Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistatteko puhelinkopit?
13.01.2025 |
Kun piti laittaa markan kolikko, että sai minuutin puhelun, ja piti rannekellosta katsoa samalla aikaa, ja jos juttu oli kesen ja joutui laittaa lisää rahaa, niin se minuutti kans piti puhua loppuun, ettei mee rahat hukkaan. Välillä kerättiin pulloja karkkirahaa varten ja jos potista jäi ylimääräinen markka, niin käytiin soittamassa yhdessä joku pilapuhelu koulun rehtorille, jonka kotinumero etsittiin puhelinluettelosta.
Kommentit (41)
Ilmaiseksi soiteltiin jo -70 luvulla Abloy-avaimella, tietäjät tietää !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan puhelinkopit, olen 70-luvun puolivälissä syntynyt. Harvoin kyllä oli itsellä niin tärkeää asiaa että olisi pitänyt puhelinkopista soittaa. 90-luvulla armeijassa oli puhelinkortilla toimiva puhelin jolla soittelin kotiin että milloin olen pääsemässä viikonlopun vapaille kun ei ollut vielä kännykkää silloin. Niitä käytettyjä puhelinkortteja on mulla vieläkin tallessa.
Tankki täyteen sarjassa Juhana juuttui puhelin koppiin.
Muistan sen kerran kun poliisi tuli tekemään näyttävän kiinnioton juuri kun olimme ystävän kanssa änkeneet koppiin näppäilemään numeroa. Sinitakit telkesivät meidät hetkeksi koppiin samalla kun laittoivat toista kaveria rautoihin. Keskellä kaupunkia ja keskellä päivää. Ihmisillä oli ihmettelemistä kun meitä ohjattiin maijaan. Jäi puhelut soittamatta.
Hyvin muistan, oli vielä kun nuorempi poika syntyi - 98 ja jotain 2OOO luvun alussa yht 'äkkiä ei ollutkaan, olin jonkun aikaa ilman puhelinta kun olin just muuttanut kaupunkia, hommasin eka kännykän, punaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhelinkoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan. Niistä sai hyvät karkkirahat. Puhelimen rahasäiliön lukko oli helppo rikkoa oikeilla välineillä. Tuhmastihan se oli kyllä tehty.
Mä kävin kusella siellä.
-Tissi-Liisa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan. Kerran 90-luvun alussa kapakkareissulla menin vaihtamaan sukkahousut puhelinkopissa ettei kukaan näe. No kyllä varmasti näki, koppi keskellä kaupungin toria.
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin tuli ladattavat puhelinkortit, joita vanhemmat pystyivät ostamaan lapsilleen.
Ennen ladattavia puhelinkortteja oli kertakäyttöisiä kortteja, joissa oli joku optisesti luettava raita, jota puhelin tuhosi sitä myöden kuin rahaa kului puheluun. Olisikohan noita ollut juuri silloin kun olin intissä joskus 80-luvun loppupuoliskolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun puhelinkoppeihin vaihdettiin uudet puhelinluettelot, olikohan vuoden alussa vai milloin ne ilmestyivätkään, niin kierrettiin puhelinkoppeja ja otettiin puhelinluetteloista mäkkärin, hesen yms. alennuskupongit, joita oli takasivuilla. Sitten sai halpoja hampurilaisia.
Muistan hyvin. Meillä ei edes ollut puhelinta ennenkuin menin kouluun. Tämä oli 80-luvun alkua.
Luuletko että kaikki ihmiset on dementikkoja? Puhelinkoppeja oli vielä kun lapseni olivat jo syntyneet, nekin muistaa.
nollaviisysi one to one is double fun.
Aina sieltä vastas joku ukko joka kuulosti siltä ku olis ollu kännissä viimeset 20v
Alue: Aihe vapaa
Kusi haisi niissä ja kaupungin kartta oli aina revitty luettelosta.