Miten lopettaa toisen romanttiset tunteet ?
Miten saada toinen ihminen menettämään kiinnostus? Sain miehen vahingossa rakastumaan itseeni palavasti ja siihen on helposti löydettävissä syyt eli olin hänestä kiinnostunut ihmisenä ja varmaan ainoa ikinä joka on ollut. Tutustuimme todella nopeasti ja intensiivisesti ja autoin häntä eräässä vaikeassa asiassa. Vuosi myöhemmin miehen tunteet ovat vain intensiivisemmät. Käytännön syistä en mielelläni poistaisi häntä elämästäni, olemme puhuneet asiasta ja hän ymmärtää etten tunne samoin enkä koskaan tulekaan tuntemaan.
Haluaisin tietää olisiko jotain psykologista temppua millä saada hänet menettämään tunteensa. Toki jos ainoa vaihtoehto on vain kadota ihan kokonaan pois niin voin senkin tehdä, mutta se on haastava vaihtoehto. Mieluiten pitäisin miehen elämässäni ja lisäksi olisin hänen tukenaan. Hän ei missään nimessä toivo väkirikkoa, minä taas en missään nimessä toivo tunteiden jatkuvan, väkirikkokin parempi.
Olen yrittänyt kannustaa etsimään muuta seuraa, se ei häntä kiinnosta, ei voi kuulemma ajatellakaan ketään muuta romanttisesti tai seksuaalisesti.
Kommentit (114)
En voi alkaa kunnon suhteeseen hänen kanssaan, koska en halua suhdetta kenenkään kanssa enkä ole ihastunut tai rakastunut häneen. Hänelle kelpaisi tietenkin mikä tahansa järjestely, koska aivokemiat tai hormonit tms mikä aiheuttaa tuon ihastumisen.
Emme ole kumpikaan varattuja emmekä ole missään tutustumisen vaiheessa olleet.
Meillä ei ole seksisuhdetta. Tiedän että tämä seuraava voi mennä joillain tunteisiin, mutta mies on mielestäni hyvännäköinen, en silti voi olla hänen kanssaan ja tässä kohtaa joku seksin harrastaminen nyt olisi ihan vihoviimeinen virhe.
Mies on pyytänyt, jopa muun luonteensa vastaisesti anellut etten pistä välejä poikki ellei minun ole ihan pakko, mutta että ei hänen takiaan. Että hän osaa itse päättää "tuhlaako aikaansa". Koen nimenomaan tekeväni jotain väärin kun olemme edelleen tekemisissä vaikka asiasta on puhuttu paljon. Haluaisin että voimme olla hyviä ystäviä mutta se ei liene realistista.
Mies on sanonut myös ettei koskaan enää voisi tuntea ketään kohtaan samoin, mutta itse en tätä usko. Olemme melkein kolmikymppisiä ja hänellä on ollut pari lyhyttä suhdetta enkä usko etteikö hänelle elämän rakkaus löydy ihan muualta.
ap
Kuulostaa siltä, että miehen tunteet ovat sinulle suurempi ongelma kuin miehelle itselleen.
Voit tietysti panna välit poikki. Mutta se ei takaa sitä, ettei mies joskus 30 vuoden kuluttua ota jälleen yhteyttä ja tunnusta rakkauttaan.
Vierailija kirjoitti:
En voi alkaa kunnon suhteeseen hänen kanssaan, koska en halua suhdetta kenenkään kanssa enkä ole ihastunut tai rakastunut häneen. Hänelle kelpaisi tietenkin mikä tahansa järjestely, koska aivokemiat tai hormonit tms mikä aiheuttaa tuon ihastumisen.
Emme ole kumpikaan varattuja emmekä ole missään tutustumisen vaiheessa olleet.
Meillä ei ole seksisuhdetta. Tiedän että tämä seuraava voi mennä joillain tunteisiin, mutta mies on mielestäni hyvännäköinen, en silti voi olla hänen kanssaan ja tässä kohtaa joku seksin harrastaminen nyt olisi ihan vihoviimeinen virhe.
Mies on pyytänyt, jopa muun luonteensa vastaisesti anellut etten pistä välejä poikki ellei minun ole ihan pakko, mutta että ei hänen takiaan. Että hän osaa itse päättää "tuhlaako aikaansa". Koen nimenomaan tekeväni jotain väärin kun olemme edelleen tekemisissä vaikka asiasta on puhuttu paljon. Haluaisin että voimme olla hyviä ystäviä mutta se ei liene realistista.
Mies on sanonut myös ettei koskaan enää voisi tuntea ketään kohtaan samoin, mutta itse en tätä usko. Olemme melkein kolmikymppisiä ja hänellä on ollut pari lyhyttä suhdetta enkä usko etteikö hänelle elämän rakkaus löydy ihan muualta.
ap
Höpöhöpö nyt, että tekisit jotain väärin. Mies on aikuinen, tekee omat valintansa ja kantaa niistä vastuun. Jos hän todella joskus haluaa parisuhteen, tajuaa hän lopulta, että sitä on alettava etsiä muualta, jos ei halua jäädä ilman.
Mitään varmaa keinoa ei ole olemassakaan. Vaikka muuttuisit miehen ihannenaisen vastakohdaksi, hän saattaa edelleen rakastaa sinua pelkästään siitä syystä, että olet joskus OLLUT ihana.
Et voi saada noita tunteita häneltä pois, eli joko siedät sen ajatuksen tai et ole tekemisissä. En tajua mikä ongelma tässä on jos kerta miehelle on ok että olette ystäviä eikä vaadi enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, niin helppoa. Iske vyön alle. Mikä on hänen heikko kohtansa, mistä hän on epävarma? Jos se on pituus, ivaa lyhyitä miehiä. Jos se on koulutus, pilkkaa kouluttamattomia. Ylimielinen ilme ja ikävät sanat haihduttaa rakkauden sekunneissa.
Siinä haihtuu myös mies, jonka kanssa ap halusi olla väleissä.
Se mies haihtuu joka tapauksessa siinä vaiheessa kun mies tajuaa, ettei ole mitään mahdollisuutta saada naista. Viimeistään silloin kun nainen löytää itselleen miehen. Mies ei ole kiinnostunut naisen ystävyydestä vaan mies ajattelee, että kun käyttäydyn tosi ystävällisesti tuota naista kohtaan, niin se nainen ihastuu minuun.
Ehkä sinun pitäisi vaan ajatella positiivisesti, että mies ilmeisesti kuitenkin saa ystävyydestänne jotain, vaikka hän ei olekaan sinulle yhtä tärkeä ihminen kuin sinä hänelle.
Esittele hänelle kaikki naispuoliset tuttavasi, niin ehkä hän rakastuu johonkuhun heistä.
Kuule kusipää ap. Ei ihastumista, eikä rakkautta voi toinen ihminen, eivätkä muutkaan säädellä.
Ihastuminen johonkin ihminen saattaa olla ja onkin jopa silmänräyksessä tapahtua.
Mutta se on vain tilapäistä ihastusta, jolloin tietyt piirteet ja asiat toisessa aiheittuvat jonkin määrittelemättömän, voimakkaankin ihastumisen, mieheen tai naiseen.
Tällöin ei koskaan ole koskaan kysymys rakastumisesta. Rakkaus on syvempi tunne.
Selväähän se, että meille kaikille työelämässä tapahtuu pieniä ihastumisia joihinkin tapaamiin ihmisiä.
Näin vaan käy. Eikä kyse ole ihmisen iästä, ulkonäöstä, pukeutumisesta, eikä sosiaalisesta statkuksesta. Kyse on ihmisen peroonasta, olemuksesta, käytöksestä. Siitä miten se natsaa meidän omaan, niin sanottuun sieluun.
Minä "roikuin" tai exä "roikotti" minua kymmenisen vuotta, minä toivoin, että pääsisin uudelleen parisuhteeseen hänen kanssaan. Sitten hän löysi mielestäni kelvollisen miehen itselleen ja päästin vihdoin irti. Tätä aikaa en kuitenkaan osaa katua
Meni muutama vuosi ja hänelle tuli ero, ja sitten hän keksi minulle ehdottaa uudelleen yrittämistä. En tietenkään enää innostunut yhtään, koska olin päässyt vihdoin eteenpäin elämässäni.
Toinen tapaus jonka kanssa oltiin kavereita pari vuotta, vaikka olin kiinnostunut hänestä romanttisesti, oli rehellinen ja johdonmukainen, kertoen alusta asti ettei seurustelu tule kykymykseenkään. Jäi kuitenkin hyvä mieli tästäkin juurikin, siksi, että hän muistutti aina tilaisuuden tullen ettei halua seurustella (minun kanssani.)
Kyllähän jossain määrin kaduttaa menetetyt vuodet, mutta tiesin olevani vapaa etsimään omaa kultaa kaikki nuo vuodet, ja kun ajattelen miten kuitenkin ehdin etsiä, niin nyt voin luovuttaa hyvillä mielin. Ei katumusta eikä onneksi katkeruuttakaan.
Eli ei varsinaista neuvoa, mutta oma näkökulma jaettuna.
Vierailija kirjoitti:
n33geripatjaile
yykeri, kaakeri, koo...
No eivät ne miehetkään ihastu, eivätkä ota kontaktia ihan niinsanouttuihin paskanaisiin, kolmannen luokan naisiin. Never.
Kyllä vapaat, ja varartukin miehet, katselee tietyn naisen tapailuun. Samoin kuin pettämis kumppaniksi.
Toisin kuin oletetaan, ei miehille kelpaa, kuka tahansa ja mikä tahansa nainen pysyväksi tapailukumppaniksi.
Kokonaan eri asia ovat ne maksilliset naiset. Heitä tarvitaan kullosenkin miehen tiettyihin tarpeisiin ja tilanteisiin.
Ei muuhun.
Eikö tässä auta ne perinteiset "Mä haluan olla vain kaveri" tai "Sä olet kuin veli mulle, oot tosi huippu, teet joskus jonkun tosi onnelliseksi :)". Toki ethän sä tarkoita näitä asioita, mutta typerämpikin mies ymmärtää, että halveksit häntä.
Vierailija kirjoitti:
Voi, niin helppoa. Iske vyön alle. Mikä on hänen heikko kohtansa, mistä hän on epävarma? Jos se on pituus, ivaa lyhyitä miehiä. Jos se on koulutus, pilkkaa kouluttamattomia. Ylimielinen ilme ja ikävät sanat haihduttaa rakkauden sekunneissa.
Ei toimi, se saattaa romahduttaa itsetuntoa kys mieheltä, mutta osa miehistä vain ihastuu/rakastuu enemmän kun on ilkeä.
Totaalinen välirikko on ainoa keino. Molemmat unohtavat toisensa ajan kuluessa. Muuta mahdollisuutta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se mies itse ota etäisyyttä, jos tulee siihen tulokseen että tilanne on liian raskas eikä hän kestä sitä enää. Ei sinun tarvitse ratkaista "ongelmaa" hänen puolestaan.
Tämä. Hän on oletettavasti aikuinen. Anna hänen itse päättää, miten hoitaa omat sydänsurunsa.
Vierailija kirjoitti:
Voit tietysti panna välit poikki. Mutta se ei takaa sitä, ettei mies joskus 30 vuoden kuluttua ota jälleen yhteyttä ja tunnusta rakkauttaan.
Kyllä takaa.
Aika haalistaa aina muistot,
Kolmessa kymmenessä vuodessa henkilöllä on oma perhe. Oma vuosikymmenien puoliso, joka on synnyttänyt miehelle jälkeläisiä.
Miehellä on lapsis, lapsenlapsia, jopa lapsen lapsenlapsia.
Rakkaus ja kiintymys aviopuolisoon on syvä ja pysyvä.
Nuoruus ja niiden suhteet ovat vain kaukainen muisto. Tottahan jotkut muistot menneisyydestä säilyy.
Mutta ne nuoruuden ihastukset ja rakkaudet, haihtuvat taivaan tuuliin, kun aviotuu uuden rakkauden kanssa, hteeyja rakkaudelleeen uudet vahvat kohteet, puolison, omat pojat ja tyttären.
M.51 v
Kerro kärsiväsi skitsofreniasta, narkomaniasta ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Siinä haihtuu myös mies, jonka kanssa ap halusi olla väleissä.