Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Neuroepätyypillisyys on jo uusi normaali
21.01.2025 |
Eikö tuo neuroepätyypillisyys ala olla nykymaailmassa jo niin yleistä, että kyseessä alkaa olla uusi normaali, eikä mikään neurologinen poikkeama? Tuota tuntuu olevan niin paljon, että herää kysymys mikä on se niin sanottu neurotyypillisyys, se tuntuu olevan katoamassa.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Neurodiversiteetti on sosiologi Judy Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihi
Aistiyliherkkyyksiä ja stimmailuja on syvästi autistisilla. Lievästi autistiset ovat ihan normaaleja ihmisiä.
Nyt on kyllä herttaista, kun oot näistä asioista noin totaalisen pihalla, ja kuitenkin yrität ottaa kantaa asiantuntevan kuuloisesti. Mistä ihmeestä olet tuonkin "tietosi" oikein saanut?
En tiedä yhtään "lievästi autistista" jolla ei olisi aistiyliherkkyyksiä ja joka ei stimmailisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Lääketeollisuus haluaa asiakkaikseen ihan kaikki. Diagnoosit mitä myydään riippuvat siitä, mitä lääkkeitä (huumeita) ja palveluja ollaan tuotettu. Raja-arvoja lasketaan niin, että saadaan terveetkin ihmiset vaikuttamaan sairailta
Toinen trendidiagnoosi nipsunepsyn lisäksi on diabetes. Kysyin itse raskauden aikana neuvolassa, miksi on niin kova jano, ja sairaalloisen ylipainoinen neuvolatäti heti kauhistuneen
Oletko sinä se sama tyyppi joka on synnytyskeskusteluissa valittanut, kuinka synnyttäjiä "rais kataan" Suomessa :D
Kuulostaa samalta palstahullulta. Ei edes hirveästi naurata tämä tapaus, kun jutut on niin katkeria ja sekopäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen
Ei lääketeollisuus hyödy mitään mun autismista, kun ei tätä hoideta lääkkeillä. Eikä mussa ole mitään vikaa, missä kukaan vois auttaa. Siinä kehittymisessä toki joku nepsy-valmennus tai -kuntoutus voi, mutta itse se on enimmäkseen oma kehityksensä hoidettava
Tuo ei tarkoita kuin sitä, että lobbarit eivät ole onnistuneetmonetisoimaan diagnoosia. Eroatko mitenkään tavallisesta ihmisestä on myös hyvin kyseenalaista, joten se että itse takerrut tuohon diagnoosi-identiteettiin, saattaa olla j
voi kiesus...
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
No, kun lapsen äiti on
Ehkä lapsi kannattaisi viedä sinne kouluun? Lapselle on ihan mahdollista ja sallittua pitää kuria.
🤣🤣🤣.
Ihanko luulet, etten ole yrittänyt viedä lasta sinne kouluun?
Mitenkä "viet kouluun" ja pidät kuria lapselle, joka hyperventiloi ja oksentaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti neps
Mikä tuon lääkärin mielestä aiheuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Neurodiversiteetti on sosiologi Judy Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihi
Aistiyliherkkyyksiä ja stimmailuja on syvästi autistisilla. Lievästi autistiset ovat ihan normaaleja ihmisiä.
Ei tuo pidä ollenkaan paikkaansa. Melkein kaikilla "lievästi autistisilla" on aistiyliherkkyyksiä ja stimmailuja.
Kerrotko nyt, millä lailla aistiyliherkkyydet ja stimmailut on luonteenpiirteitä ja kasvatuksen puutetta?
Se on hyvä, että normot vähenevät, toivottavasti katoavat lopulta kokonaan. Ahdasmielisiä piruja. Niissä hirviöissä ei ole mitään hyvää.
Sosiopaatit ovat parempia ihmisiä kuin normot. Tämä johtuu siitä, että sosiopaateilla on useimmiten järkeviä päämääriä, joten heidän kanssaan voi neuvotella. Sosiopaatit myös ovat usein rohkeita ja aikaansaavia. Sosiopaatti voi soveltua hyvin vaikka kirurgiksi tai palomieheksi. Sen sijaan normot osaavat vain perseillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Mikä tuon lääkärin mielestä aiheuttaa?
Ei lääkäri ole vastannut, kun olen kysynyt, että mikä nämä asiat selittää, jos ei muka autismin kirjo. Heidän tunnin kestävä ADOS-haastattelu vaan ei kato tuonut esille riittävän selkeitä autisminkirjon piirteitä. Ja yhtään lastenpsykiatria tai -neurologiahan tuolla ei pääse tapaamaan. Erikoistuva lääkäri ei vaikuta tän alan ammattilaiselta oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin ka
Jos lapsi ei ole puoleen vuoteen käynyt koulussa niin kannattanee säästää se muutama satku yksityiselle lastenneurologille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en siis epäile enkä väheksy esim. diagnosoitujen adhd:n tai autismikirjon tuomia vaikeuksia. En kyseenalaista näiden olemassaoloa. Mutta kun joka tuutista tulee sitä miten joka toinen ihminen kuvaa itseään nepsy-piirteiseksi tai neuroepätyypilliseksi, niin näiltä ilmiöiltä katoaa pointti. Moni itseään neuroepätyypilliseksi kuvaava tuntuu kuvittelevan, että niin sanottu neurotyypillisten joukko on joku merkittävästi heistä poikkeava ihmisryhmä joille elämä on paljon helpompaa. Yhä vaan enemmän tuntuu siltä, ettei moista neurotyypillisten porukkaa ole edes olemassa.
Ja kyllä, myös minulla itselläni on vahvasti adhd-piirteitä jotka hankaloittavat toisinaan elämää paljonkin. En tiedä olisiko diagnoosiin asti jos tutkittaisi. Ap
Niin en tiedä mikä se mystinen normaalien ja neurotyypillisten joukko oikein on vai onko sellaista todellisuudessa olemassakaan. Tai missä kohti menee neuroepätyypillisen raja. Nykyinen elämänmeno ja varsinkin työelämä saavat yhä useammat kokemaan itsensä epätyypillisiksi, kun eivät selviydy. Eikä silloin ole läheskään aina kyse siitä, että se yksilö olisi jotenkin poikkeava, vaan nykymaailma vaatimuksineen ja ärsykkeineen on liikaa isolle osalle ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Kuinka moni nykyaikuisista on itse tutkittu? Esim yli 40-v ei juuri kukaan. Itse ajattelen, että normaalista ihmisyyden monimuotoisuudesta ja ilmiöistä on alettu diagnosoida ja medikalisoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin k
Jos lapsi ei ole puoleen vuoteen käynyt koulussa niin kannattanee säästää se muutama satku yksityiselle lastenneurologille.
Siis kyllä mä itse tiedän, mikä mun lapsella on. Sillä on ihan sama kuin mulla itselläni ja puolella suvustani,eli asperger/autismin kirjo. Nyt yritän tapella sille taas sairaalakoulupaikkaa, se auttoi viimeksi kun oli koulunkäynti tauolla.
Kunhan vastasin tuohon, missä väitettiin, että lääkäreiltä saa diagnooseja näihin ihan vaan pyytämällä. No ei saa. Ei edes silloin, kun kyseessä on tosi ilmiselvä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Kuinka moni nykyaikuisista on itse tutkittu? Esim yli 40-v ei juuri kukaan. Itse ajattelen, että normaalista ihmisyyden monimuotoisuudesta ja ilmiöistä on alettu diagnosoida ja medikalisoida.
Korjaan: Normaaleja ihmisyyden ilmiöitä ja monimuotoisuutta on alettu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suomalaisista varmaan 70% menee autismin kirjoille riippuen vähän mistä kulttuurista päin katsotaan.
Nepsy-diagnoosien kysyntä on valtaisaa, koska maailma ympärillämme pilaa keskittymiskyvyn ja some on korvannut leijonanosan vuorovaikutuksesta.
Näistä diagnooseista haetaan selityksiä tässä ajassa. Luulen vähän, että 10v kuluttua ihmiset haluavat eroon näistä diagnooseista, ja tuolloin on jo uudet myotidiagnoosit. Näyttää jo vähän, että dissot tekevät tuloaan. Pian se on uusi normaali.
Älkää oikeesti viitsikö tuollaista roskaa suoltaa. Autistina on Suomessa ihan yhtä outo friikki kuin kaikkialla muuallakin, ja ihan joka päivä saa kyllä kokea sen, kuinka ei ole niinkuin muut. Vai että 70 % 🙄🙄🙄
Itse asunut kolmessa maassa, ja minusta Suomessa on kaikkein vaikeinta olla autistina. Suomalaiset kun on usein jotenkin hieman sosiaalisesti kömpelöitä neurotyypillisetkin, ja tietyllä tapaa varuillaan muiden vieraiden ihmisten kanssa. Ja sitten kun olet erilainen, tulee vaivautumisen tunteita ja erilaista ihmistä halutaan välttää Jossain maissa joissa ihmiset on ekstrovertimpiä, ei ne niin välitä jos yksi on vähän outo, pölöttävät vaan menemään kuin ei mitään. Ja se "outo" saa olla hiljaa tai puhua, ei se niitä ekstroja haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Kuinka moni nykyaikuisista on itse tutkittu? Esim yli 40-v ei juuri kukaan. Itse ajattelen, että normaalista ihmisyyden monimuotoisuudesta ja ilmiöistä on alettu diagnosoida ja medikalisoida.
No mut vasta yli nelikymppisenä tutkittiin ja diagnosoitiin. Tai no, lapsenakin tutkittiin, kun olin toki selkeästi poikkeava, mutta eipä ysärin alkuvuosina taidettu osata vielä mitään tyttöjen aspergeria diagnosoida. Ja mun kohta kahdeksankymppistä vanhempaani ei tietenkään ole diagnosoitu, vaikka hänenkin poikkeavuuttaan on lapsuutensa ja nuoruutensa aikana tutkittu, mutta silloin ei olla osattu diagnosoida edes tuollaista suorastaan kliseistä oppikirjaesimerkkiä aspergerista.
Ihan huomionarvoista kuitenkin, että meidän poikkeavuus on ollut selkeästi havaittavaa ihan lapsuudesta saakka, vaikka sille ei ole ollut nimeä eikä sitä ole osattu diagnosoida, eikä meille näinollen ole osattu tarjota minkäänlaista tukea ja apua, mitä olisi tarvittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Kuinka moni nykyaikuisista on itse tutkittu? Esim yli 40-v ei juuri kukaan. Itse ajattelen, että normaalista ihmisyyden monimuotoisuudesta ja ilmiöistä on alettu diagnosoida ja medikalisoida.
No mut vasta yli nelikymppisenä tutkittiin ja diagnosoitiin. Tai no, lapsenakin tutkittiin, kun olin toki selkeästi poikkeava, mutta eipä ysärin alkuvuosina taidettu osata vielä mitään tyttöjen aspergeria dia
Poikkeava mistä?
Tietysti on paljon neuroepätyypillisiä, nepsyjä. Kun olemme pieni kansa niin sukupolvien ketjussa monistumme ja jaamme nepsygeenit jälkeläisille. Jokainen jolla on jokin nepsy dg ( tai oletettu dg) voi katsoa sukuunsa , joka puolelle niin aika varmasti löytää mummojen, ukkien, setien , tätien, serkkujen joukosta tyyppejä joihin voi samaistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Kuinka moni nykyaikuisista on itse tutkittu? Esim yli 40-v ei juuri kukaan. Itse ajattelen, että normaalista ihmisyyden monimuotoisuudesta ja ilmiöistä on alettu diagnosoida ja medikalisoida.
No mut vasta yli nelikymppisenä tutkittiin ja diagnosoitiin. Tai no, lapsenakin tutkittiin, kun olin toki selkeästi poikkeava, mutta eipä ysärin alkuvuosina tai
Poikkeava mistä?
Jostain normaalista? Mistä minä tiedän. Jos on 50-luvulla ja 80-90 -luvulla kiinnitetty huomiota siihen, että lapsi poikkeaa muista siinä määrin, että on erikseen käytetty lastenpsykiatreilla jne. tutkimuksissa, niin onhan siellä ne vanhemmat, lastenhoitajat, opettajat jne. nähneet jonkin ns. normin, josta ollaan poikettu. Aika voimakkaastikin, koska eihän noina aikoina hirveästi mitään erilaisuutta ole sen kummemmin lähdetty tutkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti on paljon neuroepätyypillisiä, nepsyjä. Kun olemme pieni kansa niin sukupolvien ketjussa monistumme ja jaamme nepsygeenit jälkeläisille. Jokainen jolla on jokin nepsy dg ( tai oletettu dg) voi katsoa sukuunsa , joka puolelle niin aika varmasti löytää mummojen, ukkien, setien , tätien, serkkujen joukosta tyyppejä joihin voi samaistua.
Niin, mutta kun niitä neuroepätyypillisiä alkaa olla niin paljon, että herää kysymys mikä sitten on sitä neurotyypillisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
Oletko sinä se sama tyyppi joka on synnytyskeskusteluissa valittanut, kuinka synnyttäjiä "rais kataan" Suomessa :D