Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka katuu edelleen teininä tehtyjä virheitä?
19.01.2025 |
Olisipa istunut vain kotona ja lukenut kokeisiin
Kommentit (57)
Jokainen tekee virheitä, mutta tyhmä tekee aina samoja virheitä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tehnyt virheitä teininä, olin jo silloin fiksu.
Lukemiselle ei ole ikärajaa. Voit korjata virheesi siis vaikka heti.
Mielummin katuisin elettyä elämää kun sitä ettei ole elänyt. Itse en teininä muuta pahaa tehnyt kuin join alkoholia. Mitään miesjuttuja mulla ei ole tähänkään päivään mennessä ollut ja kaveritkin jäänyt jo vuosia sitten. Vapaa-aika menee yksin sängyssä maaten. N36
Jotkut tekee samat virheet aikuisena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en todellakaan kadu. Kiva nuoruus kännisekoiluineen kaikkineen! Lämmöllä muistelen
Ammatinvalintaa katuu tottakai. Olisi ollut rahkeita ihan mihin vaan mutta nyt sitä puurretaan pienellä palkalla niska limassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauan siitä on aikaa? 10 vuotta? 20? 30? 40? Enemmän?
Melkein 25 vuotta
Hullua
Vierailija kirjoitti:
Kauan siitä on aikaa? 10 vuotta? 20? 30? 40? Enemmän?
50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun ensimmäistä kertaani, olin juonut ja olisi pitänyt sanoa sille pojalle ei :( En ollut siinä iässä vielä valmis. Ja tosiaan ne kännisekoilut olisi voinut jättää pois. Alkoholistiperheestä minäkin. Nyt mietin ensi kertaa aikuisiällä vakavissani alkoholin käytön lopettamista. Mitä hyvää se on elämään tuonut?
Vierailija kirjoitti:
Kadun. Kadun että vietin parhaat vuoteni kännisekoillen, kun peitin sillä epävamuuteni. Kunpa joku olisi huomannut ja osannut auttaa. Olin ujo, hiljainen ja yksinäinen. Alkoholi oli kuin supervoima, mitä en osannut hallita ja aina meni överiksi. Lopulta iän myötä kuvioon tulivat yhdenyön seikkailut, joita kadun nyt kovin. Kauhulla ajattelen jos omat lapseni saisivat tietää, tai eläisivät itse yhtä rikkinäisinä kuin minä silloin.
Mutta selvisit ja nyt sinulla on oma perhe, josta välittää ja saada välittämistä. Se on hyvin arvokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadu, jätin peruskoulun kesken. Korjasin asian menemällä iltakouluun ja kävin ensin peruskoulun loppuun ja sitten jatkoin iltalukiossa ja valmistuin hyvin paperein. Tämän tein siis aikuisena, kun työnhaku takkusi. Kaikki on ihan itsestä kiinni. Sellaisia asioita mitkä voi korjata, ei kannata katua.
Vierailija kirjoitti:
Kadun väärää puolisovalintaa. Kahden kanssa oli silloin sutinoita. Välillä limittäin, välillä jopa samaan aikaankin. Sitten tuli se tilanne, että piti valita kumman kanssa tässä nyt mennään jollain tavalla elämässä eteen päin. Tein valinnan toki sen hetkisten tietojen pohjalta ja aika tunnepohjalta. Väärin meni. Tämä toinenkin henkilö on säilynyt sellaisena hyvän päivän tuttuna, eli satunnaisesti on pidetty yhteyttä ja seuraan hänen sometilejään jne. Hänellä menee kivasti. Löysi fiksun miehen, heillä on iso talo Vantaalla, harrastavat aktiivisesti ja lapsetkin harrastaa, matkustelevat ja mökkeilevät kesäisin. Mitä viimeksi juteltiin, niin elämä vaikuttaa olevan kivasti. Tämä kenet valitsin ei pärjännyt elämässä. Koulu jäi kesken, pätkätöitä (tällä hetkellä työtön) ja alkoholin liikakäyttöä. Näiden seurauksena jonkinlaista masennusta ja aika ailahtelevainen persoona muutenkin. Riidellään aika usein. Lapsia hän ei koskaa
No saatana samalla tavalla kävi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun etten panostanut kouluun ja päädyin lähihoitajaksi
No sen verran, ettei olisi pitänyt mennä vittuilemaan vankiloiden painonnostomestarille teininä. Nenä on vieläkin vähän vino, ja vaikea sen takia löytää sopivia silmälasikehyksiä.
Mulla ei ole katumista. Tallessa ikä eletty.
Virheitä tulee ja niistä opitaan. Vatvominen jos jokin on sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Ammatinvalintaa katuu tottakai. Olisi ollut rahkeita ihan mihin vaan mutta nyt sitä puurretaan pienellä palkalla niska limassa.
Ei ollut rahkeita. Älä huijaa itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Kadun väärää puolisovalintaa. Kahden kanssa oli silloin sutinoita. Välillä limittäin, välillä jopa samaan aikaankin. Sitten tuli se tilanne, että piti valita kumman kanssa tässä nyt mennään jollain tavalla elämässä eteen päin. Tein valinnan toki sen hetkisten tietojen pohjalta ja aika tunnepohjalta. Väärin meni. Tämä toinenkin henkilö on säilynyt sellaisena hyvän päivän tuttuna, eli satunnaisesti on pidetty yhteyttä ja seuraan hänen sometilejään jne. Hänellä menee kivasti. Löysi fiksun miehen, heillä on iso talo Vantaalla, harrastavat aktiivisesti ja lapsetkin harrastaa, matkustelevat ja mökkeilevät kesäisin. Mitä viimeksi juteltiin, niin elämä vaikuttaa olevan kivasti. Tämä kenet valitsin ei pärjännyt elämässä. Koulu jäi kesken, pätkätöitä (tällä hetkellä työtön) ja alkoholin liikakäyttöä. Näiden seurauksena jonkinlaista masennusta ja aika ailahtelevainen persoona muutenkin. Riidellään aika usein. Lapsia hän ei koskaa
Sinun virheesi on se että joka ikinen päivä valitset uudelleen jäädä tuohon. Se pistää miettimään mitä annettavaa sinulla olisi täyspäiselle, vakaalle ihmiselle parisuhdemielessä.
Vierailija kirjoitti:
No sen verran, ettei olisi pitänyt mennä vittuilemaan vankiloiden painonnostomestarille teininä. Nenä on vieläkin vähän vino, ja vaikea sen takia löytää sopivia silmälasikehyksiä.
Korjauta se.
Kadun asioita mitä tein kännissä.