Olen katsonut kuvista 50-60-lukujen kampauksia.

Vierailija kirjoitti:

Pakkasilla laitettiin tietty karvalakki päähän, sellainen minkkihattu ja talvitakissa oli minkkikaulus, rikkailla oli tietty minkkiturkki. 1950-60 luvuilla oli kovia pakkasia talvella. 1950 syntyneenä muistan oikein hyvin.

60-luku oli ihan eri kuin 50-luku. 60-luvulla tupeerattiin. 50-luvulla se oli sellaista Armi Kuusela.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Glimset - kampausneste oli vaaleanpunaista, vahvan tuoksuista ja tehokasta!  Sitä myytiin lasipullossa ja siitä vain ravisteltiin tippoja hiusosioon ennen rullausta, kunnes tuli joku muu merkki, joka oli jo suihkepullossa.  Se suihkepullo säilytettiin ja siihen laitettiin sitten sitä Glimsettiä, kun se oli parempaa.

Kaikenlaisia kampauksia tehtiin.  Sitten tuli muotiin lyhyet hiukset "pulisongeilla.". Silloinkin hiukset tuuhennettiin kampausnesteellä ja lakalla, päälaella hiukset nostettiin korkeille kiharoille.  Ylipäänsä tukan piti olla näyttävä.  60-luvulla meikkikin oli tosi vahva.  Oli paljon sellaista överiä, minihameet oli hyvin lyhyet, mutta rintoja ei sillä tavalla korostettu kuin nyt, eikä kukaan halunnut isoa takapuolta.  Jos sellainen oli luonnostaan, sitä yritettiin peitellä tai ei ainakaan esitellä.  

Lyhyet hiukset tu

Mutta niillä oli sellaiset päätä nuolevat poikatukat, ainakin Twiggyllä.

Twiggyä ei pystynyt jäljittelemään muut kuin langanlaihat, muotoja vailla olevat luuviulut.  Jos oli leveä lantio ja vahvat reidet ja pohkeet, oli pakko olla toinen tyyli.  Onneksi silloin ei ollut ihan näin kovia ulkonäkö vaatimuksia kuin nykyään.  Kyllähän niitä komplekseja tietysti oli silloinkin, mutta näin ilkeitä ei oltu ja näin avoimesti ei pilkattu niitä, jotka ei ihan muottiin sopineet, kuin nyt.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylmää kyytiä oli , pelkissä ohuissa sukkahousuissa ja minihame kuului myös kuvaan.

Minihamemuodin aikana eivät sukkahousut ole olleet vakiovaatekappale. Sukkanauhasukilla ovat tytöt menneet. Työkaveri, tuon ajan myöhäisteini, oli palelluttanut säärensä kunnolla talvisella tanssireissulla. Paleltumavammat vaivasivat vielä neljännesvuosisadan jälkeenkin.

Kun mini hameet tulivat, silloin tuli sukkahousut. olivat olleetkin jo aiemmin hetken jo. 60 luvulla oltiin lapsetkin sukkanauhat ja reisi paljaana.Mutta 70 luvulla oli perusasuste sukkahousut jo monimuotoisesti, eli kuosia, väriä löytyi. Jos muistatte Koivistolaiset, lenitan jne, minihame oli kuin tunika, siis tunika, joten ei ollut sukkanauhat enää . Miltä ois näyttänytkään.

Polvimitan aikaan 6

Ei, kyllä ne ohuet sukkahousut tuli jo 60-luvulla, muistan ihan tasan tarkkaan.  Sisko toi minulle ensimmäiset sellaiset Ruotsista ja olin ensin hiukan vaivautunut, kun tuntui, ettei päällä ollut mitään.  Olin niin ehtinyt tottua niihin lycraliiveihin.  Olin seitsemäntoista vuotias ja ehtinyt jo monet tanssit käydä ja poikaystävänkin hommata vielä niitten vanhanaikaisen liivien ja sukkien aikana.  Minihame tuli ennen sukkahousuja.

Alushousut ja sukan rajaan jäi sellainen paljas kohta, joka oli pakkasella ihan punaisena kylmästä, mutta niillä mentiin.  Kouluun laitoin pikkuhousujen päälle sellaiset pitempilahkeiset "villahousut," joitten kanssa sai sitten olla tarkkana ettei ne näkyneet, kun hame oli niin lyhyt.

Eli tarpeeseen tuli sukkahousut.  Ne syrjäytti sukat kokonaan, ehkä vanhat naiset käytti vielä sukkia ja liivejä, kun olivat sitä mieltä, että liivit pitivät ryhdin kunnossa.  No kyllä ne sopivasti puristikin vatsaa kasaan.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Mun äitinini käytti aina huivia. En tiedä, miten tarkeni. Toisaalta ei hän käyttänyt koskaan pitkiähousujakaan vaan aina hametta/leninkiä sekä ohuet sukat ja myöhemmin sukkahousut, kun niitä tuli. Ihan yks lysti, miten kova pakkanen oli. 

Myös mun mummo (olen sinua paljon nuorempi) oli arjet ja juhlat leningissä ja sukkiksissa. Nuoresta senioriksi, vielä vanhainkodissakin. Kaikissa kuvissa, oli sitten puutarhassa ahertamassa tai juhlissa mukana, sama tyyli. Lyhyt mutta paksu, vahva tukka. Kaupunkilaisrouva. 

Tästä sukkahousukeskustelusta tulee mieleen se, miten nykyään miehet pitää niitä jonain fetissiasusteina. 

On siis ajat muuttuneet.  60-70 -luvulla miehet inhosi naisten sukkahousuja.  Ne oli kuulemma täydelliset seksintappajat.

Kas kun miehet oli tottuneet niihin sukkiiin ja sukkanauhoihin, niissä oli sen ajan miehistä jotain salaperäistä ja kiihottavaa.  Ja edelleenhän niitä käytetään burleski esityksissä, joten ehkä niissä onkin.

Nyt jotkut sukkismiehet pitää itsekin jo vähän niinkuin salaa sukkahousuja, kun ne on niin seksyjä.  

Kyllä meillä 60-luvun tytöillä oli turkislakkeja.  Minullakin oli sellainen pallomainen, ja se oli sen verran väljä, että kyllä sen alle tupeeratun kampauksen sai ja se pysyi ihan hyvänäkin.

Mutta tansseihin kun lähdettiin, niin yleensä hattu jäi kotiin.  

70-luvulla minulla oli nahkatakki, jossa oli susikaulus ja sen parina susihattu.  Kyllä pysyi pää lämpimänä.  Se susihattu on minulla tallessa vieläkin.  70-luvun puolessavälissä oli muotia tyköistuva nahkatakki vyöllä.  

Monilla naisilla oli kyllä silloin 60-luvulla kampauksen pohjana permanentti.  Se piti hiuksen jämäkämpänä.  Siihen oli helppo tehdä kampauksia.  Vanhat akat ei paljon kampauksista piitanneet, niille riitti se pelkkä permanenttisikkura tai laineet.  Kai se niistä oli kaunista...  itse asiassa ei ollut.

Kahden tyttökaverin kanssa otettiin ekat permanentit yhdessä, pitkiin hiuksiin.  Siihen riitti kun laittoi pesun jälkeen isot rullat ja kuivasi, tulos oli hyvän näköinen.  Kunhan ensin vain sai sen hiuksistonsa kammatuksi, siihen aikaan permanentit oli kunnon permanentteja, ei laimentuneet ajan kanssakaan, muuten kuin kasvamalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joo laittoivat kevyen huivin.

ja ensin pestiin. puolikuivatettiin. juomalasiin vettä, iso peili eteen. kampaa kastettiin siinä ja sillä osioita hiuksiin. rullattiin,piikillä kiinni(pinniä ei sopinut käyttää kun siitä jäi painauma lopputuloksee.

joka rullan päälle heti tai lopuksi nestemäistä kampausnestettä. sifonki huivi. yö kärsimystä. 

aamulla rullat vek. osioitten tupeeeeraus,kampauksen muotoilu. piikkikampa. sillä tervää tupeerausta ja piikkipuolella nostelua keossan. taitoa vaati.

no päätähän ei pesty kuin 1-2 kertaa viikko. yleensä keskiviikko ja lauantai saunassa. välisuihkuissa kävivät siten,että naama pestiin eka, sitten suihkussa kaulasta alaspäin.

joku rohkea saattoi käydä pikasaunassakin kampaus päässä .ei haitannut että päänahka hikonntuu...haiseekin. lakalla haju peittyi.  lakan kulutus suuri. sitä suihkuttivat armotta

Mitä, kyllähän papiljontteja käytetään tänä päivänäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään tai huivia. Oli muuten usein myös peruukkeja ne tukat, joten ei lässähtäneet niin helposti kuin luonnonhius. Mun äidiillä oli jopa hääkuvassa sellainen sen ajan muodikkaan pallomainen tukka, ja on kertonut että oli peruukki, kun ei hänen (kuten monen muunkaan) suomalaisesta lirutukasta saa millään muuten kovin näyttävää.

Yllättävää! Tämä ei olisi tullut minulle mieleen! 

Ihan samaa touhua se on nykyäänkin, kun pitkät hiukset ovat muotia. Harvalla ne on omat hiukset.

Niin että suurimmalla osalla naisista on tänä päivänä peruukki?

Ihan varmasti juu.

Ei ole kauaa, kun istuin kampaajalla ja toinen kampaaja laittoi kollegalleen siinä irtopidennyksiä oman tukan sekaan. Ei siis mitään kokoperuukkia.