Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu asua vuokralla noin 70-vuotiaana?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, suvussa on molemmilta puolilta henkilöitä, jotka on elänyt lähemmäksi satavuotiaaksi. Pistää miettimään hieman omia eläkepäiviä. Se ajatus, että myy kämppänsä ja muuttaa vuokralle kuulostaa hyvältä, mutta entä jos 70-vuotiaana sinulla onkin vielä 25 vuotta edessä sitä vuokranmaksua? Asunnosta saadut rahat pitää ainakin sijoittaa, että inflaatio ei niitä syö ja tuotoilla maksaa sitten sitä vuokraa. Viekö ne sijoitukset sitten elämäsi viimeisenä vuonna hoitokoti?
Omaisuuden voi vakuuttaa. Sitä suositellaan sekä opiskelijoille että ikäihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, suvussa on molemmilta puolilta henkilöitä, jotka on elänyt lähemmäksi satavuotiaaksi. Pistää miettimään hieman omia eläkepäiviä. Se ajatus, että myy kämppänsä ja muuttaa vuokralle kuulostaa hyvältä, mutta entä jos 70-vuotiaana sinulla onkin vielä 25 vuotta edessä sitä vuokranmaksua? Asunnosta saadut rahat pitää ainakin sijoittaa, että inflaatio ei niitä syö ja tuotoilla maksaa sitten sitä vuokraa. Viekö ne sijoitukset sitten elämäsi viimeisenä vuonna hoitokoti?
No sillä myyntihinnalla kyllä makselee aika pitkälle. Ja voisi mennä matkatoimistolle katteleen halpoja maita asustella....Miksi ihmeessä se pitäisi taas "sijoittaa"?
Sijoituksilla voi maksaa vuokraa ja muita kuluja.
Onko vuokralla asuminen tunneasia?
Vierailija kirjoitti:
Olen aina asunut vuokralla ja asun edelleen! En voisi edes kuvitella 'omistavani' jotain. Huoleton on ihminen, jolla ei ole omaisuutta. Tiukoilla välillä mennään, mutta palvelut ovat vieressä, bussi ja juna kulkevat läheltä jne. Lapseni asuu myös vuokralla, häntä onnisti - HEKAn asunto ja aivan kohtuullinen vuokra.
Mikset kannustanut lastasi säästämään omaan asuntoon? Laskehan miten hienon omakotitalon hinnan olet itse siirtänyt sijoittajan taskuun.
Kommentissasi toteutuu se toteamus, että "köyhyys periytyy".
Omassa asunnossa itsekin asun ja samoin kolme lastani omissaan. Jokainen on hankkinut alkuun pienen yksiön ja pikkuhiljaa siirtynyt suurempaan. Ei kai kenenkään nuoren tulevaisuuden unelma voi olla Hekan asunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavalta. Ei ole huolta mistään tulevista putkiremonteista tai muista ylläreistä, joista voisi tulla lisäkustannuksia yllättäen. Ja kun ei ole perillisiäkään, niin valtiolle menisi vaan omistusasunto kun aika minusta jättää, mukavampi vuokralla. Lisäksi on helpompi lähteä välillä pidemmäksikin aikaa ulkomaille vaikka asumaan, sen kun katkaisee vuokrasopimuksen ja lähtee. Sittten voi ottaa toisen vuokrakämpän kun palaa, aina niitä saa. Ja kivaa vaihtelua muutenkin, ettei aina tarvi asua samassa paikassa.
Minäkin ajattelin siirtyä vuokralla asujaksi tosin ennen sitä myyn omistusasunnon ja vietän sellaista elämää mihin nyt myytävän asunnon tuoma raha riittää,noin 160000 e realistinen hinta kaksiosta stadissa.
Mulla ei ole koskaan ollut omistusasuntoa, eikä ollut yhtään säästöjä eläkkeelle jäädessä. Mutta toisaalta, mun eläke on lähes 4000 e/kk (brutto), joten kyllä siitä vuokria makselee ja varsin mukavasti elää.
- 2
No todennäköisesti aika samalta kuin nyt viiskymppisenä. Emme ole säästäväisiä luonteita, eikä pankki anna montasataatuhatta asuntolainaa ilman, että on reilu summa itsellä säästössä. Rahat tulee ja rahat menee, edes sjioitukseen en oikein ole päässyt käsiksi. Rahat menevät ihan arkeen, pariin lainaan (auto ym) sekä satunnaiseen matkusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, suvussa on molemmilta puolilta henkilöitä, jotka on elänyt lähemmäksi satavuotiaaksi. Pistää miettimään hieman omia eläkepäiviä. Se ajatus, että myy kämppänsä ja muuttaa vuokralle kuulostaa hyvältä, mutta entä jos 70-vuotiaana sinulla onkin vielä 25 vuotta edessä sitä vuokranmaksua? Asunnosta saadut rahat pitää ainakin sijoittaa, että inflaatio ei niitä syö ja tuotoilla maksaa sitten sitä vuokraa. Viekö ne sijoitukset sitten elämäsi viimeisenä vuonna hoitokoti?
No sillä myyntihinnalla kyllä makselee aika pitkälle. Ja voisi mennä matkatoimistolle katteleen halpoja maita asustella....Miksi ihmeessä se pitäisi taas "sijoittaa"?
Sijoituksilla voi maksaa vuokraa ja muita kuluja.
Siinä vaiheessa kun sijoituksilla maksetaan vuokraa, ollaan jo niin rikkaita, että pelkillä säästöilläkin se onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ollaanko siskon ja veljen kanssa mistään muuten samaa mieltä, mutta on kehotettu vanhempia hankkiutumaan okt:sta eroon vielä, kun voimia on. Sitten meillä olisi jaettavana vain käteistä rahaa sekä joitakin huonekaluja juhannuskokkoon. Vaatteet, lautaset yms voi lahjoittaa FIDAn tms kirpparille, jos sinnekään ei kelpaa sitten "roskiin".
Kyllä aika paskamainen olo tulisi, jos omat lapset alkaisi tällaisia puhua, ikään kuin olisivat jo perintöä kärkkymässä. Ei, kyllä me aiotaan ainakin elää täysillä loppuun asti, miettimättä ollenkaan sitä mitä lapsilla kuolemamme jälkeen on jaettavaa. Perinnöstä voi myös luopua, jos ei halua kyseistä vaivaa. Mutta että myisimme itse rakennetun rakkaan omakotitalon ja muuttaisimme johonkin kerrostaloluukkuun jossa emme viihtyisi, koska lapset haluaa puhdasta rahaa perintönä, ei kyllä käy.
Mun vanhemmat - tai nyt siis enää isä - asuvat kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa, joka on todellisuudessa kolmessa tasossa. Ei ole käynyt mielessäkään ehdottaa muuttamista kerrostaloon. Sen sijaan olen tehnyt useita ehdotuksia, millaisia apuvälineitä ja muita liikkumista helpottavia ratkaisuja voi asuntoon hankkia. Porrashissi heillä on ollut jo vuosia asunnon pitkiin portaisiin ja ensi kuussa tulee myös niihin lyhyempiin. Istuen siis pääsee kerrosten välillä. Suihkutuolit, erilaiset kahvat jne on myös hankittu. Kun isä ei enää 89-vuotiaana heikentyneen näkönsä vuoksi voinut ajaa autolla, opetin hänet tilaamaan ostoksensa kotiinkuljetuksella. Hyvin sujuu tilaaminen edelleen, vaikka tuostakin on jo kulunut 6 vuotta. Rivitalossa on tietysti vähemmän hommaa kuin omakotitalossa, mutta ainakin vielä viime syksynä isä istutteli kukkasipuleita pihaansa. On hommannut pihalle sellaisen istuimen, että onnistuu siinä. Päivittäin tai vähintään viikottain tarvittavat tavarat on kotonaan sellaisissa paikoissa, että ei tarvitse kiipeillä keittiötikkailla. Kun kerran tykkää asua kotonaan, niin asukoon siellä, mutta hankitaan sitten vaan tarvittavia välineitä ja palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina asunut vuokralla ja asun edelleen! En voisi edes kuvitella 'omistavani' jotain. Huoleton on ihminen, jolla ei ole omaisuutta. Tiukoilla välillä mennään, mutta palvelut ovat vieressä, bussi ja juna kulkevat läheltä jne. Lapseni asuu myös vuokralla, häntä onnisti - HEKAn asunto ja aivan kohtuullinen vuokra.
Mikset kannustanut lastasi säästämään omaan asuntoon? Laskehan miten hienon omakotitalon hinnan olet itse siirtänyt sijoittajan taskuun.
Kommentissasi toteutuu se toteamus, että "köyhyys periytyy".
Omassa asunnossa itsekin asun ja samoin kolme lastani omissaan. Jokainen on hankkinut alkuun pienen yksiön ja pikkuhiljaa siirtynyt suurempaan. Ei kai kenenkään nuoren tulevaisuuden unelma voi olla Hekan asunto?
Miksei? Ei kaikki halua mitään omakotitaloja, eikä muutenkaan välttämättä se asunto ole niin tärkeä. Itse olen hyvätuloinen it-alalla oleva keski-ikäinen, enkä ole koskaan välittänyt hankkia omistusasuntoa. Eikä mulla ole ollut mitään asuntounelmiakaan. Riittävästi tilaa on eikä liian pitkää matkaa töihin ja palveluihin, niin se on hyvä. Tavallisissa kerrostalohuoneistoissa olen vuokralla asustellut.
Isä myi asuntonsa ja jäi siihen vuokralle. Maksoi 10 vuoden vuokrat heti. Jäi 150000 kivaa matkustelurahaa eläkepäiville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lähelläkään 70, mutta ajatus siitä, että olisi ikääntynyt ja jumissa omakotitalossa jossain keskellä ei-mitään ilman palveluita, eikä kyseistä omakotitaloa saisi edes myytyä, on kyllä karmea.
Minkä takia ostaisit asunnon jostain muuttotappio kunnasta keskeltä ei mitään ylipäätäsi? Sekö olisi se ainut vaihtoehto, jos omistusasunto pitäisi hankkia?
Jos sen on perinyt?
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti samalta kuin 20-vuotiaana. Vain ikää on enemmän!
Kotibileitä vähemmän !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, suvussa on molemmilta puolilta henkilöitä, jotka on elänyt lähemmäksi satavuotiaaksi. Pistää miettimään hieman omia eläkepäiviä. Se ajatus, että myy kämppänsä ja muuttaa vuokralle kuulostaa hyvältä, mutta entä jos 70-vuotiaana sinulla onkin vielä 25 vuotta edessä sitä vuokranmaksua? Asunnosta saadut rahat pitää ainakin sijoittaa, että inflaatio ei niitä syö ja tuotoilla maksaa sitten sitä vuokraa. Viekö ne sijoitukset sitten elämäsi viimeisenä vuonna hoitokoti?
No sillä myyntihinnalla kyllä makselee aika pitkälle. Ja voisi mennä matkatoimistolle katteleen halpoja maita asustella....Miksi ihmeessä se pitäisi taas "sijoittaa"?
Sijoituksilla voi maksaa vuokraa ja muita kuluja.
Siinä vaiheessa kun sijoitu
Ei niillä tarvitse maksaa koko vuokraa vuosikymmeniä. Voi maksaa osan ja viimeisinä vuosina.
Mistä tiedät kenenkään sijoitukset?
Vierailija kirjoitti:
Isä myi asuntonsa ja jäi siihen vuokralle. Maksoi 10 vuoden vuokrat heti. Jäi 150000 kivaa matkustelurahaa eläkepäiville.
Käänteinen asuntolaina on monille kätevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, suvussa on molemmilta puolilta henkilöitä, jotka on elänyt lähemmäksi satavuotiaaksi. Pistää miettimään hieman omia eläkepäiviä. Se ajatus, että myy kämppänsä ja muuttaa vuokralle kuulostaa hyvältä, mutta entä jos 70-vuotiaana sinulla onkin vielä 25 vuotta edessä sitä vuokranmaksua? Asunnosta saadut rahat pitää ainakin sijoittaa, että inflaatio ei niitä syö ja tuotoilla maksaa sitten sitä vuokraa. Viekö ne sijoitukset sitten elämäsi viimeisenä vuonna hoitokoti?
No sillä myyntihinnalla kyllä makselee aika pitkälle. Ja voisi mennä matkatoimistolle katteleen halpoja maita asustella....Miksi ihmeessä se pitäisi taas "sijoittaa"?
Vuokra voi siinä 25 vuodessa tuplaantua. Ja sinun tilillä makaavan rahan arvo puolittua ja päälle toki siitä on koko ajan syöty sitä rahaa siihen vuokraan
Tai idän veli pommittaa tuusannuusaksi koko asuinkorttelin 😱
Oikein hyvältä kiitos. Myytiin 600000€ omakotitalo liian isona pois ja muutettiin kompaktiin vuokra-asuntoon hyvälle seudulle. Nyt sitten nautiskellaan rahoista matkaillen ym, eläkkeet riittävät vuokraan ja ruokaan täysin. Rahat tietenkin jaettu useammalle korkeakorkoiselle säästötilille ja rahastoihin.
Vierailija kirjoitti:
No en vielä tiedä kun siihen on aikaa mutta varmaan aika hyvältä. Tuhat kertaa mieluummin niin kuin jossain korvessa huonokuntoisessa talossa odottamassa josko joku sinne eksyisi kerran vuodessa.
Minua aina naurattaa nämä ääliöt, joille kaikki omistusasunnot sijaitsevat jossain korvessa. Ne ääliöt eivät tajua, että ollessaan yksityisellä vuokralla kaupungin keskustassa, se asunto, yllätys yllätys, on keskustassa. Kunnallisiin vuokra-asuntoihin menevät vain loiset, yksityisellä asuvat köyhät, jotka eivät saa lainaa. Sinänsä olen kiitollinen, että olen varakas vuokra-asumiseen tyytyvien loisten ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Oikein hyvältä kiitos. Myytiin 600000€ omakotitalo liian isona pois ja muutettiin kompaktiin vuokra-asuntoon hyvälle seudulle. Nyt sitten nautiskellaan rahoista matkaillen ym, eläkkeet riittävät vuokraan ja ruokaan täysin. Rahat tietenkin jaettu useammalle korkeakorkoiselle säästötilille ja rahastoihin.
Joopa joo!
Tämä on vähän sellainen juttu, että molemmat ääripäät on huonoja. On niitä, jotka alkaa jo viisikymppisenä miettiä, että missä pystyy elämään ne viimeiset lähes liikuntakyvyttömät vuodet, ja jättää unelmansa toteuttamatta koska täytyy varautua vanhuuteen. Sellainen on älytöntä, voi olla vielä 30 vuottakin nauttia sellaisesta, mistä aidosti tykkäisi. Toisaalta liika jääräpäisyys asua väkisin siellä entisessä paikassa sittenkin, kun kunto on jo heikko, eikä esim. ajokorttiakaan enää ole, on huonoksi. Se voi myös kuormittaa esim. lapsia, jotka joutuvat auttamaan paljon vaikka asuisivat eri paikkakunnilla.
Itse ajattelen, että kyllä, haluan asua mieleisessäni ympäristössä, joka ei ole kaupungissa eikä "esteetön", niin kauan kuin voin. Eläkkeellä mietin, lähtisinkö vaikka Espanjaan kun on aina ajatus lämpimämmässä maassa asumisesta viehättänyt. Vai sittenkinkö lapsuuden maisemiin lounaissaaristoon. Jos siis olen vielä ihan hyväkuntoinen. Sitten vasta, jos oikeasti alkaa olla vaikeuksia asua tuollaisessa paikassa, muutan sinne kaupunkiin palveluiden viereen.