Mahtavaa olla se täytehenkilö ja tukipilari "ystäville"

Vierailija kirjoitti:

Kohtele heitä samalla tavoin. Vastaat yhteydenottoon kuten he, ei ole aikaa, on parempaa tekemistä, valittelee kiireitä ja käännät aina puheen itseesi ja omiin asioihisi. Ja etsi parempaa seuraa tosiystäviksi.

Pitää alkaa toimia näin. Mistähän sitä löytäisi uusia ystäviä..

Minulla oli joskus sukulainen, joka valitti vaivoistansa ja sairauksistansa kaiken aikaa. Kun näin että häneltä oli tulossa puhelu tai viesti, tiesin jo sisällön etukäteen: sairaudet, lääkkeet, lääkärireissut, ja niistä valittaminen.

Jos joskus kerroin jotain omaa asiaani, josta olin iloinen ja mielissäni, ja halusin kertoa, niin kommentti oli, että "kyllä sun kelpaa, kun kaikki on hyvin, et tiedä mistään vaikeuksista mitään"

Kyllä latistui omien asioiden kertominen siihen.

Eräs ystävä teki usein ohareita tai myöhästyi tuntikaupalla sovituista tapaamisista. Etäännyimme ja muutin muualle. Tämän ystävän elämässä tuli sitten sitten monenlaista vastoinkäymistä ja soittelimme välillä kuulumisia. Hän kertoi kuinka toivoisi meidän olevan taas läheisempiä yms. Kuitenkin puhelut menee usein hänen aikataulujensa mukaan vaikka hän ei ole töissä tällä hetkellä, minä olen. Usein näissä puheluissa myös kuuntelin hänen vuodatuksiaan ja aika harvoin minulla oli tilaisuutta kertoa omia kuulumisia.

Kävin hiljattain vanhassa kotikaupungissa ja halusin tavata- aikaa oli hyvin rajallisesti. No, tähänkin tapaamiseen olisi pitänyt olla hänen ehdot ja aikataulut vaikka kerroin milloin minulle sopisi parhaiten - ja kerroin tämän jo etukäteen.

No tapaaminen lopulta onnistui mutta hän oli melko nyreän oloinen, kun joutui siirtämään jotain muuta menoa. Oli lapsellen luvannut pyörälenkin tmv jonka voi toteuttaa milloin vaan- minusta ei siis väliä. (Lapsen kanssa voi kyllä touhuta joka päivä 365/365)

No ei ole taas kuulunut tästä ystävästä mitään- suuttui varmaan kun ei kaikki tapahdu hänen ehdoillaan. En aio olla se joka kannattelee tätä ystävyyttä, odotan vastavuoroisuutta edes vähän.

Miksi ottaa draamaa ystävyydestä? Voi olla tuttu, kevyesti kaveri ihmisten kanssa ilman että on ns sydänystävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep tiedän mistä puhut. Ystävä juuri soitti muka kyselläkseen kuulumisia ja kertoillakseen omiaan. Puhelun lopussa ilmoitti, että on käyttänyt minua alibina miehelleen, taas, että on luonani tai minun kanssani menossa, vaikka onkin jonkun uuden miekkosen luona. Eli mitään muuta syytä puhelulle ei ollut kuin tämä ilmoitusluontoinen alibina toimiminen, taaskaan. 

Sanoithan, ettet missään nimessä sekaannu heidän asioihinsa etkä varsinkaan valehtele mitään?

Tää ei ole ensimmäinen kerta kun tätä yrittää. Olen sanonut etten halua osallistua. Ja jos miehensä kysyy en osaa edes valhdella. Melkein toivoisin, että törmättäisi jossain.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ottaa draamaa ystävyydestä? Voi olla tuttu, kevyesti kaveri ihmisten kanssa ilman että on ns sydänystävä. 

Ei kai ole draaman ottamista, jos reagoi toisen ikävään toimintatapaan. Silloin voi täysin draamatta vetäytyä itse tilanteesta. Kaikkea ei tarvitse jäädä katselemaan, mukavampaa itsellä silloin.

Jäätkö sä kynnysmatoksi aina jos sua kohdellaan ikävästi?