Lue keskustelun säännöt.
Kotona ei ikinä rauhaa lastensaannin jälkeen
18.01.2025 |
Hei,
Olen 6- ja 8-vuotiaiden lasten äiti. Jos olen kotona, lapset eivät valehtelematta viittä minuuttia kauempaa tee jotain että eivät tarvitsisi minun huomiotani. Jos leikkivät keskenään, niin vaativat minua joko kommentoimaan tai katsomaan jne. Nytkin kun tuolla saavat sen 30min katsoa tv:tä päivässä, kuuluu 2min välein: "äiti mitä tarkoittaa se ja se, miksi tuo teki näin ja noin". Myös siis lasten isä samalla tavalla saa huomiota osakseen. Esim. ajatuksena, että voisin joskus esim. 30min keskeytyksettä kotonani katsoa esim. tv:tä, lukea kirjaa yms on täysin mahdoton. Vaikka sanoisin etukäteen, että äiti nyt ei tule 30min vastailemaan tai vaikka en vastaa tai jopa tiuskaisen takaisin että olisivat hiljaa, niin ei auta. Unohtavat saman tien.
Aiemmin omat vanhempani pikkulapsiaikaan sanoivat "sellaista se lasten kanssa on" mutta onko ihan oikeasti muilla tällaista? Tietääkseni eivät ole nepsylapsia, koska esim. koulu sujuu esikoisella ja päiväkodista ei ole nuoremmasta tullut valitusta. Minulla on olo, että olen ihan suorastaan uupunut tästä jatkuvasta saatavilla olosta. Ainut hetki kun saan olla rauhassa, on olla töissä tai kun lähden ovesta ulos. Omassa kodissani en saa rauhaa (elleivät lapset toki nuku).
Kiitos jos luit.
Kommentit (122)
Kaipaan noita aikoja.
Lapset nyt 20v ja 24v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuuluu kyllä ihan asiaan. Ole iloinen, että lapset haluavat tietää asioita. Sen sijaan, että taistelisit vastaan tai yrittäisit saada lapsia "kuriin", on helpompaa mukautua tilanteeseen. Jos lapset leikkivät tai katsovat telkkaria olohuoneessa, mene sinne olohuoneeseen myös, jonkun askareen kanssa, niin ei tunnu, että kaikki seisoo paikallaan. Eli sen sijaan, että hölkkäisit kerta toisensa jälkeen lasten luo keittiöstä ja takaisin, istut kulhon ja leikkuulaudan kanssa sohvalla ja kuorit perunoita ja silppuat vihanneksia lasten kysymyksiin vastaillen.
On aikoihin eletty jos kuristakin pitää puhua vain lainausmerkeissä.
Onneksi ei ole lapsia eikä tule <3
Etkö muka etukäteen tajunnut, että juuri noin siinä useimmiten käy kun lisääntyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olet kasvattanut lapsesi noin huomiohakuisiksi? Oletko aina ollut rajattomasti heidän käytettävissään?
En tunnista tuosta omaa perhe-elämääni.
Mutta älä sure, pääset kyllä lapsistasi eroon. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, niin et saa heihin enää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Miten olet kasvattanut lapsesi noin huomiohakuisiksi? Oletko aina ollut rajattomasti heidän käytettävissään?
En tunnista tuosta omaa perhe-elämääni.
Mutta älä sure, pääset kyllä lapsistasi eroon. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua, niin et saa heihin enää yhteyttä.
Tässäpä kitkerä ihminen, oikeen huokuu vttumaisuus :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Vuorotelkaa lasten isän kanssa omaa aikaa kummallekin. Silloin toiseen tilaan ja toinen pitää huolen ettei lapset roiku perässä.
2. Hankkikaa välillä lastenhoitaja ja lähtekää ulos, joskus ihan vaikka yöksikin hotelliin jos löytyy hyvä lastenhoitaja kenestä tulee lapsille tuttu ja turvallinen.
3. Tee omia askareita lasten lähellä niin eivät kaipaile ja huutele samaan tilaan, esim. kokatessa ohjaat lapset keittiön pöydän ääreen puuhaamaan. Usein se jo rauhoittaa huomionhakua kun vanhempi on näköpiirissä.
4. Huojentaudu sillä että tuo aika menee nopeasti ohi ja myöhemmin muistat sitä varmaankaan lämmöllä.
Ihan samanlaista on täälläkin. Välillä menen vessaan lukkojen taakse hengittelemään, mutta yleensä oven taakse tullaan huutelemaan ja kyselemään jotain. Ihan mahdotonta on mihinkään keskittyä, kun koko ajan joku puhuu ja kyselee jotain.
Sitten vielä lasten isä ihmettelee miksi nousen ylös aamuyöllä puuhailemaan! Se on ainut aika, kun voin jotain omaa puuhaa tehdä keskeyttämättä. Ainut oma rauhan hetki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti kato, äiti tuu kattomaan. Tuttu tunne, jos tuo edes 10min katsoisi tablettia ilman että kuuluisi äiti kato. Pitäisi siivota pari kaappia, mutta tiedän että rauhaa siihen en vaan saa. Käyn töissä vaan siksi että saan työmatkan olla rauhassa itsekseni vaikka voisin tehdä etätöitäkin. Mutta silti onhan nuo ihanat sanat, äiti katso mitä olen taas legoillut, piirtänyt, puuhastellut.
Kun minusta tuli ekaa kertaa täti ja näin lapsiperhe elämää läheltä tajusin, että en vaan mitenkään jaksaisi sitä jatkuvaa melua, kysymyksiä ja tavoitettavissa olemista. Mä olisin tullut hulluksi, ja mahdollisesti satuttanut lapsiani ja itseäni.
Siksi en hanki lapsia, en vaan jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat asuvat 4h ajomatkan päässä eivät suostu hakemaan lapsia joten meidän pitäisi sekä viedä että hakea lapset niin se on rankka reissu. Sitten jos taas jäämme sinne myös viikonlopuksi niin ei se ole yhtään semmosta rauhaa mitä kaipaamme kun pitää olla muiden nurkissa.
-ap
KaipaaTTE?
Eikös se sinun pitänyt omaa aikaa saada? Ei silloin miestä seuraan kaivata!
Kyllä tuon ikäisille lapsille , tekisi hyvää kiinnittyä johonkin asiaan hetkeksi. Ehkä sieltä telkkarista tulee asioita , mihin haluavat vastauksia. Mutta joku muu tekeminen sitten , vaikka piirtäminen tai leikkiminen. Itse kaipasin myös omaa aikaa ja lapset katsoivat pikku kakkosen ihan itsekseen. Laittaisin varmaan saman ohjelman pyörimään kahteen kertaan, ekalla kerralla vastaisin ja tokalla lepäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yksi lapsi. Jos halutaan olla rauhassa, niin lapsi saa pelata tietokoneella ja samalla jutella kaverin kanssa. Viihtyy vaikka tunteja, jos annettaisiin.
En muista yhtään tuollaista. Sen muistan tarkasti, kun olivat teini-iässä olin iloinen jos edes puhuivat kahta lausetta enemmän. Olin valmis keskeyttämään kaiken muun tekemisen, kun teini alkoi puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää opettaa lapsille että pitää opetella olemaan keskenään hiljaa tietty aika jonka katsovat kellosta. Hiljalleen kasvatat aikaa.
Isä kahdelle
Tämä!
Hanki harrastus lapsille. Jos hankit useamman, tai sellaisen jossa on harjoitukset usean kerran viikossa, niin saat ainakin sen tunnin ajan omaa aikaa useana arki-iltana. Enemmänkin, jos et toimi taksikuskina vaan lapsi kulkee itse harrastukseen.
Pari vuotta, niin ovat kiinnostuneempia kavereistaan ja puhelimestaan kuin sinusta.
Mä sain olla rauhassa. Ei ollut koko ajan minussa roikkumassa tms.
Vuorotelkaa miehesi kanssa välillä: äiti menee vaikka makkariin tekemään jotain ja isä hengaa lasten kanssa aktiivisesti sen ajan. Meillä lasten isä tykkää pelata lautapelejä ja kivasti meni puolesta tunnista tuntiin, kun pelasivat keskenään ja mä sain olla rauhassa. Lapset myös ulkoilivat kavereiden kanssa kevyesti tunnin tai kaksi. Nyt ovat jo aikuisia, siksi mennyt muoto.