosi, niin harvinaisen typerästi toimittu.