Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neuroepätyypillisyys on jo uusi normaali
21.01.2025 |
Eikö tuo neuroepätyypillisyys ala olla nykymaailmassa jo niin yleistä, että kyseessä alkaa olla uusi normaali, eikä mikään neurologinen poikkeama? Tuota tuntuu olevan niin paljon, että herää kysymys mikä on se niin sanottu neurotyypillisyys, se tuntuu olevan katoamassa.
Kommentit (91)
Autismi-diagnoosin olisi pitänyt jättää niille jotka ei kykene töihin eikä ihmissuhteisiin, ja Asperger lievemmille tapauksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autismi-diagnoosin olisi pitänyt jättää niille jotka ei kykene töihin eikä ihmissuhteisiin, ja Asperger lievemmille tapauksille.
Täysin samaa mieltä. Tai lähinnä niille, jotka tarvitsevat jokapäiväistä tukea jne. Tuo yksi dg on nyt täysi sekametelisoppa käytännössä koko ihmiskunnasta. Ei järjen häivää.
Minä olen ajatellut, että nepsyt ovat kyllä ihan normaaleja omalla tavallaan. Tai siis että ainahan meitä on ollut. Yhteiskunta tarvitsee eri tavoin toimivia ja aistivia ihmisiä, kaikilla on oma tehtävänsä. Ehkä tämä nykymaailma vaan sotkee kuviota, kun on otettu hirmuisen kuormittavat älylaitteet ym ja elämän tahti ja odotetut toimintatavat ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suomalaisista varmaan 70% menee autismin kirjoille riippuen vähän mistä kulttuurista päin katsotaan.
Nepsy-diagnoosien kysyntä on valtaisaa, koska maailma ympärillämme pilaa keskittymiskyvyn ja some on korvannut leijonanosan vuorovaikutuksesta.
Näistä diagnooseista haetaan selityksiä tässä ajassa. Luulen vähän, että 10v kuluttua ihmiset haluavat eroon näistä diagnooseista, ja tuolloin on jo uudet myotidiagnoosit. Näyttää jo vähän, että dissot tekevät tuloaan. Pian se on uusi normaali.
Vetäisit itsesi naruun keittiöduagnostikko
Vierailija kirjoitti:
Ei lääketeollisuus tunne käsitettä "terve" ja esim. psykologiaankin kuuluu oleellisesti ajatus, ettei voi parantua. Kyseessä on järjestäytynyt neggaaminen ja sen avulla tapahtuva ryöstö: sinussa on jotakin vikaa, maksa meille niin autamme, mutta et voi koskaan kehittyä niin, että voisit lopettaa maksamisen
Saat myös tuntea itsesi uniikiksi lumihiutaleeksi neuroerätyypillisenä ja voit aina vedota poikkeavuuteesi jos joku koettaa patistella sinua kehittymään. Tämähän on hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Neurodiversiteetti on sosiologi Judy Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihi
Aistiyliherkkyyksiä ja stimmailuja on syvästi autistisilla. Lievästi autistiset ovat ihan normaaleja ihmisiä.
Siis sun jutut on ihan absurdeja 😂. Miksi väität kaikenlaista, kun sulla ei selvästi ole alkeellisintakaan tietoa asioista.
Aistiyliherkkyydet ja stimmailiut on kyllä todella yleisiä piirteitä mm. meillä aspergereilla. Minä takia mä siis aspergerina stimmailen ja olen aistiyliherkkä? Millä lailla se on luonteenpiirre ja kasvatuksen puutetta se stimmailu ja aistiyliherkkyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Kerrotko mistä ja miten saisin tätä mainitsemaasi huomiota, empatiaa ja apuvälineitä (mitä apuvälineitä?) ja etuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä siis ihan aidosti. Nepsy-piirteitä on eri asteisina kuitenkin niin isolla osalla ihmisistä ellei kaikilla, asetumme vaan eri kohti janaa. Sana neuroepätyypillinen pitää kuitenkin sisällään ajatuksen, että on olemassa neurotyypillisyys josta neuroepätyypillinen poikkeaa. Nepsy-ilmiö on kuitenkin niin laaja, ettei se varsinaisesti vaikuta enää miltään poikkeamalta vaan uudelta normaalilta.
Neurodiversiteetti on sosiologi Judy Singerin kehittämä käsite omassa väitöskirjassaan vuonna 1997. Tuolloin aivokuvantamistutkinukset tekivät tuloaan ja niihin investoitiin valtavia summia ajatuksena, että niiden avulla voitaisiin selvittää neuropsykiatristen häiriöiden neuro-etuliitteenä empiiristä pohjaa
Minä en luule mitään: autismia, ei edes syvää autismia, ei diagnosoida aivotoiminnan poikkeavuuden perusteella. Se on empiirinen helposti todennettavissa oleva fakta. Myöskään kehitysvammaa ei voi diagnosoida aivoista, se on toiminnallinen vamma jonka ainoa funktio on byrokraattinen eli sillä saa tukia ja etuuksia. Kehitysvammaan kuitenkin usein liittyy lääketieteellisiä, hyvin kirjavia häiriöitä, joilla ei välttämättä ole mitään yhteistä biologisella tasolla muuta kuin se, että ne aiheuttavat kehitysvamman. Oletus siitä että saman luokituksen alle kasatut käyttäytymisen haasteet jotenkin omaisivat saman etiologian ei ole millään tasolla perusteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
Englanninkielisissä maissa ei erotella autismia ja aspergeria, vaan puhutaan kolmesta eri autismin "tasosta": taso 1 on vähäinen tuen tarve, 2 on kohtalainen tai keskitasoinen tuen tarve ja 3 on vahvemman tuen tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Onko myös teillä ollut taju pois kohtauksia niinkuin minulla?
Olen työkkärin listoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
No, kun lapsen äiti on, lapsen isä on, lapsen isoisä on ja lapsen setä on, ja lapsella on kaikki samat piirteet ja haasteet, koulussa ei ole käynyt nyt puoleen vuoteen lainkaan jne., jne. niin joo. Sori, kyllä sillä lapsella se asperger on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
Teidän mukaanhan sen diagnoosin saa lapselle ihan vaan pyytämällä?
Minulle minä olen tyypillinen ja normaali. Te muut olette vähän outoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
No, kun lapsen äiti on, lapsen isä on, lapsen isoisä on ja lapsen setä on, ja lapsella on kaikki samat piirteet ja haasteet, koulussa ei ole käynyt nyt puoleen vuoteen lainkaan jne., jne. niin joo. Sori, kyllä sillä lapsella se asperger on.
Ehkä lapsi kannattaisi viedä sinne kouluun? Lapselle on ihan mahdollista ja sallittua pitää kuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä diagnooseja haetaan itselle ja lapsille, koska sen diagnoosin saatua, saa huomiota, empatiaa ja erilaisia apuvälineitä tai etuja sekä somessa että terveydenhuollossa. Huomionkipeyttä pääasiassa. Ja diagnoosin varjolla voi perseillä ja jättää lapset kasvattamatta.
Ei ihme, että lääkärienkin asenne tähän nepsyilyyn on yhä enemmän sitä, että "jaahas, minkäs diagnoosin rouva haluaa".
No ei todellakaan ole. Kokeilepa saada autismin kirjolla olevaa pikkutyttöä diagnosoiduksi, niin karisee tuollaiset harhaluulot.
Se klassinen "lapseni on ihan varmasti nepsy".
No, kun lapsen äiti on, lapsen isä on, lapsen isoisä on ja lapsen setä
Miten elämä muuttuisi diagnoosista?
Alue: Aihe vapaa
Aistiyliherkkyyksiä ja stimmailuja on syvästi autistisilla. Lievästi autistiset ovat ihan normaaleja ihmisiä.