Poimittua: Muistakaa se kiistaton tosiasia ettei amk/yamk ole korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu.

AMK on apukoulu osaamattomille, jotka haluavat tittelin. Noloa. Amikset osaavat, AMK:sta valmistuneet eivät muuta kuin kehnon poseeraamisen. En palkkaa kuin osaajia ja AMK ei ole se paikka, mistä heitä tulee. Nuoret, älkää menkö AMK-opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Aika provoava otsikko. Amk on sanakirjaselityksenäkin korkeakoulu, mutta erityyppinen kuin yliopisto. Ei siinä ole mitään erikoista. 

Ongelmia tulee mielestäni silloin, kun amk-tutkintoja aletaan vertailemaan kandi- tai maisteritutkintoihin ja jotenkin ajatellaan että oppari vastaa gradua/kandityötä ja valmiudet esim. tiedon tuottamiseen ja käsittelyyn ovat samanlaiset amk:ssa ja yliopistossa. Olen käynyt amk-tutkinnon ja yliopiston ja jos jätetään huomiomatta alakohtaiset opinnot, yliopisto-opinnoissa huomattava ero siinä, millaista tekstintuottamisen tuli olla. Hurjan eron näkee jo kun tutustuu graduihin vs opinnäytetöihin. Amk:ssa voidaan tehdä määrällisiä "tutkimuksia" keksimällä hatusta joki asiakastyytyväisyyskyselylomake, ja analyysin voi tehdä täysin hatusta vetämällä. Todellisuudessa määrällinen tutkimus on varsin vaikea ja monimutkainen tapa kerätä tietoa.

Lisäksi opinnäytetöissä näkyy jatkuvasti, että tieto

No nyt on analyyttistä. Ei ketään ole väittänytkään että AMK:ssa olisi samanlaisia nörttejä kuin yliopistossa vuosikausia roikkuvat humanistit. Omanlaisensa korkeakoulu silti. Minulle riitti että sain haalarit ja pääsin ryyppäämään.

Vierailija kirjoitti:

Eli korkeakoulutetut eivät ole opiskelleet itselleen mitään ammattia, vaan pelkkää sivistystä ja tutkimusmenetelmiä. Ja ovat siten 99-prosenttisesti täysin turhia. Tämä selvä.

Heh, hienosti olet ymmärtänyt väärin ei varsinaista ammattia, mutta eipä trandenomikaan ole ammatti vaan tutkintonimike. Riippuu täysin alasta mihin tehtäviin tutkintonimike mahdollistaa. Yliopistotutkinnon suorittaneissa on vaan se ero amkilaisiin (noin keskimäärin!) että he pystyvät lisäksi (helpommin/selkeämmin) myös tuottamaan uutta tietoa ja ratkomaan ongelmia. En väitä etteikö amk-koulutuksella tähän pystyisi, vaan opintojen sisällöt keskimäärin sisältävät enemmän opetusta tiedon tuottamiseen, kriittiseen tarkasteluun ja analysointiin.

Vierailija kirjoitti:

AMK on apukoulu osaamattomille, jotka haluavat tittelin. Noloa. Amikset osaavat, AMK:sta valmistuneet eivät muuta kuin kehnon poseeraamisen. En palkkaa kuin osaajia ja AMK ei ole se paikka, mistä heitä tulee. Nuoret, älkää menkö AMK-opintoihin.

No tässä hieman varttuneempana säälittävänä AMK-inssinä, on ihan mukava mennä käymään työmaalla valkea kypärä päässä komentaa osaavat amikset räntäsateeseen hommiin ja jatkaa itse siisteihin sisähommiin ja palkkakin on tupla noihin duunareihin verrattuna. Kyllä minäkin osaisin vetää kaapelia ja kytkeä johdon päitä, mutta kun ei näillä aamuilla oikein enää nappaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika provoava otsikko. Amk on sanakirjaselityksenäkin korkeakoulu, mutta erityyppinen kuin yliopisto. Ei siinä ole mitään erikoista. 

Ongelmia tulee mielestäni silloin, kun amk-tutkintoja aletaan vertailemaan kandi- tai maisteritutkintoihin ja jotenkin ajatellaan että oppari vastaa gradua/kandityötä ja valmiudet esim. tiedon tuottamiseen ja käsittelyyn ovat samanlaiset amk:ssa ja yliopistossa. Olen käynyt amk-tutkinnon ja yliopiston ja jos jätetään huomiomatta alakohtaiset opinnot, yliopisto-opinnoissa huomattava ero siinä, millaista tekstintuottamisen tuli olla. Hurjan eron näkee jo kun tutustuu graduihin vs opinnäytetöihin. Amk:ssa voidaan tehdä määrällisiä "tutkimuksia" keksimällä hatusta joki asiakastyytyväisyyskyselylomake, ja analyys

Katoppa huvikseen firmojen johtopestejä. Opisto- ja AMK-insinöörejä on ihan perkeleesti ja silti loistavat poissaolollaan. Tekniikan tohtoreitakin näkyy johtopaikoilla enemmän kuin opistoinsinöörejä, vaikka heitä on vain murto-osa opistoinssien määrästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika provoava otsikko. Amk on sanakirjaselityksenäkin korkeakoulu, mutta erityyppinen kuin yliopisto. Ei siinä ole mitään erikoista. 

Ongelmia tulee mielestäni silloin, kun amk-tutkintoja aletaan vertailemaan kandi- tai maisteritutkintoihin ja jotenkin ajatellaan että oppari vastaa gradua/kandityötä ja valmiudet esim. tiedon tuottamiseen ja käsittelyyn ovat samanlaiset amk:ssa ja yliopistossa. Olen käynyt amk-tutkinnon ja yliopiston ja jos jätetään huomiomatta alakohtaiset opinnot, yliopisto-opinnoissa huomattava ero siinä, millaista tekstintuottamisen tuli olla. Hurjan eron näkee jo kun tutustuu graduihin vs opinnäytetöihin. Amk:ssa voidaan tehdä määrällisiä "tutkimuksia" keksimällä hatus

Katoppa huvikseen firmojen johtopestejä. Opisto- ja AMK-insinöörejä on ihan perkeleesti ja silti loistavat poissaolollaan. Tekniikan tohtoreitakin näkyy johtopaikoilla enemmän kuin opistoinsinöörejä, vaikka heitä on vain murto-osa opistoinssien määrästä.

 

Siitähän on jo yli 30 vuotta kun teknilliset opistot lakkautettiin, suurin osa on jo eläköitynyt ja monet ovat jatkokouluttautuneet niin opistoinssin tausta ei ole enää näkyvissä.

Totta.

Ovatko yliopistosta valmistuneet huolissaan omista työpaikoista ja urakehityksestä? Sen vuoksiko jatkuvasti mollataan AMK:sta valmistuneita? Huoli saattaa olla osin aiheellinenkin. Teoreettinen ja analyyttinen osaaminen on tärkeää. Työelämässä tarvitaan kuitenkin myös käytännön soveltavaa osaamista. Aika moni yliopistosta valmistunut on osaamisessaan jäykkä, analyyttinen ja teoreettinen. Kaikissa työtehtävissä se ei ole vain etu. Monet työtehtävät edellyttävät teorian lisäksi käytännöntason täsmäosaamista, luovuutta, soveltamista, viestintä- ja ryhmätyötaitoja sekä hyviä sosiaalisia taitoja. AMK:sta ja yloiopistosta valmistuneet tekevät työpaikoilla usein yhteistyötä. Ovat työkavereita tai yhteistyökumppaneita. Työkavereiden ja yhteistyökumppaneiden halveksiminenja ylimielinen mitätöinti ei osoita mielestäni hyvää arvostelukykyä. Eikä ainakaan hyviä sosiaalisia taitoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko huomanneet että todella arvostettuja aloja opiskelevat ei koskaan mietin tällaisia asioita. Ei heidän tarvitse. Jonkun höpöhöpötiedettä opiskelleet täytyy jatkuvasti kailottaa että on käynyt tutkinnon.

 

Vaikkapa lääkärit eivät koskaan mieti että onko joku koulu korkeakoulu vai ammattikorkeakoulu. Lääkis on lääkis, ei tarvitse verrata muihin.

Et tunne kyllä lääkäreitää montaa. Kaikista pollein ihmistyyppi kaikista on se nippanappa ykkösen keskiarvolla lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut, joka arvailee tauteja terveyskeskuksessa. Oikeastihan ovat oman alansa alinta kastia, kaikki oikeat ammattilaiset ovat erikoistuneet ja väitelleet.

Olen alalla, moni lääkis on nykyään poistanut arvioinnin ja tohtorintutkinto indikoi lääkärissä varmasti hyvää vain silloin, kun lääkärin ei tarvitse sitä itse korostaa. Useimmat eivät oikeastaan korostakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko yliopistosta valmistuneet huolissaan omista työpaikoista ja urakehityksestä? Sen vuoksiko jatkuvasti mollataan AMK:sta valmistuneita? Huoli saattaa olla osin aiheellinenkin. Teoreettinen ja analyyttinen osaaminen on tärkeää. Työelämässä tarvitaan kuitenkin myös käytännön soveltavaa osaamista. Aika moni yliopistosta valmistunut on osaamisessaan jäykkä, analyyttinen ja teoreettinen. Kaikissa työtehtävissä se ei ole vain etu. Monet työtehtävät edellyttävät teorian lisäksi käytännöntason täsmäosaamista, luovuutta, soveltamista, viestintä- ja ryhmätyötaitoja sekä hyviä sosiaalisia taitoja. AMK:sta ja yloiopistosta valmistuneet tekevät työpaikoilla usein yhteistyötä. Ovat työkavereita tai yhteistyökumppaneita. Työkavereiden ja yhteistyökumppaneiden halveksiminenja ylimielinen mitätöinti ei osoita mielestäni hyvää arvostelukykyä. Eikä ainakaan hyviä sosiaalisia taitoja. 

Minä ainakin olen huolissani siitä, että amk:ssa oikeat asiat on korvattu tuollaisella sanahelinällä. Kyllä, juonittelu ja selkäänpuukotus ovat nekin taitoja, mutta on surullista, jos ne muodostuvat kovin oleellisiksi työelämässä. Työnteosta ei tule mitään, jos kaikki aika menee työpaikkapolitikointiin.