Lue keskustelun säännöt.
Voiko äiti olla erotilanteessa niin hirvittävä että isä jättäytyy lapsensa elämästä lopullisesti?
16.01.2025 |
Eikä vuosienkaan jälkeen halua olla edes lapsen pyynnöstä tekemisissä lapsen kanssa? Isä perustelee tätä traumatisoitumisella ja halusta suojella itseään. Äiti ollut niin vaikea ja tehnyt tapaamiset niin mahdottomaksi venkoilullaan että isä on lopulta lapsen edun vuoksi luovuttanut raskain mielin.
Isä toivoo myös huoltajuudesta luopumista koska kokee vieraantuneensa 11-vuotiaastaan niin paljon. Tapaamisiin ei vaatinut koskaan täytäntöönpanoa koska sosiaaliviranomaiset ovat täysin äidin puolella. Äiti on ilmaissut viranomaisille että hänellä ei ole mukamas koskaan ollut tapaamisia vastaan mitään ja toivoisi että isä pitäisi yhteyttä lapseen, mutta isän luottamus on niin rikottu ettei luota äitiin.
Miten tukea isää tällaisessa tapauksessa?
Kommentit (193)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teimme lastensuojeluilmoituksia äidin epävakaan käytöksen takia, siksi sosiaalityöntekijä.
Ap
Ketkä te?
Minä ja mies. Olimme aidosti huolissamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti olisi oikeasti kamala ja isä hyvä ihminen, niin silloin isä tekisi kaikkensa, että saisi lapsen luokseen. Mietipä sitä.
Paras pointti tähän asti. Välittävä vanhempi suojelisi lastaan.
Jossain vaiheessa raha ja voimat loppuu. Yhteiskunta on naisten puolella. Ei sitä pysty kuvailemaan.
Jos isä hakee käräjiltä tapaamisoikeutta, niin joutuuko hän maksamaan oikeusavusta?
Jos tulot on riittävät, kyllä. Käytännössä toi pitää rahoittaa asunnon myynnistä jääneistä rahoista. Se taas vaikeuttaa uuden asunnon ostamista.
Jos nainen päättää olla hankala, yhteiskunta tarjoaa hänelle kaikki mahdollisuudet siihen.
Ap, mistä tunnistaa patologisen valehtelijan? Osaatko sanoa.
Mies on tuossa se häiriintynyt. Jos olet hänen uusi puolisonsa, niin tulet vielä huomaamaan, että mies muuttuu hirveäksi sinuakin kohtaan. Älä tee lapsia hänen kanssaan, älä mene naimisiin, äläkä sitoudu taloudellisesti esim yhteisen asunnon muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukea isää... voi jum a lauta! Osta sille jotain kallista. Tarjoa ilta baarissa.
Kyllä jotkut naiset osaa olla oikeita Piruja, varsinkin erotilanteessa ja noissa lasten tapaamisasioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla. Se ei ole mikään kerralla tapahtuva asia, vaan silloin isä on kärsinyt jo vuosikausia. On tullut seinä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla. Se ei ole mikään kerralla tapahtuva asia, vaan silloin isä on kärsinyt jo vuosikausia. On tullut seinä vastaan.
Juuri näin! Pitkäaikainen kidutus taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään järkevä isä ei hylkää lastaan, vaikka tämän äiti olisi itse perkele.
K'spään selityksiä tuollaiset. Ei se oikeasti ole lapsen etu, että isä ei halua tavata lastaan, vaikka lapsi sitä erikseen toivoo. Kyllä ne tapaamiset saa järjestettyä, jos aidosti haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekosyy. Kuka myöntää rehellisesti ettei vaan halua tavara lastaan? Paljon paremmalta kuulostaa että äiti vieraannutti, oli hankala jne. Ja uusi typerä eukko uskoo.
Vierailija kirjoitti:
Asiat monesti kirkastuu, kun vaihtaa sukupuolet keskenään. Mitä me ajateltaisiin äidistä, joka olisi todennut että ei halua olla enää olla tekemisissä oman lapsensa kanssa, koska lapsen isä käyttäytyi ikävästi erotilanteessa? Olisiko ihan ok ja kaikki ymmärtäisivät ja symppaisiva äitiä?
Vai ajateltaisiinko me, että onpa siinä paska äiti kun on valmis hylkäämään omat lapsensa?
42 yläpeukkua tälle. Tulkitsen että se tarkoittaa, että koska me emme hyväksy naiselta, äidiltä, lapsensa hylkäämistä, me emme hyväksy sitä myöskään isältä. Eli jos ap ei ole trolli, vaan oikeasti ko. miehen uusi puoliso, hänen kannattaa miettiä haluaako hän todella olla miehen kanssa joka hylkää lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vuosien jälkeen mitään tapaamisia aloiteta helposti, ei mene ihan niin että lapsi vaan pyytää, nää tapaamiset tässä vaiheessa on valvottuja jos edes myönnetään.
Vierailija kirjoitti:
Ei vuosien jälkeen mitään tapaamisia aloiteta helposti, ei mene ihan niin että lapsi vaan pyytää, nää tapaamiset tässä vaiheessa on valvottuja jos edes myönnetään.
Kaikki se mitä isästä on vuosien aikana kerrottu lastensuojeluun vaikuttaa, joskus voidaan katsoa että isä on liian vaarallinen, jopa valvotusti lapsen seuraan. Yleensä myös nykyinen tilanne kartoitetaan isän osalta, mikä voi olla pitkä prosessi, voi vaatia kuntoutusta yms. ennen kuin voidaan pitää kelvollisena tapaamaan lasta.
Kyllä taas akat haukkuu miestä/isää täällä, menkä HOITOON!
Mä otin isääni yhteyttä aikuisiällä, kun se jäi niin ykskaks mun elämästä pois. Jäi vaivaamaan.
Hän otti mut avosylin vastaan elämäänsä, eikä suostunut kummosia äidistä puhumaan. Sanoi, että nuorena hänelle viina maistui ja moottorit vei. Kyllä ero oli täysin hänen syytään. Aistin mutta.. vaan jankkauksestani huolimatta ei sanonut. Vuosien aikana olen sieltä täältä saanut vihiä ja muistiinkin on palautunut tiettyjä juttuja lapsuudesta.
Isällä oisi ollut joka toinen viikonloppu tapaaminen mun kanssa. Isä kävi meillä muutaman tunnin. Oltiin pihalla tai meillä, höpöteltiin tai leikittiin yms.. Mä muistan sellaisen kerran, kun äiti oli jättänyt viinapullon jääkaappin ja vielä sanoi, että hän lähtee nyt kaverilleen. Ruokaa on kaapissa ja sitten vähän extraa ja vinkkasi isälle.
Siinä oltiin touhuttu muutama tunti, niin äiti tuli kotiin ja oli niin keleen vihainen. Mies oli kännissä kuin ankka. En olltu mitään huomannut, kun olin vaan tyytyväinen isän kanssa oloon. Jotenkin mulla on sellainen olo, ettei isä enää tämän jälkeen tullut. holistille viritettiin ansa ja siihen tuo lensi päistikkaa.
Isä ei siis ole myöntänyt kun kysyin. Äitikin tuumi että mitä sä vanhoja muistelet. Anna olla. Äiti meni aika äkkiä sitten naimisiin, mutta olin sen verran vanhempi, että siiät olen varma, että isäpuolen äiti pelasi pelistä pois. Siitä liitosta syntynyt veli ei myöskään koskaan tavannut isäänsä lapsena. Oltiin kolmisteen, kunnes äiti meni taas naimisiin.
Lapset kasvavat aikuisiksi ja silloin on mahdollista luoda heihin suhde joka ei ole riippuvainen toisen vanhemman mielipiteistä...
Lasten äiti voi alkaa lasten vieraannuttamisen heidän isästään heti erotilanteessa, onnistuu mainiosti täällä miesvihamielisessä Suomessa.
Totta kai, ja voi äitikin. Lapsen yhteishuoltajuus kumppanin kanssa joka on kelvoton ja vahingoittaa lasta, voi olla täysi helvetti, ja on hyvin sattuman kauppaa kumpi tuosta helvetistä lähtee. Isyys on sitä paitsi vain meemi, ei miehillä ole edes biologista hoivavaistoa. Miksi pakotat siittäjää kuvioon? Onko sinun vaikea kohdata tosellisuutta, että ydinperhe ei ole paratiisi? Monen lapsen on parempi ilman isäänsä nykyään, kun lapset ja naiset eivät enää kuole nälkään tai joudu prostituutioon, jos mies hylkää.