Töissä tappo/murhatuomion saanut uusi työntekijä
Miten reagoisitte jos teille töihin palkattaisiin henkilö, joka on ollut vankilassa tapon/murhan takia? Tuntisitko turvattomuutta, juttelisitko esimiehelle vai oisko koko asia ihan sama sinulle?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä myös yksi joka on ollut linnassa. En ihan tarkkaan tiedä mistä, mutta entisen tyttöystävän pahoinpitely tai sinne suuntaan. Kyllä "katson" häntä nyt eri silmin kuin ennen.
Sun kaltaiset tekevät yhteiskuntaan sopeutumisen mahdollisimman vaikeaksi.
Kumpi sinusta on tuomittavampaa, tyttöystävän pahoinpitely vai se, että joku katsoo tuota pahoinpitelijää eri tavoin kuin ennen?
Pahoinpitely tietysti. Mutta pointtihan on nimenomaan se, että kyseinen henkilö oli jo saanut tuomionsa ja kärsinyt rangaistuksensa. Siihen ei kuulu lisärangaistuksia.
Yksi tapa katsoa asiaa on toki tuo, että ihminen on kärsinyt rangaistuksensa ja asian pitäisi olla loppuunkäsitelty. Mutta tuo ei varmastikaan sinunkaan mielestäsi päde vaikka p3d0f11liin? Ei kai sellainen saa kärsityn tuomion jälkeen olla työssä, jossa ollaan tekemisissä lasten kanssa?
Sitten toinen juttu on se, että ihminen saa muodostaa mielipiteen toisesta ihmisestä hänen tekojensa perusteella. Henkilö x tekee pahan teon, henkilön y mielestä teko on anteeksiantamaton ja sen perusteella hän muodostaa mielipiteensä x:stä. Minkä perusteella mielipide sitten pitäisi muodostaa? Millä perusteella teot pitäisi jättää huomiotta?
Kolmanneksi kannattaa myös muistaa oma henkilökohtainen turvallisuus. On ihan tervettä suhtautua epäilevästi ihmiseen, joka on todistetusti ollut väkivaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kesätöissä paikassa, jossa vakituisena oli jo ennen tekoaan töissä ollut työntekijä. Ei ollut ihan kaikista miellyttävin, jos hänelle sanoi jotain epämieleistä...
Olen kerran pikaisesti tavannut yhden tuollaisen. Voi sitä omahyväisyyttä ja tekopyhyyttä. Oli kuin joku saatanan moraalipoliisi hakien koko ajan virheitä toisista.
Elinkautisen pitäisi olla elinkautinen.
Heillä on eri säännöt itselle ja muille. Elinkautista istuvissa/istuneissa tuskin on montaakaan sellaista, jolla ei olisi jonkinsorttista persoonallisuushäiriötä. Moni on myös aivan lapsen tasolla. Ei välttämättä älykkyysosamäärältään mutta normaali kehitys on tyssännyt viimeistään teinivuosiin ja siksi heistä saa joskus aika vajaan kuvan.
Mä olen kuudetta vuotta palottelumurhaajan työparina. Alkuun tuli meille Risen kautta ja työskenteli puolitoista vuotta jalkapannan kanssa. Vapautui ja joku taho vielä maksoi sen ensimmäisen vuoden palkan ja siitähän oli sitten ahkera ja tunnollinen ihminen helppo palkata töihin vakkariksi omallakin rahalla.
Eipä olla kaduttu. Eipä tuo tekemisistään huutele, mutta ei se salaisuuskaan ole. Hän käy terapiassa ja erilaisissa ryhmissä. Pysyy erossa päihteistä. Pitää ittensä touhukkaana.
Mä olen tykännyt tehdä hänen kanssaan töitä. Helppo sopia asioita ja jotenkin duuneista ajatellaan samalla tavalla. Suorasanainen, ei hötkyile ja huumorintajua piisaa. Eikä saikuta! Saatoin mä alkuun vähän jännittää ja kyräillä, mutta aika nopeasti hoksasin, että ihan tavallinen mummelihan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä myös yksi joka on ollut linnassa. En ihan tarkkaan tiedä mistä, mutta entisen tyttöystävän pahoinpitely tai sinne suuntaan. Kyllä "katson" häntä nyt eri silmin kuin ennen.
Sun kaltaiset tekevät yhteiskuntaan sopeutumisen mahdollisimman vaikeaksi.
Kumpi sinusta on tuomittavampaa, tyttöystävän pahoinpitely vai se, että joku katsoo tuota pahoinpitelijää eri tavoin kuin ennen?
Pahoinpitely tietysti. Mutta pointtihan on nimenomaan se, että kyseinen henkilö oli jo saanut tuomionsa ja kärsinyt rangaistuksensa. Siihen ei kuulu lisärangaistuksia.
Yksi tapa katsoa asiaa on toki tuo, että ihminen on kärsinyt rangaistuksensa ja asian pitä
ohiksen huutelen ohi teeman, mutta oma isä ja veljeni ovat olleet koko ikänsä väkivaltaisia. Ei mua, eikä muita perheenjäseniä kohtaan, mutta jotain ihme jengitappeluita.. Kyllä Suomessa. En mä heitä osaa nähdä väkivaltaisina ihmisinä. He ovat rakkaita, mä luotan heihin.
Sitten taas yksi pikaistuksissaan tehty tappo - tappaja voisi aiheuttaa enemmänkin epäilyjä ja varovaisuutta. Vaikka kyseessä olisi joku vuosikymmeniä parisuhdeväkivallasta kärsinyt nainen, jolle sitten riitti. Helposti tulee ajateltua kuitenkin, että tämäpä se paha on, kun vei toiselta hengen. :/
Kyllä se riippuisi teostakin. Jos kyseessä olisi joku Penttilän tasoinen tyyppi niin aika kauhua herättäisi. Jos kyseessä olisi vaikka hätävarjelun liioitteluna tehty tappo, ei kummemmin vaikuttaisi suhtautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kuudetta vuotta palottelumurhaajan työparina. Alkuun tuli meille Risen kautta ja työskenteli puolitoista vuotta jalkapannan kanssa. Vapautui ja joku taho vielä maksoi sen ensimmäisen vuoden palkan ja siitähän oli sitten ahkera ja tunnollinen ihminen helppo palkata töihin vakkariksi omallakin rahalla.
Eipä olla kaduttu. Eipä tuo tekemisistään huutele, mutta ei se salaisuuskaan ole. Hän käy terapiassa ja erilaisissa ryhmissä. Pysyy erossa päihteistä. Pitää ittensä touhukkaana.
Mä olen tykännyt tehdä hänen kanssaan töitä. Helppo sopia asioita ja jotenkin duuneista ajatellaan samalla tavalla. Suorasanainen, ei hötkyile ja huumorintajua piisaa. Eikä saikuta! Saatoin mä alkuun vähän jännittää ja kyräillä, mutta aika nopeasti hoksasin, että ihan tavallinen mummelihan se on.
Paloittelumurhaaja-mummeli? Virpi Butt on tiettävästi kuollut, onko näitä siis muitakin?
En kyllä haluaisi olla tällaisen läheisyydessä millään tavalla. Kuvottaisi ja ahdistaisi. Joitakin rikoksia ei saa anteeksi.
Minulla on ollut työkaveri joka oli ollut väkivaltarikoksesta pakkohoidossa. Tällainen suorittavan tason työpaikka. Tyypistä ei huomannut päälle päin mitään, mutta oli se jotenkin outo. Tyyppi ei kuitenkaan jaksanut ilmeisesti popsia lääkkeitään koska alkoi kertoilla ja ikään kuin ylpeillä taustallaan minkä ansiosta porukka alkoi karttamaan häntä. Lopulta pää sekosi ilmeisesti kunnolla ja siihen sisältyi sitten kaikenlaista stalkkaamista ja tavaroiden hajottelua. Muutenkin sellaista hullua käytöstä, tuijottelua yms. Tyyppi hävisi sitten jonnekin ja kaikki oli helpottuneita. Ei kysellyt pomokaan perään. Tai mistäs minä tiedän mutta epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kuudetta vuotta palottelumurhaajan työparina. Alkuun tuli meille Risen kautta ja työskenteli puolitoista vuotta jalkapannan kanssa. Vapautui ja joku taho vielä maksoi sen ensimmäisen vuoden palkan ja siitähän oli sitten ahkera ja tunnollinen ihminen helppo palkata töihin vakkariksi omallakin rahalla.
Eipä olla kaduttu. Eipä tuo tekemisistään huutele, mutta ei se salaisuuskaan ole. Hän käy terapiassa ja erilaisissa ryhmissä. Pysyy erossa päihteistä. Pitää ittensä touhukkaana.
Mä olen tykännyt tehdä hänen kanssaan töitä. Helppo sopia asioita ja jotenkin duuneista ajatellaan samalla tavalla. Suorasanainen, ei hötkyile ja huumorintajua piisaa. Eikä saikuta! Saatoin mä alkuun vähän jännittää ja kyräillä, mutta aika nopeasti hoksasin, että ihan tavallinen mummelihan se on.
Älä jauha paskaa.
Raksalla on näitä linnassa istuneita väkivaltaukkoja aina silloin tällöin. Viinahan se näille on ongelma, nykyään myös muut aineet. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta myös aika kehnoja työntekijöitä. Tämä yksi oli kyllä hyvä ja taitava, mutta hänellä hirtti viina/huumekuuri päälle ja joutui linnaan takaisin. Harmi kyllä, koska tämä tyyppi oli tosiaan hyvä työntekijä ja osasi sosiaaliset taidot. Sitä mietittiin että mikähän piru siinäkin asusti kun ei saanut sijojaan vaikka olisi ollut edellytykset ja palkkakin kohdillaan ahkeralle äijälle. Kai sillä oli ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapa miten monta seksuaalirikollista on työelämässä. Näistä ei kukaan tiedä koska tuomiot ovat joko niin pieniä ettei nimiä julkaista tai sitten on määrätty salaisiksi.
Mutta, mietipä sitä 30 vuotiasta naista joka murhasi oman isänsä lyömällä tätä 10 kertaa kaulaan veitsellä eikä saanut MINKÄÄNLAISTA tuomiota. Sellainen nainen on tuolla vapaana ja jonkun työkaverina!
On kyllä hirveän erilaisia tapauksia.
Joku tappo, joka on tehty tuhannen päissään esimerkiksi. Kertoo lähinnä siitä, että henkilölle ei alkoholi sovi, mutta selvänä töissä ei välttämättä vaarallinen.
Siis mistä tuossa oikein pitäisi jutella esimiehelle? Omituinen aloitus, viittauksenomaisia mainintoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapa miten monta seksuaalirikollista on työelämässä. Näistä ei kukaan tiedä koska tuomiot ovat joko niin pieniä ettei nimiä julkaista tai sitten on määrätty salaisiksi.
Mutta, mietipä sitä 30 vuotiasta naista joka murhasi oman isänsä lyömällä tätä 10 kertaa kaulaan veitsellä eikä saanut MINKÄÄNLAISTA tuomiota. Sellainen nainen on tuolla vapaana ja jonkun työkaverina!
No, hänhän on/oli syyntakeeton että hyvin todennäköisesti on työelämän ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hirveän erilaisia tapauksia.
Joku tappo, joka on tehty tuhannen päissään esimerkiksi. Kertoo lähinnä siitä, että henkilölle ei alkoholi sovi, mutta selvänä töissä ei välttämättä vaarallinen.
Naiset käyttävät tuota samaa tekosyytä kun säännöllisen epäsäännöllisesti pettävät OMAA rakastavaa, uskollista, miestään.
"Olin niin humalassa", " kännissä ja läpällä".
"Ei ollut tarkoitus, mutta tilanne vain eskaloitui"
Sitten lopulta naisesta tulee yyhhoo ja joku idiootti äijä vielä ottaa tuollaisen luntun itselleen omaksi?! Todella luotettava kumppani. Hyi hemmetti 🤮
Itse en pystyisi arvostamaan tuollaisen teon tehnyttä ihmistä. Olisin neutraali ja pitäisin etäisyyden.
Nuoruuden kaverini tapaili miestä, joka oli istunut vankilassa ryöstöstä. Tapasin kerran tämän miehen enkä pitänyt hänestä. Oli sen verran ylimielisen oloinen. Vaikutti persoonalta, joka tuskin katui tekoaan. Onneksi heidän tapailunsa ei johtanut parisuhteeseen. En ymmärrä mitä kaverini näki tuossa miehessä, sillä kaverini oli itse vastuuntuntoinen ja ahkera opiskelija ja päätyikin sitten hyvään ammattiin. Ehkä meni nuoruuden naiviuden piikkiin, ja vastakohta viehätti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapa miten monta seksuaalirikollista on työelämässä. Näistä ei kukaan tiedä koska tuomiot ovat joko niin pieniä ettei nimiä julkaista tai sitten on määrätty salaisiksi.
Mutta, mietipä sitä 30 vuotiasta naista joka murhasi oman isänsä lyömällä tätä 10 kertaa kaulaan veitsellä eikä saanut MINKÄÄNLAISTA tuomiota. Sellainen nainen on tuolla vapaana ja jonkun työkaverina!
No, hänhän on/oli syyntakeeton että hyvin todennäköisesti on työelämän ulkopuolella.
Ja heti joku lumppu puolustelemassa kun onkin nainen kyseessä! On sulla kyllä pokkaa!
Eipä ole tuollaista sattunut, mutta oli joskus työkaveri, joka tappoi toisen työkaverin jollain mökkireissulla. Oli ihan normaalin oloinen kaveri, eikä olisi mitenkään voinut arvata, että jotain tuollaista voisi sattua. Mutta niinpä kai se näissä tyypillisissä suomalaisissa henkirikoksissa on. Tekijä ihan tavallinen tyyppi, uhri ja tekijä molemmat kännissä, jostain pikkuasiasta riita, joka riistäytyy käsistä, ja toinen ottaa leipäveitsen tmv. ja tuikkasee. Joiltakin ihmisiltä kännissä suuttuessa helposti katoaa itsehillintä ja harkinta täysin, ja jos sopiva teräase tai astalo sattuu olemaan käden ulottuvilla, niin voi käydä heikosti. Jos itsessään tuollaisen ominaisuuden tunnistaa, on syytä pysyä viinasta erossa.