Oliko "tunnelma" erilainen ennen nettiä ja taskussa kannettavia puhelimia?

Silloin naitiinkin keskenään. Nykyään kukin runkkailee omaa luuriaan katsellen.

Vähemmän levotonta.

Se on edelleen erilainen, sen huomaa kun menee iltakävelylle rauhaksii ilman niitä vehkeitä, ihmiset on vaan liian sokeita näkemään hienoutta ympärillään koska ne tykkää uida paskassa mielummin

<3

Sitä on hankalaa kuvailla. Ymmärrän kysymyksen. 

Ihminen on ainoa laji, joka rakentaa omin käsin itselleen häkin, ja menee vapaaehtoisesti siihen häkkiin asumaan. Some jos mikä, on tuollainen häkki. Mutta sitä ei ymmärrä, jos ei tiedä muusta. Ei akvaariokalakaan tajua elävänsä akvaariossa.

Ihmisten tapaaminen livenä ja oikeasti on tuhat kertaa hienompaa, kuin mikään snapchat viesti. Mutta en pysty tuota todistamaan. 

Ennen ei tarvinnut olla koko ajan varuillaan siihen, että joku voi milloin tahansa vetää videokameran esiin ja kuvata ja jakaa sen ympäri maailmaa kaikkien nähtäville.

Oli. Kaiken maailman idiotismi ei levinnyt kulovalkean tavoin yhdessä yössä ympäri maapalloa.

Oli tietenkin. Ihmiset vietti aikaa keskenään eikä luurien kanssa. Vanhemmatkin vietti enemmän aikaa lastensa kanssa eikä tabletit vahtineet ja kasvattaneet lapsia. Ihmisiä ei saanut kiinni jos eivät olleet kotona vastaamassa lankapuhelimeen. Ennen sähköposteja piti lähettää kirje. Kamera piti olla erkseen mukana jos halusi valokuvan ja filmi piti viedä kehitettäväksi.

Oltiin myös rauhallisempia ja pystyttiin odottamaan ilman hermostumista . Maailma meni hitaasti eteenpäin eikä ihme äkkipyrähdyksiä minkään suhteen tullut .Ihanaa aikaa .

Täysin erilainen.

Oli läheisempi tunnelma ystävien kesken.

Siihen aikaan oli myös televisiot ja radiot, myös osalla mökeilläkin, ja tilattiin sanomalehti paperisena kotiin tai lomapaikkaan. Niitä luettiin ihan samalla tavalla kuin digilehtiä, mutta tietysti uutiset tulivat paperisina viiveellä seuraavana aamuna. Telkusta ja radiosta kuunneltiin uusimmat uutiset, jos ne kiinnostivat. Lisäksi oli kuvalehtiä viihteeseen ja asiaan, joten jos vaikkapa osakesijoitus kiinnosti siihen sai tilattua oman lehtensä. Lisäksi palvelua oli enemmän joka paikassa ja tieto levisi niinkin eri yrityksistä sekä muutoksista niissä.

Se, mitä nuorempana teki oli liikkua aktiivisesti kaikissa tapahtumissa. Olisi ollut tyhmää jäädä kotiin kökkimään ja kavereihin törmäsi niinkin. 

En koe nuoruudessani jääneeni pois ulkomaailman tapahtumista. Päinvastoin oppi kriittiseksi ja analysoimaan niin, ettei joka somehömpötys ja uutinen uponnut sellaisenaan. Meille jäi aikaa ottaa selvää faktoista ja osasimme myös keskustella keskenämme niistä. Jos miettii millaisella volyymilla saamme tietoa siitä tuskin paljonkaan jää mieleen ja usein ne aiheet, jotka eivät ole tärkeitä, keräävät valtavasti huomiota ja ihmisten reaktiota. Välillä tuntuu, että vähempikin riittäisi.

 

Piti vielä omaan vastaukseeni lisätä sekin, että jos mentiin porukalla mökille sinne raahattiin mukaan pelejä sisä- tai ulkokäyttöön, C-kasetit musiikkia varten ja jotkut innostuivat pakkaamaan jonkun oman soittimensa mukaan niin kuin kitaran. Oli ihan selvää, ettei kukaan vaan istunut ja toljottanut tyhjin katsein tähtiä. Ei sellaista passiivista  tuijottajaa haluttu edes mukaan, vaan aktiivisuus oli toivottavaa ja jos keksi kaikille jotakin tekemistä. OLi sitten eri asia pikku kännissä heilua tähtiä ihastelemassa, mutta se oli sitten kun oli jo kaikki muu puuhattu.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän levotonta.

Eri tavalla levotonta. Katu -ja lähiölevottomuutta. Livenä. 

Ilmapiiri on ollut välillä hysteerinen aiempina vuosikymmeninä, sotien ym levottomuuksien takia.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei tarvinnut olla koko ajan varuillaan siihen, että joku voi milloin tahansa vetää videokameran esiin ja kuvata ja jakaa sen ympäri maailmaa kaikkien nähtäville.

Olin nuori 1980-90-luvuilla. Silloin sai bailata sydämensä kyllyydestä eikä joutunut pelkäämään, että puoli maailmaa irvailee levinneiden meikkien, huonojen tanssiliikkeiden, lässähtäneen kampauksen tai sen vuoksi, ettei ollut viimeisimpien trendien mukaisia vaatteita bailatessa päällä. Juhlimista muisteltiin jos ehdittiin ja kameralla otettuja kuvia sai odottaa ja jännittää ihan riittävästi. Kuvien ottamien oli vielä kallista eli jokaisesta bailuillasta ei ole olemassa edes kuvatodisteita. Ihmisten kanssa uskalsi puhua kapakassa vapaammin, koska ei tarvinnut pelätä ihmisten kuvaavan tai nauhoittavan juttuja.

Nykynuorilla ja nuorilla aikuisilla ovat aivan jäätävät ulkonäköpaineet omaan ikäluokkaani verrattuna. Kun se vertailu käytiin lähinnä omien seutujen kaunotarten ja komistusten välillä sekä kerran vuodessa verrattiin mittoja Miss Suomi-ehdokkaisiin, vertailua oli mielettömän paljon vähemmän kuin nykyaikana nonstop-kuvasyötteiden aikana. 

Oli, ennen oli kaikki paremmin, oli aikaa ja pystyi keskittymään töihin ja vapaa-aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:an

Vähemmän levotonta.

Eri tavalla levotonta. Katu -ja lähiölevottomuutta. Livenä. 

Ilmapiiri on ollut välillä hysteerinen aiempina vuosikymmeninä, sotien ym levottomuuksien takia.

1970-80-luvuilla odotettiin ydinsodan alkavan milloin hyvänsä. Silloin jos koskaan oli nuorilla ihmisillä tarvetta kokoontua, tutustua ja juhlia keskenään. Ihminen pystyi osoittamaan mieltä ydinaseita vastaan ja juhlimaan syyllisyyttä tuntematta ilman, että leimautui jonkin kuppikunnan edustajaksi. Siihen aikaan tutustuttiin selvin päin mielenosoituksissa uusiin ihmisiin.

Sellaista, mitä ei ollut, ei osannut kaivata.

Kavereille soitettiin lankapuhelimella tai käytiin soittamassa ovikelloa. Minä kokoonnuin kavereideni kanssa yhteen kahvioon joka päivä koulun jälkeen. Enemmän siinä oli yhteisöllisyyttä kuin nykyisessä Whatsapp-ryhmässämme. Tosin eipä meillä monella perheellisellä olisi aikaa istua siellä iltakausia nykyisin.

Sikäli netti on ennemminkin lisännyt kuin vähentänyt yhteydenpitoa. Etenkin kun osa porukasta asuu nykyisin muualla.

Vierailija kirjoitti:

Piti vielä omaan vastaukseeni lisätä sekin, että jos mentiin porukalla mökille sinne raahattiin mukaan pelejä sisä- tai ulkokäyttöön, C-kasetit musiikkia varten ja jotkut innostuivat pakkaamaan jonkun oman soittimensa mukaan niin kuin kitaran. Oli ihan selvää, ettei kukaan vaan istunut ja toljottanut tyhjin katsein tähtiä. Ei sellaista passiivista  tuijottajaa haluttu edes mukaan, vaan aktiivisuus oli toivottavaa ja jos keksi kaikille jotakin tekemistä. OLi sitten eri asia pikku kännissä heilua tähtiä ihastelemassa, mutta se oli sitten kun oli jo kaikki muu puuhattu.

Eli samalla tavalla täytitte kaiken tilan ja ajan tyhjällä mölinällä, ettei vain tarvitse ajatusten kanssa olla. Oli vain eri teknologia.

Hmm. Ehkä hain sellaista tunnelmaa, ennemminkin kuin kuvailua historiallisista seikoista. Siis ihan se tunne että ei ole kytköksissä kaikkialle kaiken aikaa, ja se on jokapäiväistä. Se varmaan tekee jotain ihmiselle solutasolla. Ja ihan vain kokemustasolla. Vai miettiikö kukaan muu tällaisia abstrakteja asioita kuin 'tunnelma'? Jos oonkin ihan hassu.

-ap

Olihan sitä tekemistä aikoinaan imuutenkin han eri tavalla kuin nykyään, koska mitään ei hoidettu netissä. Pankkiasiat hoidettiin pankissa, ostokset kaupassa, ja kannatti ennakoida, koska kaupat olivat kiinni juhlapyhinä ja sunnuntaisin, lauantaisinkin vain viiteen asti auki.

Kavereiden kanssa kokoonnuttiin jonkun luo pelaamaan pelejä, useimmiten korttia, kuunneltiin musaa, kun joku sai ajokortin pyörittiin kylillä. Aina oli jotain touhua, vaikka asuinkin maalla. Ammuttiin kiekkoja, ajettiin jääradalla, pelattiin tennistä tai lentopalloa tai pingistä, hengailtiin mökillä, käytiin hiihtämässä, elokuvissa, pyöräilemässä, välillä lähikaupungin kuppiloissa juhlimassa.

Olin jo nuorena kirjatoukka, ja luen edelleen kirjoja paljon. Harrastin myös piirtämistä, mutta se on valitettavasti jäänyt iän myötä. Ei ollut kyllä tekemisen puutetta koskaan, vaikkei älylaitteita ollutkaan. Tätä voi olla vaikea nykynuorten ymmärtää, mutta niin se vain oli. Hyviä aikoja!