Neuroepätyypillisyys on jo uusi normaali

Ei, se on vaan tietyssä ikäjakaumassa normaalia korkeammalla tasolla ja ihan syystä, voi pohtia koko elämää tässä ajassa.

Nuoremmat alkavat olla taas jo enemmän normaalin terveen kirjoissa.

Hyvä aihe kuitenkin ja hyvin tärkeä jos vain kiinnostaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Ei ole vaan kehitetty sopivia lääkkeitä vielä. Kyllä 'neuroepätyypillisiä' mt-tapauksiakin voisi lääkkeillä hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Ei ole vaan kehitetty sopivia lääkkeitä vielä. Kyllä 'neuroepätyypillisiä' mt-tapauksiakin voisi lääkkeillä hoitaa.

Eikä kehitetä, ihmistä ei koskaan paranneta lääkkeillä kaikilta osin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Tuo ei tarkoita kuin sitä, että lobbarit eivät ole onnistuneetmonetisoimaan diagnoosia. Eroatko mitenkään tavallisesta ihmisestä on myös hyvin kyseenalaista, joten se että itse takerrut tuohon diagnoosi-identiteettiin, saattaa olla j

Haluavat takertua kun mt-ongelmiin liittyy stigma. Helpompi valehdella että kyseessä on 'neurologinen epätyypillisyys'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Ei ole vaan kehitetty sopivia lääkkeitä vielä. Kyllä 'neuroepätyypillisiä' mt-tapauksiakin voisi lääkkeillä hoitaa.

Eikä kehitetä, ihmistä ei koskaan p

Ei ole vain kehitetty vielä.

Naiset tekee näitä milloin mistäkin. Muotia olla nyt diagnoosi, koska se on kätevä tapa selittää itselleen miksi ei osaa, epäonnistuu, tekee vääriä valintoja. Lisäksi diagnoosilla voi nostaa itseään, "olen menestynyt hyvin kun ottaa huomioon diagnoosini". 

Minä olen keskimääräisestä selvästi poikkeava ihminen, mutta en istu mihinkään diagnoosikategoriaan. Olen myös sosiaalisesti kömpelö, mutta ilman muita autismin piirteitä. Ja pärjään silti keskivertojen kanssa, enkä valita kun on niin rankkaa olla normista poikkeava. Samanhenkistä seuraa on toki vaikeaa löytää, mutta kaikille on olemassa sellaista. On lopulta sopimuksenvarainen asia kuka määritellään neuroepätyypilliseksi.

Kaikenlaista tutkimusta ja hutkimusta on aiheesta tullut vastaan.

Toistaiseksi en ole törmännyt tutkimukseen, jossa selkeästi näytetään miten se neurotyyppi näkyisi aivojen kuvista. Vähän kuten kaksi tietokonetta näyttää ihan samanlaisilta, niissä on samojen valmistajien raudat sisällä jne. mutta toisessa on käyttöliittymänä Linux ja toisessa Windows.

Suomesta on jo kymmeniä vuosia puhuttu maailman autistisimpana maana. Tähän väitteeseen tuli jo törmättyä paljon ennen kuin naisten ja tyttöjen autismia edes tajuttiin olevan olemassa. Tuohon ajatukseen nähden ei mikään ihme että diagnooseja tulee liukuhihnalta nykyään. Se on sitten oma asia miten asiaan suhtaudutaan. Mutta suomalaisten autistisuus on ollut pitkään normaalia. Se että nykymaailma saa korostuneesti kirjolla olevien voinnin huonoksi, on ongelma. Maaseudulla ja pienissä kyläkouluissa ongelmat pysyivät paremmin kurisssa, ympäristö ei ollut niin kuormittava. Luonto lähellä, vähän ihmisiä ympärillä. Nykyiset massiiviset päiväkoti- ja koululaitokset ties millä muoviruoholla olevilla pihoilla eivät tue kirjolla olevia, vaan kuormittaa heidät jo pikkulapsina. Päälle raju kiusaaminen ja aikuisten täysi piittaamattomuus, niin mikä ihme on ettei kirjolla oleva halua mennä enää kouluun tai olla ammattiavun "auttamisen" kohteena?

Piti varmaan muutakin laittaa, mutta ihan tarpeeksi pitkä sepostus jo nytkin.

Jossain vaiheessa diagnoosijärjestelmä menee uusiksi. Voi olla, että nykyisenlaisia nepsy-diagnooseja ei siellä sitten enää olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Tuo ei tarkoita kuin sitä, että lobbarit eivät ole onnistuneetmonetisoimaan diagnoosia. Eroatko mitenkään tavallisesta ihmisestä on myös hyvin kyseenalaista, joten se että itse takerrut tuohon diagnoosi-identiteettiin, saattaa olla jopa vahingollisempaa sinulle kuin hyödyllistä

No miksi mikään autismin kirjo sitten on olemassa, jos kerran diagnoosit on vaan lääketieteen rahastusmenetelmiä, ja tällä diagnoosilla ne ei tienaa?

Loppu jutustasi on aivan älytöntä, kun sulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta asiasta. Jos en eroaisi mitenkään ihmisten enemmistöstä, niin oisin varmaan kyennyt elämään niin kuin muutkin.

Mä olen elänyt yli neljäkymmentä vuotta ilman mitään diagnoosia sille, miksi olen niin erilainen. Se oli haitallista. Se oli todella, todella haitallista. Diagnoosin saaminen on pelastanut mun elämän. Joten tuo väitteesi siitä, että tähän "diagnoosi-identiteettiin takertuminen" voisi olla mulle enemmän vahingollista kuin hyödyllistä, on suurinta puppua mitä olen ikinä kuullut. Kyllä siitä kuule on enemmän hyötyä kuin vahinkoa ettei koe tarvetta tappaa itseään. Siitä on huomattavasti enemmän hyötyä kuin vahinkoa, että voi olla onnellinen ja elää hyvää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Tuo ei tarkoita kuin sitä, että lobbarit eivät ole onnistuneetmonetisoimaan diagnoosia. Eroatko mitenkään tavallisesta ihmisestä on myös hyvin kyseenalaista, joten se että itse take

Se on paljolti asenneksymys tekeekö erilaisuudestaan ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen

Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava 

Tuo ei tarkoita kuin sitä, että lobbarit eivät ole onnistuneetmonetisoimaan diagnoosia. Eroatko mitenkään tavallisesta ihmisestä on myös hyvin kyseenalaista, joten se että itse take

Haluavat takertua kun mt-ongelmiin liittyy stigma. Helpompi valehdella että kyseessä on 'neurologinen epätyypillisyys'.

Mitä ihmettä te oikein sekoilette? Kyllähän nyt autismiin liittyy paljon voimakkaampi stigma, kuin mielenterveysongelmiin.

Jännästi 30 vuotta mielenterveysongelmien hoitoa ei auttanut mua ikinä tippaakaan, ja vuosi autisminkirjon diagnosoinnin jälkeen mulla on oikeastaan kaikki kunnossa, voin paremmin kuin ikinä, olen ensimmäistä kertaa elämässäni onnellinen jne. Kun eihän mulla ollut mielenterveysongelmia, niin eipä se autismin piirteiden väärinkäsittäminen mielenterveysongelmiksi ja niiden hoitaminen mielenterveysongelmia auttanut mua ikinä mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.

Ennen vanhaan tätä neurokirjoa kutsuttiin luonteiden kirjoksi. Nykyisin luonteiden olemassaoloa ei enää tunnusteta, vaan ajatellaan, että ihmisten käytöserot johtuvat aivokemian eroista.

Itse en siis epäile enkä väheksy esim. diagnosoitujen adhd:n tai autismikirjon tuomia vaikeuksia. En kyseenalaista näiden olemassaoloa. Mutta kun joka tuutista tulee sitä miten joka toinen ihminen kuvaa itseään nepsy-piirteiseksi tai neuroepätyypilliseksi, niin näiltä ilmiöiltä katoaa pointti. Moni itseään neuroepätyypilliseksi kuvaava tuntuu kuvittelevan, että niin sanottu neurotyypillisten joukko on joku merkittävästi heistä poikkeava ihmisryhmä joille elämä on paljon helpompaa. Yhä vaan enemmän tuntuu siltä, ettei moista neurotyypillisten porukkaa ole edes olemassa. 

Ja kyllä, myös minulla itselläni on vahvasti adhd-piirteitä jotka hankaloittavat toisinaan elämää paljonkin. En tiedä olisiko diagnoosiin asti jos tutkittaisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.

 

Neurodiversiteetti on sosiologi Judy  Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihin investoitiin valtavia summia ajatuksena, että niiden avulla voitaisiin selvittää neuropsykiatristen häiriöiden neuro-etuliitteenä empiiristä pohjaa. Massiiviset panostukset eivät kuitenkaan ole tuottaneet mitään tulosta. Esimerkiksi vuonna 2013 ans

Neuropsykiatrisissa häiriöissä ainoa poikkeavuus mitä on voitu löytää, sijaitsee ryhmätason keskiarvoissa ja jakaumissa. Nekin poikkeamat ovat vaikeasti tulkittavia ja epäjohdonmukaisia, katsos kun toiminnallinen aivokuvantaminen on menetelmällisesti monimutkainen ja analyyttisesti hyvin joustava, eli on lukuisia eri tapoja analysoida samaa dataa, ja ne voivat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia. Lisäksi esimerkiksi pieni pään liike voi aiheuttaa ryhmätasolla systemaattisia eroja arvioihin aivojen volyymistä, minkä lisäksi lukuisat eri tekijät lääkeaineista hormoneihin voi sotkea tuloksia. Ostokset ovat pieniä, vain keskimäärin 23 yksilöstä koostuvia ja epäedustavia. Erään tutkimuksem mukaan ylipäätään tieteellinen ymmärrys normaaleista aivoista ja niiden kehityksestä on vääristynyt, koska kokeisiin osallistuu sosioekonomisesti ja muilta taustatekijöiltään epäedustavia henkilöitä. Jos ei tiedetä miten normaalit aivot toimivat ja kehittyvät, miten voit määrittää epänormaalia aivotoimintaa ja rakennetta? Pienen otoskoon ja julkausuharhan yhdistelmä antaa lisäksi usein inflatoidun kuvan eroista, koska pienellä otoskoolla efektikoon on oltava suuri ollakseen tilastollisesti merkitsevä ja negatiivisia tuloksia ei usein julkaista. Ollaan vielä kaukana siitä, että käyttäytymisen tason poikkeavuus tunnistettaisiin aivoista. On mahdollista, että kailkea normatiivisesti poikkeavaa ei voi resursoida aivojen toimintaan ja että sellaista kuin ADHD tai autismi ei ole olemassakaan biologisella tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.

 

Neurodiversiteetti on sosiologi Judy  Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihin investoitiin valtavia summia ajatuksena, että niiden avulla voitaisiin selvittää neuropsykiatristen häiriöiden neuro-etuliitteenä empiiristä pohjaa. Massiiviset panostukset eivät kuitenkaan ole tuot

Kuule luuletko ihan oikeasti, että väitteesi siitä, että autismia ei olisi biologisella tasolla olemassa, voisi niin kuin mitenkään pitää paikkaansa? Että ne syvemminkin autistiset ihmiset, jotka ei voi kommunikoida puhuttujen sanojen välityksellä, ei ole mitenkään biologisesti poikkeavia toisista? 

Mulla on diagnosoitu adhd, ja uskon että iso osa mun adhdsta johtuu vain siitä, että tää koko maailma on täynnä meteliä.

Vaikea tässä melusaasteessa keskittyä mihinkään, ja keho on koko ajan ylikierroksilla, kun naapurista kuuluu jotain astioitten kolinaa, ulkoa puhetta, ja autoja ajaa ohi. Korvatulpat ja kuulosuojaimet sattuu jos pitää yhtään piteempään päässä.

Edes lähimetsissä ei ole hiljaista, liikenteen meteli kuuluu, en tiedä minne pitäisi mennä, ettei kuulu muuta kuin luonnon rauhaa.

Toivon että joskus pystyisin muuttamaan omakotitaloon metsään kauas ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.

 

Neurodiversiteetti on sosiologi Judy  Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihin investoitiin valtavia summia ajatuksena, että niiden avulla voitaisiin selvittää neuropsykiatristen häiriöiden neuro-etuliitteenä empiiristä pohjaa

Kuule luuletko ihan oikeasti, että väitteesi siitä, että autismia ei olisi biologisella tasolla olemassa, voisi niin kuin mitenkään pitää paikkaansa? Että ne syvemminkin autistiset ihmiset, jotka ei voi kommunikoida puhuttujen sanojen välityksellä, ei ole mitenkään biologisesti poikkeavia toisista? 

Syvä autismi on kehitysvamma. Lievä autismi sen sijaan on luonteenpiirre ja (usein) kasvatuksen puutetta. Kyse ei ole millään muotoa samoista asioista, vaikka niistä jostain syystä käytetäänkin samaa autismi-termiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.

 

Neurodiversiteetti on sosiologi Judy  Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihin investoitiin valtavia summia ajatuksena, että niiden avulla voitaisiin selvittää neuropsykiatristen

Syvä autismi on kehitysvamma. Lievä autismi sen sijaan on luonteenpiirre ja (usein) kasvatuksen puutetta. Kyse ei ole millään muotoa samoista asioista, vaikka niistä jostain syystä käytetäänkin samaa autismi-termiä.

Ei syvä autismi ole kehitysvamma 😃. Autistilla voi olla autismin lisäksi kehitysvamma, mutta se on ihan eri asia. Syvästi autistinen ilman kehitysvammaa ei ole kehitysvammainen, vaan älyllisesti ihan normaalilla tasolla.

Ja asperger-tyyppinen autismi ei ole luonteenpiirre eikä kasvatuksen puutetta. Miten luonteenpiirre tai kasvatuksen puute aiheuttaa vaikka aistiyliherkkyyksiä ja tarvetta omituisiin, toistuviin liikkeisiin (stimmailu)? Ole hyvä ja kerro, kun kerran väität tietäväsi noin varmaksi. 

Monilla nepsyillä ongelma on todellisuudessa tunne-elämässä ja identiteetissä, eikä esimerkiksi sosiaalisessa kognitiossa.