Lue keskustelun säännöt.
Teini kieltäytyy koiralenkkivuorosta, miten toimin?
Perheen 15v kieltäytyy hoitamasta omaa koiran lenkkivuoroaan ja sanoo, ettei kiinnosta koko koira ja puolestaan myykää pois. Koira 7v ja alkuvuodet siis oli innoissaan koirasta ja sovittu vuorot jolloin jokainen käy lenkillä sen kanssa kerran päivässä.
Sanon, että se on elävä olento ja kotityö, vastuu on kannettava vaikkei huvittaisi. Kotitöitä ei hänelle ole liiaksi. Sanoo että ei kiinnosta koira, hoitakaa ketä kiinnostaa. Kun sanon että siinä tapauksessa en maksa muuta harrastusta karjuu etten voi uhkailla häntä: johon vastaan ettei ole uhkailua vaan rajat että jokainen tekee osansa ja mikäli laiskottaa sekin vähä ei liene energiaa muualle.
Mitä teen? Minulla (yh) eikä toisella nuoremmalla lapsella ole rahkeita hoitaa vielä hänenkin puolesta että hän voi senkin ajan maata puhelimella somessa. Argggh. Neuvoja?
Kommentit (579)
Vierailija kirjoitti:
Se on koira, joka tässä perheessä kärsii ja sempä vuoksi onkin parasta luopua kaltoin kohdellusta eläimestä! Koiralla on oikeus hyvään hoitoon, leikkiin ja lenkkeilyyn, laiskat eivät näistä tehtävistä selviydy.
Totta, piski piikille vain suoraan. Helpoin ratkaisu. Yksinhuoltajalla ei muutenkaan kuulu olla eläintarhaa asunnossaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten tärkein työ oli tehdä kotiläksyt. Mieheni ja minä teimme kotityöt. Koulusta annettiin välillä niin paljon kotitehtäviä, että niissä meni hyvinkin pari tuntia illasta. Jos oli kokeet tulossa, meni kauemmin.
Millainenkohan ap:n lasten koulumenestys on. Lapset tekevät laiskojen aikuisten kotitöitä?
Koiran hoidon ei pitäisi mennä lasten koulumenestyksen edelle.
Meidän teinin pk-keskiarvo on 9,7 ja hyvin on ennättänyt salille, tekemään lapsenhoitokeikkaa ja ilmeisesti myös opiskelemaan riittävästi. Ja kavereillakin kaikilla sama homma. Jos on lapsi, jolla peruskoulun läksyihin menee päivättäin 2-3h voi tosiaan olla hyvä ettei tee kotitöitä. Toisaalta, tuolla akateemisen lahjakkuuden tasolla hyvin luultavasti päätyy juuri niihin suorittaviin hommiin, joita vois harjoitella jo kotitöiden muodossa
Näin ei tosiaan meidän lapsille käynyt eli hyviin hommiin päätyivät. Peruskoulu meni heittämällä, mutta lukiossa läksyjä oli paljon ja jos ne huolella teki niin menihän niihin aikaa. Kurssivalinnatkin oli laajat. Samoin jatko-opinnot sujuivat hienosti ja jatko-opintojen jatko-opinnot. Lemmikkejä tai lapsia heillä ei olekaan. Kotityötkin sujuu kyllä. Ne nyt eivät ole rakettitiedettä.
Lapsuudenkodissani vanhemmillani oli sama periaate. Koulu on lapsen työ. Vain lomilla teimme kotitöitä. Jostain syystä nämä koiralliset eukot ovat sellaisia, että koirat on prioriteetti ja lapset ovat viimeisinä.
Jos alaikäiselle on otettu koira niin vastuu on AINA vanhemmilla. Eli teit virheen jo koiraa ottaessa. Etsi koiralle uusi huolehtiva koti, teillä se vain kärsii kun siitä ei välitetä, ei ulkoiluteta eikä leikitä. Ja nuo kaikki menee jo elsun puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten tärkein työ oli tehdä kotiläksyt. Mieheni ja minä teimme kotityöt. Koulusta annettiin välillä niin paljon kotitehtäviä, että niissä meni hyvinkin pari tuntia illasta. Jos oli kokeet tulossa, meni kauemmin.
Millainenkohan ap:n lasten koulumenestys on. Lapset tekevät laiskojen aikuisten kotitöitä?
Koiran hoidon ei pitäisi mennä lasten koulumenestyksen edelle.
Läksyt tehdään, mutta elämää varten tarvitaan muitakin taitoja, kuin koulun opit. Lapseni ovat tehneet ikätasolleen sopivia tehtäviä ihan pienenä. Esim 1-vuotiaan kanssa kerättiin lelut nukkumaan iltaisin.
Koira ei missään tilanteessa saa olla ykkösenä perheen prioriteeteissä. Mulla tulee kyllä mieleen, että ap elää ruuhkavuosia ja koira on vain ylimääräisenä taakkana yhtälössä. Sille ei näytä olevan aikaa, joten koira piikille tai uuteen kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ihme raivoa täällä. Koira nyt ei siitä kärsi, jos teini kiukuttelee. Ei taida olla maailman eikä edes palstamammojen ainoa perseilevä teini. Eiköhän koira ole päässyt kaikille lenkeille, joille tarvitsee.
Vien oman koirani nyt iltapissalle. Tsemppiä aloittajalle ja maksa sille nuoremmalle lisälenkityksestä vähän taskurahaa.
N45, vela
Älä nyt ainakaan tuollaisen sekopään kanssa laita koiraa lenkille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakki pil kil le. Menolippu.
Huomio lapseen/nuoreen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten tärkein työ oli tehdä kotiläksyt. Mieheni ja minä teimme kotityöt. Koulusta annettiin välillä niin paljon kotitehtäviä, että niissä meni hyvinkin pari tuntia illasta. Jos oli kokeet tulossa, meni kauemmin.
Millainenkohan ap:n lasten koulumenestys on. Lapset tekevät laiskojen aikuisten kotitöitä?
Koiran hoidon ei pitäisi mennä lasten koulumenestyksen edelle.
Meidän teinin pk-keskiarvo on 9,7 ja hyvin on ennättänyt salille, tekemään lapsenhoitokeikkaa ja ilmeisesti myös opiskelemaan riittävästi. Ja kavereillakin kaikilla sama homma. Jos on lapsi, jolla peruskoulun läksyihin menee päivättäin 2-3h voi tosiaan olla hyvä ettei tee kotitöitä. Toisaalta, tuolla akateemisen lahjakkuuden tasolla hyvin luultavasti päätyy juuri niihin suorittaviin hommiin, joita vois harjoitella jo kotitöiden muodossa
Just näin. Mulla on kolme lasta, kaksi asuu vielä kotona. Olen ollut heidän yh 10 vuotta. Mulle on ollut aina ihan selvä juttu, että tämä meidän perhe on meidän yhteinen juttu, jossa asiat hoidetaan yhdessä. Todellakin on mun lapset oppineet tekemään koti- ja pihatöitä, mitä liittyy okt:ssa asumiseen. Ja koira toki hoidetaan yhdessä, tosin keskimmäinen yleensä lahjoo nuorimman hoitamaan omat vuoronsa. Mikä on ihan ok, koska nuorin taas hoitaa koiraa varsin mielellään.
Ja meilläkin yhden lapsen koulumenestys oli sellaista keskitasoa, vaan silti opiskelee nyt yliopistossa. Kaksi muuta on päättäneet peruskoulunsa 9,7 ja 9,9 keskiarvolla. Yksi lapsista on lisäksi oman ikäluokkansa kärkeä lajissaan.
Eikä muuten ollut minkäänlaista ongelmaa tuolla vanhimmalla omilleen muutossa. Osasi hoitaa asiansa ja kotinsa täysin.
Niin ja välit meillä on erittäin läheiset ja rakastavat. Lisätään tähän nyt vielä sitten sekin, että kaikki lapset ovat poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toinen ketju, jossa keskustellaan, minkälaisia ohjeita ja neuvoja nuorelle on kotona annettu, että elämässä pärjäisi. Ja nyt tässä ketjussa sanotaan, etteivät kotityöt kuulu perheen nuorille. Miten sitten pitäisi toimia? Taitoja pitäisi opettaa, mutta niitä ei kuitenkaan saa vaatia tätä kullannuppua tekemään ja oppimaan. Tynnyriinkö tämä pitäisi sulkea?
Koiran ulkoiluttaminen ei ole kotityö. En minäkään hanki lemmikkejä ja oleta, että puolisoni hoitaa ne minun kanssani yhdessä. Kyllä minä hoidan ne ihan itse.
Miten niin se ei ole kotityö? Pakko se on jonkun tehdä ja aina se ei ole mukavaa puuhaa. Kyllä minä lasken sen kotityöksi.
Ja se joku on se, joka koiran on halunnut. Koira ei ole pakollinen hankinta ken
No ei säännöllinen pyykinpesukaan ole teinille "pakollista", voihan sitä aina kaivaa puhtaimman vaatteen pyykkikorista. Eikä vessan pesu ole pakollista - kyllähän sitä tarpeillaan nopeasti käy, vaikka pönttö olisi sisältä ihan musta. Ikkunoiden pesu nyt ei varsinkaan ole pakollista, ei niiden läpi tarvitse nähdä... paljon on kotitöitä, jotka eivät ole mitenkään elintärkeitä, mutta silti on ihan kiva jos ne kunnolla tehdään.
Kumma asenne tässä ketjussa, toistetaan vaan että "koira ei voi olla alaikäisen vastuulla". Ei se nyt herrajumala sentään ole kenenkään "vastuulla" olemista, jos oletetaan perheenjäsenen joskus vievän koiraa ulos tai jopa laittavan sille kulhoon ruokaa tai puhdasta vettä. Kyllä se silti perheen aikuinen on, joka on vastuussa.
Muuten, millaisesta koirasta on kyse? Pikkufifi vai raivoava louskuleuka, jota vähän pelkää ulkoiluttaja itsekin? Vai jorain tuolta väliltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Ei ole tarkoitus kasvattaa ihmistä, joka ei itse osallistu lainkaan kun toteaa vain, että vastuu ei ole minulla joten en välitä mitään mistään. Eli tekniikka, jota tosi moni aikuinen mieskin käyttää. Oikeasti silloin kaivetaan maata koko perheen alta. Mitä ikinä teettekään, älkää mahdollistako tuota. Teen itse teinille tiettäväksi, että koko ajan ei tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos en näe hänen tekevän oma-aloitteisestikin asioita yhteiseksi hyväksi suunnilleen joka päivä, siitä on seurauksia ja käytännössä se tarkoittaa etäisyyden ottoa kone-elämään, koska ne ovat nousseet ilmeisesti liian tärkeään asemaan. Tämä riippumatta siitä, katsooko aiheelliseksi sisällyttää koiranhoidon ilmiselvästi teinillekin kuuluviin kotitöihin vai ei.
En tiedä onko kiinni sukupuolesta, mutta 14-vuotiaani empatia ei käytännössä riitä perheenjäsenille vaikka sitä muille ilmeisesti kykeneekin osoittamaan. En siis edusta sitä linjaa, että täysin neuvottelematta määrätään kaikesta aina. Mutta itsekin olisin luultavasti aika itsekeskeinen, jos minut olisi kunnolla paapottu eikä olisi oletettu mitään. Minusta ei tullut sellaista, koska oli teininä jo itsestäänselvyys, että äiti ei repeä enempään. Tein enemmän kotitöitä kuin hän, ihan itse, koska katsoin että se on välttämättömyys ja lisäksi minulle tärkeää oppia. Ja vein koirat tietenkin. Toki äiti oli eron jälkeen valtaosan aikaa masentunut kasa, ja siihen maailman aikaan vaihtoehto lenkitykselle oli se, että äiti vain avasi oven ja koirat lähtivät lenkille itse.
Nykyisin kasvattamisessa vallitsee kummallinen äärimmäisyys. Kuvitellaan, että kasvattajan pitää säilyä jumalankaltaisen etäisenä olentona, jonka ongelmat ja puutteet eivät saa ollenkaan näkyä. Ja jos niitä on riittävästi, heitetään kokonaan hanskat naulaan, koska epäonnistutaan kuitenkin... Aapee voi toki mielellään kokeilla ensin jotain lievempää kuin uhkailu, kiristys ja lahjonta. Itse ehkä en myöskään laittaisi teiniä lenkittämään koiraa päivittäin jos sen voi järkevästi välttää, mutta sitten hän tekee muita kotihommia senkin edestä. Ja koskaan, ikinä hän ei voi kieltäytyä lenkittämästä koiraa minkäänlaisessa poikkeustilanteessa, jossa se aiheuttaa muille paljon hankaluuksia. Kyllä teiniäkin voi ja pitää vastuuttaa kantamaan henkistäkin vastuuta siitä, että äiti ei aja itseään loppuun. Jos hän kapinoi siksi, että kokee jääneensä itse vaillle riittävää hoivaa ja huolenpitoa ja on kateellinen koiralle, vaillejäämisen kokemusta ruvetaan korjaamaan samaan aikaan kun vaaditaan, että koiralle ei silti kosteta asiaa, koska ei olla enää sen ikäisiä että sellainen olisi ok.
Äiteen koira ja äitee sen ulkoiluttaa. Jos ei huvita, niin anna koira pois. Itse en edes asuisi samassa talossa koiran kanssa. Hyi saasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teinin työ koiranhoito
Kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teinin työ koiranhoito
Kyllä on.
Ei se ole. Poikkeustikanteissa voi teinin pistää kusetusvuoroon, esim jos äidillä on jalka paketissa. Muuten ei ole. Muut kotityöt taas kuuluu myös teinille, lumityöt, siivous, pyykit.... koira on turhake.
Joo, itse en suostuisi koiraa hoitamaan, jos sellainen olisi meille otettu. 8-vuotiaalla ei ole tuohon ollut mitään oikeaa päätäntävaltaa. Koiranhoitoa ei voi ulkoistaa muuten kuin rahalla. Äiti voi laittaa ilmoituksen, että maksaa, jos joku ulkoiluttaa.
Joko koira tai teini meni piikille?
VIe koira teinin sänkyyn ja anna tehdä tarpeensa sinne. Teet näin niin kauan kunnes teini tajuaa viedä koiran ulos.
Vierailija kirjoitti:
VIe koira teinin sänkyyn ja anna tehdä tarpeensa sinne. Teet näin niin kauan kunnes teini tajuaa viedä koiran ulos.
Miksi teiniä pitää rankaista, kun äiti ei ymmärrä että piski on liian vaativa tämän hetkiseen elämään?
Se on koira, joka tässä perheessä kärsii ja sempä vuoksi onkin parasta luopua kaltoin kohdellusta eläimestä! Koiralla on oikeus hyvään hoitoon, leikkiin ja lenkkeilyyn, laiskat eivät näistä tehtävistä selviydy.