Teini kieltäytyy koiralenkkivuorosta, miten toimin?

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä kommentteja täällä. Ensinnäkin, eihän se lapsi ikinä opi ottamaan vastuuta asioista, jos kotona ei tarvitse tehdä jotain kun ei huvita. Koira on perheenjäsen, siitä ei luovuta kuin pakon edessä, ja jokainen hoitaa hommat vuorollaan. Netti, harrastukset ym ovat etuoikeuksia, ja ne saa vain, jos hoituu myös velvollisuudet. 

 

Ja vain psykopaatti kostaa pahan mielensä eläimelle. Lyhyehkö lenkki yhtenä kolmesta ei ole vaarallista, eikä se, että kuljetaan hiljaa kun teini tuijottaa puhelinta. 

 

Koulumaailmassa näkee sekä niitä lapsia, jotka ovat oppineet, että hommat hoidetaan. Ja niitä lapsia, joille koulussa ekaa kertaa aikuinen asettaa rajoja. Pitäkää huolta, että teidän lapsenne ovat noita ensimmäisiä. Moni asia on silloin helpompaa. 

Eli pikkusisaruksetkin ovat perheenjäseniä, joita jokaisen tulee hoitaa vuorollaan? Kotityöt kuuluvat kyllä kaikille, mutta elämästä voi olla vastuussa vain aikuinen.

Kysy teiniltä etsiikö työn mistä saa rahat koiran ulkoilutuspalveluun vaikka 4h toiminnan kautta,  jos harrastusmaksusta sitä ei saa kuitata. Vai lenkittääkö itse. Tai sitoutuuko tekemään ruuan joka päivä,  niin äiti voi käydä lenkillä koiran kanssa sillä aikaa ja tulla valmiiseen pöytään.  

Ensinnäkään eläimen paikka ei ole ihmisille tarkoitetuissa sisätiloissa. Eläimet kuuluu ulos tai niille vasiten tehtyihin suojiin. Ihan omaa tyhmyyttä jos on itselleen riesan ottanut ja vielä pitää ja majoittaa sitä sisätiloissa. 

 

mikä helvet. Lemmikki, mikäs se on ?? Se koira on eläin siinä missä kissat kanit marsut yms kalat

Kasvatustapoja on tietenkin erilaisia. Mä törmäsin aikoinaan useinkin kavereiden juttuihin, miten teinit ei suostuneet viemään edes likaisia vaatteitaan pyykkikoriin. Saati sitten tekemään yhtään mitään muutakaan. Kun kysyin, mitä tapahtui silloin, kun tämä muutos lapsessa tapahtui (siis että lakkasi viemästä likaiset vaatteensa pyykkikoriin), niin nämä ihmiset oli ihan hoo moilasena, että eivät he koskaan aiemmin olleet sitä lapsiltaan edellyttäneetkään. Miksi ihmeessä he sitten olettivat, että 14-16v yks kaks ihan omatoimisesti - tai edes vanhempansa pyynnöstä - alkaisi tehdä asiaa, jonka aina oli hoitanut äiti tai isä? Mä en nyt vielä 63-vuotiaanakaan tekisi moniakaan asioita, jos joku muu tekisi ne mun puolestani. Ihan mielelläni esim tiputtelisin likaiset vaatteeni pitkin lattioita ja ottaisin ne taas - simsalabim - puhtaina vaatekaapista. 

Ei ihme, että pennut ovat nykyään oikeita kyömyniskaisia limanuljaskoja, jotka eivät osaa mitään muuta kuin heiluttaa peukaloitaan kännykän ruudulla.

Hauskinta oli, kun tuttu kertoi töissä koulussa kuulleensa teinien keskustelua eri ammattien palkoista. Olivat kauhistelleet, miten viidellä tonnilla edes voi tulla toimeen ja kyllä ei niin huonopalkkaisiin töihin suostuta. Nämä keskustelijat eivät suinkaan olleet mitään priimusoppilaita, pikemminkin päin vastoin. Saattaa karu totuus paljastua lähivuosina siellä laitoshuoltaja- ja suurtalouskeittiölinjalla, jos niihinkään pääsevät. 

Tämähän on juuri sitä erittäin tärkeää rajojen asettamista, jotta heistä kasvaa yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Eiköhän tämä ole nyt jo moneen kertaan tässä ajassa  nähty, että miten noista rajattomista lapsista kasvaa rajattomia nuoria aikuisia,  joita tilastojen mukaan koko ajan ahdistaa, ja työnteko ei onnistu kun ei vaan nappaa. Jos et siis  halua tulevaisuudessa nurkkiisi makaamaan ns. koko  päivä luuseria, niin varmaan viimeinen hetki laittaa rajat ja vastuuttaa nuori kykyjensä mukaan. Jos kävelemään pystyy, niin eiköhän se onnistu se koirankin ulkoilutus.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkään eläimen paikka ei ole ihmisille tarkoitetuissa sisätiloissa. Eläimet kuuluu ulos tai niille vasiten tehtyihin suojiin. Ihan omaa tyhmyyttä jos on itselleen riesan ottanut ja vielä pitää ja majoittaa sitä sisätiloissa. 

 

mikä helvet. Lemmikki, mikäs se on ?? Se koira on eläin siinä missä kissat kanit marsut yms kalat

Onneksi ei tarvitse olla missään tekemisissä sinun kaltaistesi ihmisten kanssa.

Ei minua tässä aloituksessa huoleta se, että teini laiskottelee eikä haluaisi tehdä kotiaskareita tai viedä koiraa ulos.

Se on kyllä hälyttävää, että lapsuudessa hankittu koira, jonka kanssa teini on kasvanut viimeiset 7 vuotta, on teinille yhdentekevä.

Vierailija kirjoitti:

Kysy teiniltä etsiikö työn mistä saa rahat koiran ulkoilutuspalveluun vaikka 4h toiminnan kautta,  jos harrastusmaksusta sitä ei saa kuitata. Vai lenkittääkö itse. Tai sitoutuuko tekemään ruuan joka päivä,  niin äiti voi käydä lenkillä koiran kanssa sillä aikaa ja tulla valmiiseen pöytään.  

Ruuanlaitto sitten äidin valitsemista aineksista ja uusien suositusten mukaisesti, eikä mitään pakastepitsaa ja eineksiä kuin poikkeustapauksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Aina lemmikistä kantaa vastuun aikuinen. Et voi pakottaa lenkittämään, joku osuvasti sanoikin että teini kostaa sen koiralle. Näitä lapsi/nuori lenkittäjiä näkee jotka eivät kohtele koiraa hyvin.

Sinulla on kaksi vaihtoehtoa, hoidat koiran itse tai luovut koirasta. Koirasta voi luopua antamalla sen hyvään kotiin tai viemällä piikille.

Joo just, helppo ratkaisu. Koira piikille.

Vanhempi. Voit ajatella myös niin että olet myös roolimalli ja kasvattaja. Olet hyvä esimerkki kun hoidat koiraasi hyvin. Mutta koiran hoitoon voi miettiä muita vaihtoehtoja. Onko muita läheisiä ihmisiä ketkä tykkäisi ulkoiluttaa koiraa? Voiko koiran ulkoilutukseen littää jotain muuta hauskaa menoa? Kysy kavereita mukaan tai lapsen kavereita hänen kanssaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä kommentteja täällä. Ensinnäkin, eihän se lapsi ikinä opi ottamaan vastuuta asioista, jos kotona ei tarvitse tehdä jotain kun ei huvita. Koira on perheenjäsen, siitä ei luovuta kuin pakon edessä, ja jokainen hoitaa hommat vuorollaan. Netti, harrastukset ym ovat etuoikeuksia, ja ne saa vain, jos hoituu myös velvollisuudet. 

 

Ja vain psykopaatti kostaa pahan mielensä eläimelle. Lyhyehkö lenkki yhtenä kolmesta ei ole vaarallista, eikä se, että kuljetaan hiljaa kun teini tuijottaa puhelinta. 

 

Koulumaailmassa näkee sekä niitä lapsia, jotka ovat oppineet, että hommat hoidetaan. Ja niitä lapsia, joille koulussa ekaa kertaa aikuinen asettaa rajoja. Pitäkää huolta, että teidän lapsenne ovat noita ensimmäisiä. Moni asia on silloin helpompaa. 

Tavoitteellinen harrastus on sekä etuoikeus että hyvin kehittävä ja motivoiva asia elämässä. Kuka tahansa osaa viedä vaatteensa pyykkikoriin tai astiat astianpesukoneeseen. Se, että robottimaisesti suorittaa noita yksinkertaisia velvollisuuksia lastentarhaikäisestä asti ei tee ihmisestä mitenkään erinomaista. Nuo oppii jopa vasta aikuisena, kun alkaa ymmärtää, että oma kotikin kannattaisi pitää kohtalaisen siistinä ja ruokaakin pitäisi valmistaa.

Itse arvostan paljon enemmän sitä, että lapsi löytää oman juttunsa, motivaation lähteensä ja panostaa siihen. Oli se mitä tahansa. Toki hoitaa koulunsa myös kunnialla. Kaikki perus velvollisuudet menee siinä sivussa, eikä ne velvollisuudet joka tapauksessa ole elämän suola. Ainakaan minulle.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkään eläimen paikka ei ole ihmisille tarkoitetuissa sisätiloissa. Eläimet kuuluu ulos tai niille vasiten tehtyihin suojiin. Ihan omaa tyhmyyttä jos on itselleen riesan ottanut ja vielä pitää ja majoittaa sitä sisätiloissa. 

 

mikä helvet. Lemmikki, mikäs se on ?? Se koira on eläin siinä missä kissat kanit marsut yms kalat

Vi ttu ako se sulle kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Ei minua tässä aloituksessa huoleta se, että teini laiskottelee eikä haluaisi tehdä kotiaskareita tai viedä koiraa ulos.

Se on kyllä hälyttävää, että lapsuudessa hankittu koira, jonka kanssa teini on kasvanut viimeiset 7 vuotta, on teinille yhdentekevä.

Mietin myös tätä, 15 vuotias on murrosiässä, voi olla kaienlaisia mietteitä ja ne heijastuu kätyökseen. Itse tuossa iässä halusin nimenomaan alkaa ulkolemaan perheen koiran kanssa vaikka en aiemmin käynyt, Minulle oli vaikeaa. Mutta voi käydä toisinkin päin eikä ulos tutuille koiralenkeille tee mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

üVierailija kirjoitti:

Teini on ollut vasta lapsi silloin kun koira on tullut, eikä ole osannut ajatella asiaa. Kenen idea koiran hankinta oli?

Koiraihmiset kuvittelee että se heidän harrastus pitää olla koko perheen, sukulaisten, tuttavien ja naapureiden harrastus.

Totta kai koira on koko perheen vastuulla.

Aikuiset on aina vastuussa perheestä.

Teini on aivan kykenevä käymään perheen koiran kanssa lenkillä. 

Sitäpaitsi se tekee teinillekin hyvää. Muutama askel ulkoilmassa ei vahingoita somettajaa. 

Itse varmaan veisin koiran lenkille ja laittaisin teinin tekemään sillä aikaa jonkun kotityön. Sanoisin, että tänään on laitettqva ruokaa/ pestävä pyykkiä/ vietävä roskat tms, enkä ehdi koska menen koiran kanssa lenkille joten teini tekee sen kotityön. 

Ap, väität, ettei ole kyse uhkailusta vaan rajoista. Ilmoititko ennen koiran hankkimista nämä rajat vai keksitkö niitä jälkikäteen, vasta sitten, kun teini ei toimi kuten haluat? Jos et kertonut ehtoja aiemmin, on kyse todellakin uhkailusta. 

Ei meidänkään teini halua viedä koiraa ulos. Mutta hän sanoi jo koiraa hankittaessa, että ei sitten vie. Joten me mieheni kanssa lenkitämme. Lapselta edellytetään kyllä muita kotitöitä, kuten siivousapua, tiskien laittoa yms. Ruokaakin hän osaa ja tykkää laittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua tässä aloituksessa huoleta se, että teini laiskottelee eikä haluaisi tehdä kotiaskareita tai viedä koiraa ulos.

Se on kyllä hälyttävää, että lapsuudessa hankittu koira, jonka kanssa teini on kasvanut viimeiset 7 vuotta, on teinille yhdentekevä.

Mietin myös tätä, 15 vuotias on murrosiässä, voi olla kaienlaisia mietteitä ja ne heijastuu kätyökseen. Itse tuossa iässä halusin nimenomaan alkaa ulkolemaan perheen koiran kanssa vaikka en aiemmin käynyt, Minulle oli vaikeaa. Mutta voi käydä toisinkin päin eikä ulos tutuille koiralenkeille tee mieli.

 

Minä en tosiaan ihmettele sitä, ettei teini jaksa käydä lenkillä. Siihen voi olla monia syitä. Muistan itsekin joskus teininä kiukutelleeni, että onko ihan pakkooooo, miksi juuri minäääää juuri tänääään, yhyhyhyy, vaikka koira oli minulle äärimmäisen rakas.

Mutta koira oli tosiaan minulle äärimmäisen rakas. Normaali lapsi kiintyy jopa pehmoleluun! Kuulostaa oireelliselta, että teinin puolesta koirasta voisi vaikka hankkiutua eroon, ihan sama.

Meillä on koiria ja siten myös lenkkivuoroja teineillä. Lenkkivuorot on sellaisena päivänä kun heillä ei ole harrastusta. Meillä on iso oma piha ja aidattua peltoa koirilla, johon pääsevät aina halutessaan peuhaamaan, joten yksi lenkki päivässä riittää niille. Tänään oli vaihtoehtona koiralenkki tai kakkojen keruu takapihalta. 13v valitsi lenkin mun ja koirien kanssa ja 15v valitsi kakankeruun isänsä kanssa. Eli antaisin vaihtoehtoja, mitä haluaa tehdä, mutta ei sellaista ettei tarvitse tehdä mitään jos ei halua. Kukapa sitä mitään oikeasti haluaisi tehdä, jos se olisi meillä aikuisillakin vaihtoehto? Siivous, ruuanlaitto, astiat, pyykit tms kotityö mikä sitten on pois muilta, että pääsevät käyttämään koiran hänenkin vuorollaan lenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellisiä kommentteja täällä. Ensinnäkin, eihän se lapsi ikinä opi ottamaan vastuuta asioista, jos kotona ei tarvitse tehdä jotain kun ei huvita. Koira on perheenjäsen, siitä ei luovuta kuin pakon edessä, ja jokainen hoitaa hommat vuorollaan. Netti, harrastukset ym ovat etuoikeuksia, ja ne saa vain, jos hoituu myös velvollisuudet. 

 

Ja vain psykopaatti kostaa pahan mielensä eläimelle. Lyhyehkö lenkki yhtenä kolmesta ei ole vaarallista, eikä se, että kuljetaan hiljaa kun teini tuijottaa puhelinta. 

 

Koulumaailmassa näkee sekä niitä lapsia, jotka ovat oppineet, että hommat hoidetaan. Ja niitä lapsia, joille koulussa ekaa kertaa aikuinen asettaa rajoja. Pitäkää huolta, että teidän lapsenne ovat noita ensimmäisiä. Moni asia on silloin helpompaa. 

Tavoitteellinen harrastus on sekä etuoikeus että hyvin kehittävä ja mo

Oikeus mieleiseen, tavoitteelliseen harrastukseen ansaitaan kotona osallistumalla kodin hommiin ikätasonsa mukaisesti ja hoitamalla koulunsa kunnialla.

Harrastaminen ei mitenkään sulje pois kotitöitä. Jokainen tosiaan osaa viedä vaatteensa pyykkikoriin, jopa kolmivuotias, joten 15-vuotias pystyy paljon enempäänkin. Hänen voi odottaa osaavan pyykkien lajittelun ja pesukoneen käytön. Ei se ole vaikeaa.

Samaten tiskikoneeseen jokainen osaa nakata astioita sinne sun tänne, , mutta 15-vuotias pystyy jo parempaankin, eli täyttämään kone järkevästi ja fiksusti niin, että astioita mahtuu sinne mahdollisimman paljon niin, että ne myös puhdistuvat.

Tätä on se ikä- ja kehitystason mukainen vaatimustaso. Ei kolmivuotias ja 15-vuotias ole samalla viivalla. Isommalta voi ja pitää vaatia enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään teini halua viedä koiraa ulos. Mutta hän sanoi jo koiraa hankittaessa, että ei sitten vie. Joten me mieheni kanssa lenkitämme. Lapselta edellytetään kyllä muita kotitöitä, kuten siivousapua, tiskien laittoa yms. Ruokaakin hän osaa ja tykkää laittaa.

Mun poika oli ekaa koiraa hankttaessa ihan liian pienikin viemään koiraa ulos. Oli silloin nimittäin vielä päivisin päiväkodissa. Siis poika, ei koira :D Mutta teininä vei jo ihan mielellään. Miksi? Koska jos kotiin piti tulla esim klo 22 ja sen jälkeen koiran kanssa tehdä vielä iltalenkki, niin kun kävi hakemassa koiran mukaan, sai olla vielä tunnin (joskus pidempäänkin) ulkona. Kaverinsa kanssa siis usein hakivat koiran ja sillä tunti lisäaikaa. Se koira oli kuitenkin pojalle niin rakas, että ei mun tarvinnut pelätä, että kohtelisi koiraa huonosti.