Lue keskustelun säännöt.
Maisteriopinnot nelikymppisenä, onko mahdollista?
21.01.2025 |
Harkitsen maisteriopintoihin hakemista, mutta kaksi isoa kysymystä mietityttää:
Suositaanko opiskelijavalinnoissa nuoria, vai olenko nelikymppisenä samalla viivalla nuorten kanssa?
Mistä rahoitus opintoihin? Aikuiskoulutustukea ei enää saa. Olisi kiva kuulla kokemuksia muilta aikuisopiskelijoilta, että miten olette järjestäneet talouspuolen? Pystyykö maisteriopintoja tekemään kokopäivätyön ohessa?
Minulla ei ole kokemusta yliopisto-opinnoista, taustalla lukio, amk-tutkinto ja ammattitutkinto. Pitkähkö työura on takana ja haluaisin päästä oman alan asiantuntijatehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siksi maisteriopinnot kiinnostavat.
Kommentit (36)
Maistelua vaan eli ei varsinaisesti työtä kuten tohtori sykerö tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nuoria suosita, haetaan todistuksella tai pääsykokeella. Ilmeisesti sinulla on opintotukikuukausia jäljellä, kun olet amk. Niitähän saa viiden vuoden tutkintoon.
Maisteriopinnot amk-pohjalta voi olla aika hankalat, kun taustalla ei ole opiskeluosaamista. Aikuiskoulutustukea et olisi muutenkaan saanut koko ajaksi, yleensä opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
Juu onnistuu. 40v on normaali ikä. Ei suosita nuoria, ensikertalaisia hakijoita kyllä, mutta pääsykokeilla pääsee, jos pääsee.
Käy töissä, joku käy enemmän joku vähemmän, riippuu millainen oppija olet ja mitä opiskelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs ystäväni aloitti maisteriopinnot pari vuotta sitten 38-vuotiaana. Hänellä oli pohjana AMK-tutkinto.
Hänen kertomansa mukaan suurin osa hänen vuosikurssinsa opiskelijoista on 35-45 v. Opiskelijavalinnassa iällä ei ollut merkitystä. Hän on viihtynyt hyvin, ja ollut opinnoista todella innoissaan ja suorastaan uhkunut uutta virtaa.
Hän oli muistaakseni n. puoli vuotta opintovapaalla, mutta muuten hän on tehnyt opintoja työn ja kahden lapsen äitiyden ohessa. Valmistuu näillä näkymin yhteensä kolmen opiskeluvuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Maisteriopinnot amk-pohjalta voi olla aika hankalat, kun taustalla ei ole opiskeluosaamista. Aikuiskoulutustukea et olisi muutenkaan saanut koko ajaksi, yleensä opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
Pyh ja pah. Monet AMK alat vaatii enemmän kuin yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisteriopinnot amk-pohjalta voi olla aika hankalat, kun taustalla ei ole opiskeluosaamista. Aikuiskoulutustukea et olisi muutenkaan saanut koko ajaksi, yleensä opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
Höpö höpö. AMK ei ole mikään leikkikoulu. Siellä ei pärjää ilman opiskelutaitoja.
Elämänkokemus ja työkokemuskin kasvattavat. Yliopistossa aloittava AMK-tutkinnon suorittanut nelikymppinen on kypsempi kuin yliopiston aloittava parikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei nuoria suosita, haetaan todistuksella tai pääsykokeella. Ilmeisesti sinulla on opintotukikuukausia jäljellä, kun olet amk. Niitähän saa viiden vuoden tutkintoon.
Ai? Itsellä pohjalla 4,5 vuoden amk-tutkinto ja 3,5 vuoden amk-tutkinto. Vasta viimeiset kuukaudet ei enää saanut opintotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisteriopinnot amk-pohjalta voi olla aika hankalat, kun taustalla ei ole opiskeluosaamista. Aikuiskoulutustukea et olisi muutenkaan saanut koko ajaksi, yleensä opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
Millä perusteella ei ole opiskeluosaamista? Kirjoitin lukiosta LLLEMC ja amk-opinnäytetyöni oli yli 100-sivuinen sosiaali- ja terveysministeriölle (sisältäen sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen piirteitä).
Itse olen 47 v ja opiskelen amk:ssa. Aikuiskoulutustukea sain viime vuoden, nyt jatkan sinä aikana nostetulla opintolainalla ja osa-aikatyöllä. En pystyisi opiskelemaan kokoaikatyön ohessa mutta progressiivinen verotus auttaa. Asumistukeakin voi vähän saada jos tulot laskee tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen. Itse elin kyllä säästöillä, eli oli siinä mielessä helppoa kun ei tarvinnut käydä töissä. Opintutukea en hakenutkaan.
Varmaan säästöt ja osa-aikatyöt olisi rahoitus. Ehdottomasti voi mennä nelikymppisenäkin. Olen itse 30+ opiskelija, ja tosi kivasti olen sujahtanut sinne parikymppisten joukkoon omalla tavallani :) Ehdottomasti kannattaa mennä kohti unelmia, ettei tarvitse katua myöhemmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vastauksia, tulin vain symppamaan koska olen samassa veneessä.
Maisteriopinnot kiinnostavat, mutta jo etukäteen pelottaa niiden kanssa selviytyminen täyspäiväisen työn ohella (enempää opintolainaa en voi ottaa, edellistäkin on vielä 18k jäljellä).
Työni on 8-16, joten jokaikinen läsnäolopakollinen päivä pitäisi tietää roimasti etukäteen. En myöskään voisi suorittaa opintoja mitenkään täyspäiväisen opiskelijan tahdissa. Olen nyt jo jonkin aikaa käynyt avoimen yliopiston kautta kursseja. Täyden työajan kanssa yksi kurssi kerrallaan on ollut ehdoton maksimi. Jos tekisin 3 tai 4-päiväistä viikkoa ollen loput osittaisella opintovapaalla, voisin suorittaa 2 tai korkeintaan 3 kurssia kerrallaan. Joustaakohan tavoiteajat tässä? Miten saan etukäteen hyvissä ajoin tietää kunkin kurssin läsnäolopakolliset päivät jotta ehdin järjestää ne töiden suhteen? Lähiesimies tukee kaikin tavoin miten voi, koska ylempi tutkinto sataisi suoraan työpaikan laariin (meillä on pula maisteritason osaajista, perehdytysaika on täysin talon ulkopuolelta tulleilta PITKÄ, käytännössä yli vuosi ja koska tiedän jo käytännön työn, tarvitsen vain muodollisen pätevyyden) mutta työpaikan realiteetit edellyttävät ennakointia ja järjestelyn mahdollisuutta pidemmälle tulevaisuuteen kuin yhden työvuorolistan verran.
Etkö tosiaan tiedä, että yliopistoissa ei ole ikärajoja. Sinne saa hakeutua opiskelijaksi vaikka 80-vuotias eläkeläinen, kunhan selvittää pääsykokeet tai avoimen väylän.
Nelikymppisen ei ehkä kannata luottaa todistusvalintaan, mutta ensikertalainen kyllä voi olla. Vieläkö uudet ylioppilaat saavat ylimääräisiä pisteitä? Mutta ylioppilaaksi voi kirjoittaa missä iässä tahansa. Ei ole mitenkään tavatonta, että eläkeläismummo kirjoittaa ylioppilaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisteriopinnot amk-pohjalta voi olla aika hankalat, kun taustalla ei ole opiskeluosaamista. Aikuiskoulutustukea et olisi muutenkaan saanut koko ajaksi, yleensä opiskelijat tekevät töitä opintojen ohessa.
Millä perusteella ei ole opiskeluosaamista? Kirjoitin lukiosta LLLEMC ja amk-opinnäytetyöni oli yli 100-sivuinen sosiaali- ja terveysministeriölle (sisältäen sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen piirteitä).
Kannattaa etukäteen selvittää, saatko aiemmista amk-opinnoista hyväksilukuja, jotka nopeuttaisivat opintojasi. Toiseksi kannattaa suorittaa puuttuvia opintoja avoimessa etukäteen. Ei sitten tarvitsisi istua joillakin muuten pakollisilla tai ainakin hyödyllisillä luennoilla. Luentopakkoa ei ole, mutta joillakin aloilla on pakollisia harjoituksia ja muita läsnäoloa vaativia. Useimmat tutkinnot voi suorittaa hyvin työn ohessa tai ainakin lyhyellä opintovapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuoria suosita, haetaan todistuksella tai pääsykokeella. Ilmeisesti sinulla on opintotukikuukausia jäljellä, kun olet amk. Niitähän saa viiden vuoden tutkintoon.
Ai? Itsellä pohjalla 4,5 vuoden amk-tutkinto ja 3,5 vuoden amk-tutkinto. Vasta viimeiset kuukaudet ei enää saanut opintotukea.
Ai minä vuonna on maksettu 7 vuotta samantasoista tutkintoa? Kandiin ja maisteriinkin maksetaan nykyään erikseen.
En kyllä keksi mikä opiskelu estäisi työnteon.
Ekaa kysymystäsi en ihan tajua. Miten niin suositaanko nuoria? Ainoa mitä voi ajatella löyhästi suosimiseksi on korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö, joka antaa etulyöntiaseman sisäänpääsyssä nuoremmille. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este keski-ikäiselle päästä yliopistoon ja maisteriopintoihin. Päinvastoin, kuten joku edellä totesi, on mahdollista että pystyt aikaisemman koulutuksen perusteella hakemaan suoraan maisteriohjelmaan, johon esim. abiturientit eivät voi hakea.
valtaosa aikuisopiskelijoista rahoittaa opinnot työssäkäynnillä, ja näin toki tekee moni nuorempikin. Et kerro mitä alaa olet lähdössä opiskelemaan. Koulutusohjelmissa on eroja sen suhteen, kuinka koulumaista opiskelu on ja kuinka paljon esim. (yleensä palkattomia) harjoitteluita koulutukseen sisältyy. Hyvällä suunnittelulla ja opinto-ohjauksen hyödyntämisellä pääset pitkälle.
sitten vielä pakko sanoa tuohon motiiviisi tehdä maisterin tutkinto, jotta pääsisit oman alasi asiantuntijatehtäviin. jos mielessäsi on esim. valtion virkojen kelpoisuusvaatimukset, niin niihin on nykyiselläänkin pilvin pimein maisterihakijoita, jotka toistuvasti jäävät valitsematta, koska relevantti työkokemus puuttuu. Vastaavasti kovan substanssiosaamisen ihmiset, joilla ei ole tutkintoa hakeutuvat yksityiselle puolelle, jossa ei ole samanlaisia kelpoisuusehtoja kuin julkisella.
Eli mikä sinun ammatillinen tilanteesi tällä hetkellä on? Missä määrin maisterin tutkinto toisi sinulle realistisesti lisäarvoa työmarkkinoilla? Pelkkä tutkinto ei tuo kenellekään työpaikkaa. Tiedän hyvin, koska olen itse tuplamaisteri ja väitellyt myös tohtoriksi.
Sisäinen motivaatio on myös tärkeä, koska opinnot voivat olla ainakin välillä työn ohessa uuvuttavia ja epäkiinnostaviakin kursseja on ihan varmasti kaikissa ohjelmissa.
Eiköhän maisteriopintoihin hae enimmäkseen juuri aikuiset, nuoret hakevat suoraan niihin koulutusohjelmiin, joissa suoritetaan kandi+maisteri.