Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yleinen asenne työttömyyteen on muuttunut
13.01.2025 |
Olen alalla, jossa silloin tällöin joutuu työttömäksi. Edellisen kerran olen ollut työttömänä neljä vuotta sitten. Silloin en huomannut samanlaisia reaktioita tuttavapiirissäni kuin nyt. Ihmiset kehottavat kovasti töihin, ikään kuin en hakisi töitä ja menisi, jos olisi. Monet kyselevät korostetusti asiasta.
Aiemmin työttömyysjaksoni on otettu jotenkin tyyliin "aha, vai niin", ne ei ole kiinnostaneet. Nykyään moni ihan jopa tenttaa minua, kuin se olisi heidän asiansa ja heillä olisi siihen oikeus. Kaiken huippu oli, kun mies, jota olen silloin tällöin vuosien varrella treffaillut ja joka itse oli tavatessamme pitkäaikaistyötön, hoputti minua töihin ja kyseli suunnitelmistani. Siis tyyppi, joka oikeasti ei ollut vuosikausiin itse missään töissä. Koskaan en osoittanut hänelle, että se olisi minua haitannut. Nyt toisin päin hän paheksuukin.
Muutama ystäväni lähettelee minulle linkkejä "sopiviin työpaikkoihin", ihan kuin en osaisi itse etsiä töitä. Kaiken huipuksi nämä työt sijaitsevat monen sadan kilometrin päässä, ihan kuin tosiaan lähtisin jonkun määräaikaisen työn perässä jonnekin itärajalle.
Mitä oikeasti on tapahtunut ihmisille? Joskus tuntuu, että ihmiset ohjelmoidaan jostain, kun kaikkien mielipiteet muuttuvat aina samaan suuntaan.
Onko muilla kokemusta tästä? Tai onko oma asenteesi työttömyyttä kohtaan muuttuneet tuomitsevammaksi?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
On siistii olla työtön ja nostaa tukia :)
Ei ole. Halvinta mahdollista ruokaa ja kirppisvaatteet. Mitä siistiä tuossa on? Kurjuutta, eikä koskaan varaa tehdä mitään, eikä ole mitään mielekästä tekemistä. Sosiaalinen elämä on käydä kävelemässä tai kirjastossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa todella että ihmisistä on tullut ankarampia ja kylmempiä. Itse olen ollut koko ikäni töissä kunnes meni terveys ja työt sen mukana. Ja myös terveyspalvelut. En enää voi käyttää työterveyden palveluita ja terveysasemalla olen ei-kukaan. Yleisen mielipiteen mukaan kuulun samaan loissakkiin kuin kaikki muut työttömät. Kivasti niputetaan ihmiset saman leiman alle. Niihin joilla tuskin on oikeus elää. Toivoisin että kansalaispalkka tulisi jotta meilläkin olisi ihmisarvo ja mahdollisuus nousta kuopasta. Nyt sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa, en mä ole huomannut, ihan samalla tavalla teen keikkaa tai en tee kuten jo vuosia. Joko tuttavat ovat fiksumpia tai olen immuuni, johan sitä on ammattinsa puolesta tottunut olemaan haukuttavana niin ihan sama mistä rääpivät naamaansa ne joita keljuttaa. Aina on joku jota närästää, keskittykööt omiin asioihinsa, minä omiini.
Aivan varmasti soteala. Kiitosta ei saa, uittuilua tulee kyllä alan sisältä ja ulkoa. Itse myös hiljaa kerään keikkani ja hoidan duunini. Ihan sama mitä jotkut alasta mitään tietämättömät räpisee.
N52
Juuri se. Tsemppiä meille hommiin, joista kaikilla on mielipide. Tekee oikeasti hiton hyvää olla ulkopuolinen niin ei sentään tarvitse sekaantua alan sisäisiin mätäpaiseisiin. N45
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on erilainen. Parasta mitä on tapahtunut oli se, että löysin vahingossa keikkatyön autuuden. 5 vuotta nyt tehnyt sotealan keikkaduunia ja aivan parasta. Nyt itse määrään työaikani, paikkani ja työn määrän. Ei enää paskoja vuorolistoja yksittäisin arkivapain tai tappelua vapaiden tai lomien ajankohdasta. Ei työvelvoitetta tai pakko-osoittamisia outoihin ja ei tehtäviä/koulutusta vastaaviin kohteisiin. Ihan itse voin duunini päättää. Tai siirtyä milloin vain ihan minne haluan.
N52
Ei kannata liikaa tuudittautua pelkkään keikkatyöhön. Jokaisen hva:n täytyy jatkuvasti tehdä lisää ja lisää leikkauksia. Nyt on alkanut olemaan jo kasvava trendi, että keikkalaisia ei enää oteta ja uutisoinnit vihjailee miten kallista on.
Keikkatyön autuus on kyllä ihanaa, mutta kannattaa olla joku plan b.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi tänään juttelin TE-toimiston virkailijan kanssa puhelimessa ja kun sanoin, että tämä kotona oleminen ja työttömyys vaikuttaa mielialaan madaltavasti. Vastaus oli ivallinen: Onhan se niin rankkaa hakea töitä.
Pointtihan oli, että työttömyys on henkisesti raskasta ja huomattavasti mieluummin olisi töissä, kuin kotona makoilemassa.
Se on kyllä jänskää, miten kotona vain "makoillaan". Heti kun ihminen jää työttömäksi, kotitaloustyöt päättyvät, lastenhoito lakkaa, lemmikit jäävät heitteille ja harrastaminen kärsii inflaation. Kun ihminen käy töissä, askareet sujuvat siinä sivussa kuin itsestään ja aikaakin riittää (sarkasmivaroitus).
Suomessa julkinen diskurssi esittää, että ihminen ei oikeastaan säily hengissä ilman työntekoa. Nyt ei siis puhuta rahasta vaan työstä työn itsensä vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku ehdottelee minulle töitä tai muuten jakelee kysymättä neuvoja elämäntapa- tai suhdeasioissa, hän ei ole pitkään kaverini.
En uskalla edes käydä missään ihmisten ilmoille keskellä päivää kun olen työtön ja asun pienellä paikkakunnalla..
Kaupassakin täytyy käydä vasta kiinnimeno aikaan ja pukeuta peittävästi ettei vain tunnisteta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella suuri kognitiivinen dissonanssi reaalisen suurtyöttömyyden ja kuvitteellisen vain töihin menemisen retoriikan välillä.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla edes käydä missään ihmisten ilmoille keskellä päivää kun olen työtön ja asun pienellä paikkakunnalla..
Kaupassakin täytyy käydä vasta kiinnimeno aikaan ja pukeuta peittävästi ettei vain tunnisteta..
Häpeä on täysin turha tunne ja sitä paitsi se on, loppujen lopuksi, kontrollityökalu. Ohjelmoi itsesi pois häpeästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uskalla edes käydä missään ihmisten ilmoille keskellä päivää kun olen työtön ja asun pienellä paikkakunnalla..
Kaupassakin täytyy käydä vasta kiinnimeno aikaan ja pukeuta peittävästi ettei vain tunnisteta..
olisiko burkha paikallaan?
Tämä hallitus oikein ruokkii lynkkaamis mielialaa työttömiä kohtaan ja työttömistä tehdään ihmiskastin alinta saastaa suomessa joita saada kohdella miten tahansa ja panetella julkisesti valheita jolla vahinhoitetaan työttömiä lisää joilla ei ole puolestapuhujia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänäänkös se YLE uutisoi että tarjolla on yli 100000 kesätyöpaikkaa.. JA hakea saa vaikkei olisi enää nuori.. Eli hakemusta menemään..
PS. Yrityksen voi myös perustaa.
PPS. Joku on joskus perustanut myös Nokian. Ei pidä vättämättä odottaa että se työpaikka on jo olemassa, sen yrityksen voi perustaa myös itte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on erilainen. Parasta mitä on tapahtunut oli se, että löysin vahingossa keikkatyön autuuden. 5 vuotta nyt tehnyt sotealan keikkaduunia ja aivan parasta. Nyt itse määrään työaikani, paikkani ja työn määrän. Ei enää paskoja vuorolistoja yksittäisin arkivapain tai tappelua vapaiden tai lomien ajankohdasta. Ei työvelvoitetta tai pakko-osoittamisia outoihin ja ei tehtäviä/koulutusta vastaaviin kohteisiin. Ihan itse voin duunini päättää. Tai siirtyä milloin vain ihan minne haluan.
N52
Ei kannata liikaa tuudittautua pelkkään keikkatyöhön. Jokaisen hva:n täytyy jatkuvasti tehdä lisää ja lisää leikkauksia. Nyt on alkanut olemaan jo kasvava trendi, että keikkalaisia ei enää oteta ja uutisoinnit vihjailee miten kallista on.
Keikkatyön autuus on kyllä ihanaa, mutta kannattaa olla joku plan b.
Plan B on ottaa pidempi sijaisuus toviksi, jos keikat vähenisi. Sotealalla KOKENUT ja itsenäisesti duuninsa osaava on aina kultaakin kalliimpi verrattuna vastavalmistuneeseen tai muuten kokemattomaan perässävedettävään ja joka kerta perehdtettävään uutukaiseen. Itse perehdytin parikymmentä vuotta putkeen, kunnes tajusin arvoni oikeasti vakkareita auttavana keikkalaisena/sijaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te-toimistolla virkailija kysyi olenko edes hakenut mihinkään, no kyllä olen. Minkä sille voi etten mahdu muiden 1000 hakijan joukkoon joista valitaan se jolla eniten kokemusta, tulee edes vastaus kiitos hakemuksesta. Olen kuullut ettei kaikille tule edes vastausta. Oletus työn saa heti hakemalla, ei saa. En täytä kriteerejä.
Vierailija kirjoitti:
Te-toimistolla virkailija kysyi olenko edes hakenut mihinkään, no kyllä olen. Minkä sille voi etten mahdu muiden 1000 hakijan joukkoon joista valitaan se jolla eniten kokemusta, tulee edes vastaus kiitos hakemuksesta. Olen kuullut ettei kaikille tule edes vastausta. Oletus työn saa heti hakemalla, ei saa. En täytä kriteerejä.
Työhakemukset karsitaan tekoälyllä ei niitä edes lue oikeat ihmiset..tietyt avainsanat karsii jo kättelyssä ja yksi sana on työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on erilainen. Parasta mitä on tapahtunut oli se, että löysin vahingossa keikkatyön autuuden. 5 vuotta nyt tehnyt sotealan keikkaduunia ja aivan parasta. Nyt itse määrään työaikani, paikkani ja työn määrän. Ei enää paskoja vuorolistoja yksittäisin arkivapain tai tappelua vapaiden tai lomien ajankohdasta. Ei työvelvoitetta tai pakko-osoittamisia outoihin ja ei tehtäviä/koulutusta vastaaviin kohteisiin. Ihan itse voin duunini päättää. Tai siirtyä milloin vain ihan minne haluan.
N52
Ei kannata liikaa tuudittautua pelkkään keikkatyöhön. Jokaisen hva:n täytyy jatkuvasti tehdä lisää ja lisää leikkauksia. Nyt on alkanut olemaan jo kasvava trendi, että keikkalaisia ei enää oteta ja uutisoinnit vihjailee miten kallista on.
Keikkatyön autuus on kyllä ihanaa, mutta kannattaa olla joku plan b.
Monelle keikkaduunarin elämä on epävarmuutta ja hankaluutta. Itselleni se on silkkaa vapautta ja kokemusta siitä, että on ITSE se joka päättää. Jos on hissumpaa tovin, niin sit lomaillaan säästöillä. Puskuri on kunnossa ja vuokria maksettu eteen jo silloin kun duunia on niin perkeleesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi tänään juttelin TE-toimiston virkailijan kanssa puhelimessa ja kun sanoin, että tämä kotona oleminen ja työttömyys vaikuttaa mielialaan madaltavasti. Vastaus oli ivallinen: Onhan se niin rankkaa hakea töitä.
Pointtihan oli, että työttömyys on henkisesti raskasta ja huomattavasti mieluummin olisi töissä, kuin kotona makoilemassa.Se on kyllä jänskää, miten kotona vain "makoillaan". Heti kun ihminen jää työttömäksi, kotitaloustyöt päättyvät, lastenhoito lakkaa, lemmikit jäävät heitteille ja harrastaminen kärsii inflaation. Kun ihminen käy töissä, askareet sujuvat siinä sivussa kuin itsestään ja aikaakin riittää (sarkasmivaroitus).
Suomessa julkinen diskurssi esittää, että ihminen ei oikeastaan säily hengissä ilman työntekoa. Nyt ei siis puhuta rahasta vaan työstä työn itsensä vuoksi.
Elämä on työtä.
Olen huomannut, että ilmapiiri on koventunut. Yksi ystävä, jonka olen tuntenut tosi pitkään, on alkanut viljelemään huumoria, mikä ei ole enää hauskaa. Siinä naureskellaan työttömille. Kyllä se sellaista vihapuhetta on. Kyllä kun omalle kohdalle sattuu, pilkkaaminen yleensä loppuu. Se on sääli, että joutuu karsimaan ystävyyssuhteita.
Alue: Aihe vapaa
Oli se tuollaista jo 15 vuotta sitten. Aikansa lähettelivät kaikenlaisia linkkejä, jotka useimmiten eivät liittyneet koulutukseeni mitenkään. Vähän siihen tyyliin, että tässä olisi tämä hammaslääkärin paikka, kun kerran olet lääkäri.