Lue keskustelun säännöt.
Oliko "tunnelma" erilainen ennen nettiä ja taskussa kannettavia puhelimia?
21.01.2025 |
Kun en oikein itse sitä hahmota. Mutta esim. joskus 80-luvulla? Tai 90-luvulla kun puhelimessa ei ollut googlea tai oli vissiin vain kavereiden numerot mutta ei muuta yhteyttä ulkomaailmaan?
Olin yhden viikonlopun verran kaverin mökillä siten että meidän piti pitää puhelimet eteisessä takkien taskuissa ja keksiä viihde itse. Silloin laitettiin radio soimaan yöllä ja se tuntui ainoalta mahdolliselta yhteydeltä ulkomaailmaan. Tuntui jotenkin aavemaiselta että oli vain tähtitaivas ja se radio. Mutta sellaistahan se on ennen ollut?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:an
Vähemmän levotonta.
Eri tavalla levotonta. Katu -ja lähiölevottomuutta. Livenä.
Ilmapiiri on ollut välillä hysteerinen aiempina vuosikymmeninä, sotien ym levottomuuksien takia.
1970-80-luvuilla odotettiin ydinsodan alkavan milloin hyvänsä. Silloin jos koskaan oli nuorilla ihmisillä tarvetta kokoontua, tutustua ja juhlia keskenään. Ihminen pystyi osoittamaan mieltä ydinaseita vastaan ja juhlimaan syyllisyyttä tuntematta ilman, että leimautui jonkin kuppikunnan edustajaksi. Siihen aikaan tutustuttiin selvin päin mielenosoituksissa uusiin ihmisiin.Ei todellakaan odotettu! Vallitsi kauhun tasapaino. Kuka sekopää nyt alkaisi ampua ydinohjuksia, kun tietää, että vastapuoli lähettää omansa vastaan samantien!
Mielenosoitukset olivat suunnilleen ilmaista toimintaa, joissa tutustui hyviin tyyppeihin. Siihen aikaan tavattiin toistenkin jos toisen jutut olivat mielenkiintoisia. Ei puhettakaan, että oltaisiin valkattu seuraa joidenkin valokuva-albumien avulla ja tutkittu lukuisia valokuva-albumeita ja niiden omistajien kuvauksia itsestään ja arvoistaan.
Siihen aikaan porukka oli tasapuolisen köyhää ja kovin eksoottisia ruokia ei pystynyt edes porukalla tekemään. Kuitenkin silloin uskalsi lähteä tuntemattomien kommuuniin kaupasta ostetun perunapussin/kananmunapaketin yms kanssa tekemään ruokaa ja syömään. Yleensä siihen kuului sitten kyllä se, että suunnilleen paistettua kananmunaa ja kahta tai kolmea perunaa sulatteli siinä samalla kun kuunneltiin vain musiikkia melkein pimeässä tai juteltiin uusien tuttavuuksien kanssa. Se oli jo gourmetia jos oli sinappia ja ketsuppia laittaa ruokaa maustamaan.
Kerran yksi teki paistinkasarissa valkosipuliperunoita jatkoporukalle. Ne olivat sellaisia, johon silputtiin niin sanotusti paljon valkosipulia. Muutenhan ruoka oli arkisin sellaista, että sitä söi vain nälkäänsä sammuttaakseen ja ei todellakaan tehnyt mieli syödä liikaa. Pizzat, hampurilaiset, grilliruoat, karkit, jäätelö ja limu olivat kalliita nuoren aikuisen tulotasoon nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli tietenkin. Ihmiset vietti aikaa keskenään eikä luurien kanssa. Vanhemmatkin vietti enemmän aikaa lastensa kanssa eikä tabletit vahtineet ja kasvattaneet lapsia. Ihmisiä ei saanut kiinni jos eivät olleet kotona vastaamassa lankapuhelimeen. Ennen sähköposteja piti lähettää kirje. Kamera piti olla erkseen mukana jos halusi valokuvan ja filmi piti viedä kehitettäväksi.
No ei esim.muakaan saa kiinni pääosin muuta kuin kotoa, en ota puhelinta lenkille tai kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jälkeenpäin järkyttää eniten se että silloin valtamediat olivat ainoa tiedon lähde ja mitään näiden valheita ja propagandaa ei pystynyt kyseenalaistamaan
Kyllä se tieto silloinkin kulki. Ei meillä juuri kukaan uskonut sitä Neuvostoliittopropagandaa mitä Yle silloin levitti. Enemmän se herätti naurunpyrskähdyksiä.
Paitsi yle, niin ihan koulun historian kirjatkin kertoivat tiettyä tarinaa itänaapurista. Ponteva opiskeltiin heidän 5-vuotissuunnitelmistaan, rauhanomainen rinnakkaielo piti tietää unissaankin ja YYA-sopimus oli tärkein kaikista.
Kylähullut eivät päässeet levittämään harhojaan näin laajasti.
80 luku oli upeeta ja kalpeaa, turvallista aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltaisin TV:tä katseli usein koko perhe yhdessä, ja jos lähti ulos yksin lenkkeilemään, sai olla todella rauhassa. Lapsia ei komennettu ulos leikkimään, vaan pihalta sisälle.
Tunnelma oli erilainen. Parempi. Kaipaan valtavasti aikaa ennen älykännyköitä ja somea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80 luku oli upeeta ja kalpeaa, turvallista aikaa.
Netissä ei vaaninut kukaan sen paremmin lapsia kuin aikuisiakaan, mutta liikenne oli paljon vaarallisempi kuin nykyään. Nopeusrajoitukset olivat kovemmat, autot paljon turvattomampia ja jos joutui onnettomuuteen, saattoi mennä pitkään, että sai apua, jos lähin lankapuhelin oli kilometrien päässä.
Kyllä oli tylsää. Eikä tiedetty mistään mitään. Jos tarvi karttaa, ne oli jo revitty puhelinluettelosta. Musiikki oli hyvää, muuten ei. Paitsi paikallisesti oli pieniä tehtaita ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei sellaista erilaista "tunnetta" ollut, koska elettiin ihan silloista normaalia, ei edes tullut mieleen, että olisi jatkuvasti yhteydessä kaikkiin ja että olisi pääsy kaiken maailman tietoon (oikeaan, väärään, turhaan, tarpeelliseen yms) yhdellä nopealla haulla. Joten vaikka elämä silloin oli erilaista, se oli ihan normaalia eikä tuntunut mitenkään erilaiselta kuin nykyinen normaali.
Joo, koulun historiankirjat kertoivat värittynyttä tarinaa. Oon veikannut, että onnekkainpia oppilaita olivat ne, joiden opettajat olivat syntyneet ennen toista maailmansotaa. Silloin opettaja saattoi kai valta, että skippaa kaiken höpöhöpön kirjoista. Itelläni oli harmiksi peruskoulussa vain noin kolmekymppinen historianope.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoriso ravasi ympäri korttelia kuin muurahaislauma sokerin ympärillä viikonloppuisin. Jätkät ajoi korttelirallia. Tanssilavoille liftattiin ties kenen autoilla. Ihan hauskaa ja kilttiä oli.
HPY:n puhelinluettelot karttoineen. Ne kartat olivat kiehtovia, mutta noin muuten melkoinen nivaska. Kolmiosaisen pinon korkeus lähenteli 10 cm. Uusi pino joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80 luku oli upeeta ja kalpeaa, turvallista aikaa.
Mitä tarkoitat kalpealla?
Sama maailma ja tunnelma pihalla edelleen on, jos vaan itse laitat sen puhelimen ensin pois.
Vierailija kirjoitti:
jälkeenpäin järkyttää eniten se että silloin valtamediat olivat ainoa tiedon lähde ja mitään näiden valheita ja propagandaa ei pystynyt kyseenalaistamaan
Niiden lisäksi oli kohulehtiä , hymyjä ja alibeja. Niitä pääsi selaamaan, jos meni rennommille ihmisille kylään. Sitten oli se koulukaveri, jonka isillä oli vielä jännemmät lehdet.
Sillon oli paljon rauhallisempaa (elämän temmolta) ja läsnäolevampaa (kun oltiin muiden kanssa sitä oltiin oikeasti, nyt joku tsekkaa vähän väliä puhelinta ilman oikeaa syytä/tarvetta). En kiellä puhelimen tuomia etuja, mutta silti tavallaan kaipaan tuota aikaa.
Oli tosi erilaista. Silloin ei käsittänyt tätä nopeutta mitä nykyään on. Jaksettiin keskittyä ja kuluttaa aikaa turhempiinkin asioihin.
Ennen opeteltiin asioita ulkoa, kun ei voinut tarkistaa netistä. Menot sovittiin etukäteen ja jos sovittiin että tavataan jossain kello 14 ei voinut soittaa ja perua. Bussiaikataulut ja reitit piti etsiä paperiaikatauluista ja osoitteet etsiä puhelinluettelon kartasta, jos oli menossa jonnekin uuteen paikkaan niin piti etukäteen miettiä miten sinne pääsee kun ei ollut google mapsia ja jos eksyi matkalla niin piti joltain kysyä missä se kissakadun kauppa on.