Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri kommentoi jatkuvasti eväitäni
10.01.2025 |
Mikä kumma siinä on että kaikki hedelmät ja croissantit pitää ihmetellä ja kummastella ihan kuin ei olisi ennen niitä nähnytkään. Ei sinällään kommentoi mitenkään ilkeästi, joten vaikeampi sanoa etten kaipaa kommenttejaan vaan haluaisin vaan syödä evääni rauhassa enkä keskustella niistä. Koska joku kysyy kuitenkin, ei en ole ylipainoinen vaan hoikka.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa se on vain normaalia ruokailun aikaista keskustelua. On ihan tavallista, että kysytään, maistuuko ruokasi hyvälle tms.
Työkaveri ei aina itse syö samaan aikaan vaan on kulkemassa ohi ja sitten pysähtyy ihmettelemään.
Huomauttelija. Sano sille että saako syödä rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo itseänikin on ärsyttänyt. Jostain aina löytyy ihmisiä päivittelemään jotain typerää kuten miten voit syödä tuota, ei tähän aikaanpäivästä kuulu syödä sitä ja tätä ym paskaa. Ja auta armias jos syystä tai toisesta ei syö mitään jonain päivänä niin siitähän kohkaus syntyy..
Mulla sama ongelma töissä. En tykkää syödä kovin raskaasti lounasaikaan, joten mutustelen yleensä omia eväitä. Jostain syystä kaikkia kiinnosta aina hitosti mitä syön. Kerran yks äkkiväärä tyyppi tuli ruokatilaan ja huusi kovasti ääneen että mun lounas haisee koiranruoalta. Vetele siinä sitten kalapihvejä naamaan. Jo lukioaikaan 90-luvulla jengi uteli syömisiäni. Ruokarauha kiitos. Joskus syön omassa työhuoneessa kun vituttaa muut ihmiset niin paljon.
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Mulla on monenlaista kokemusta eväiden syömisestä töissä mutta huippu on kun söin kerran banaania ja työkaveri istui vastapäätä ja purskahti nauruun kun näki banaanin mutta ei edes kommentoinu mitenkään nauruaan yritti vaan muuta pulputtaa. Tuli tietysti mieleeni että banaani on apinan ruokaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Voi kuule nuori, muistan vielä sen ajan kun appelsiinikin oli ihme ja ylellisyyttä. Talvisodan jälkeen ensimmäinen banaani maistui kuin kuninkaan ateria!
Nykynuoriso ei taida ymmärtää miten hienoa on, että voi syödä vaikka kroissantteja keskellä talvea. Meillä oli sota-aikana lanttua ja näkkileipää, eikä niistäkään aina tarpeeksi.
Mutta asiaan... Anna sen vaan ihmetellä. Ehkä hän on vain yksinäinen ja yrittää luoda keskustelua. Tai sitten hänellä on samanlainen tausta kuin minulla, ja nämä nykyajan herkut tuntuvat vieläkin ihmeellisiltä.
Kyllä minäkin vieläkin joskus hämmästelen kaupan valikoimaa. Nuorena en olisi uskonut, että joskus Suomessakin syödään tällaisia ranskalaisia leipomuksia ihan arkisin.
Jos oikein häiritsee, niin voit vaikka tarjota hänelle palan. Yleensä se lopettaa ihmettelyn kun pääsee itsekin maistamaan! Ainakin meillä toimi niin naapurin kanssa 50-luvulla, kun sain ensimmäisen suklaapatukan... 😄
Ja mitäs tuohon painoon tulee - minun nuoruudessani ei tarvinnut dieettiä miettiä, kun ei ollut mitä syödä! Mutta se onkin jo toinen tarina...
Jaksamisia työpaikalle! Ja nauti sinä vaan eväistäsi, kyllä se työkaverikin siihen tottuu.
t. Veikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toimistossa on toisilla tapana juosta heti taukotilaan juomaan vettä kun kuulee että joku menee sinne syömään eväitä mutta mitään ei puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Ihmettelen että mistä asioista näiden ihmisten kanssa sitten oikein uskaltaa keskustella? Päivästä toiseen varmaan vaan säästä sitten, kaiken muun voi joku kokea loukkaavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Pelotat varmaan joitakin työpaikallas.
Vierailija kirjoitti:
Meillä toimistossa on toisilla tapana juosta heti taukotilaan juomaan vettä kun kuulee että joku menee sinne syömään eväitä mutta mitään ei puhuta.
Mikä juttu tää on? Kerro vähän enemmän, että mikä tuossa on se idea? Et välttämättä tiedä itse, mutta mitä arvelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä toimistossa on toisilla tapana juosta heti taukotilaan juomaan vettä kun kuulee että joku menee sinne syömään eväitä mutta mitään ei puhuta.
Mikä juttu tää on? Kerro vähän enemmän, että mikä tuossa on se idea? Et välttämättä tiedä itse, mutta mitä arvelet?
Se että tuo kommentoija on luulotautinen ja kuvittelee kaikkien muiden työntekijöiden pyörivän vain hänen ympärillään.
Yhdessä työpaikassa toinen työntekijä aina nyrpisti nenäänsä kun haistoi ruokani ja se sattui olemaan jotain kinkkukiusausta tms perunaruokaa. Kovaan ääneen sanoi aina että kyllä haisee oksettavalle. Syö siinä sitten kesätyöntekijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule nuori, muistan vielä sen ajan kun appelsiinikin oli ihme ja ylellisyyttä. Talvisodan jälkeen ensimmäinen banaani maistui kuin kuninkaan ateria!
Nykynuoriso ei taida ymmärtää miten hienoa on, että voi syödä vaikka kroissantteja keskellä talvea. Meillä oli sota-aikana lanttua ja näkkileipää, eikä niistäkään aina tarpeeksi.
Mutta asiaan... Anna sen vaan ihmetellä. Ehkä hän on vain yksinäinen ja yrittää luoda keskustelua. Tai sitten hänellä on samanlainen tausta kuin minulla, ja nämä nykyajan herkut tuntuvat vieläkin ihmeellisiltä.
Kyllä minäkin vieläkin joskus hämmästelen kaupan valikoimaa. Nuorena en olisi uskonut, että joskus Suomessakin syödään tällaisia ranskalaisia leipomuksia ihan arkisin.
Jos oikein häiritsee, niin voit vaikka tarjota hänelle palan. Yleensä se lopettaa ihmettelyn kun pääsee itsekin maistamaan! Ainakin meillä toimi niin naapurin kanssa 50-luvulla, kun sain ensim
Työkaverini ei ole niin vanha että olisi kokenut sodan tai jälleenrakennuksen pula-ajan ja hän voi ihan itse ostaa kaupasta ihan samoja ruokia kuin minäkin, ei minun tarvitse jakaa eväitäni hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule nuori, muistan vielä sen ajan kun appelsiinikin oli ihme ja ylellisyyttä. Talvisodan jälkeen ensimmäinen banaani maistui kuin kuninkaan ateria!
Nykynuoriso ei taida ymmärtää miten hienoa on, että voi syödä vaikka kroissantteja keskellä talvea. Meillä oli sota-aikana lanttua ja näkkileipää, eikä niistäkään aina tarpeeksi.
Mutta asiaan... Anna sen vaan ihmetellä. Ehkä hän on vain yksinäinen ja yrittää luoda keskustelua. Tai sitten hänellä on samanlainen tausta kuin minulla, ja nämä nykyajan herkut tuntuvat vieläkin ihmeellisiltä.
Kyllä minäkin vieläkin joskus hämmästelen kaupan valikoimaa. Nuorena en olisi uskonut, että joskus Suomessakin syödään tällaisia ranskalaisia leipomuksia ihan arkisin.
Jos oikein häiritsee, niin voit vaikka tarjota hänelle palan. Yleensä se lopettaa ihmettelyn kun pääsee itsekin maistamaan! Ainakin meillä toimi niin naapurin kanssa 50-luvulla, kun sain ensim
Croissantti ei ole hedelmä vaan ihmisen tekemä leivonnainen jota voi valmistaa mihin tahansa vuodenaikaan. Sellaisen syöminen talvella ei ole mitenkään erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Ihmettelen että mistä asioista näiden ihmisten kanssa sitten oikein uskaltaa keskustella? Päivästä toiseen varmaan vaan säästä sitten, kaiken muun voi joku kokea loukkaavaksi.
Miksi täytyy udella toiselta? Miksei voi itse jakaa asioita itsestään, jos haluaa puhua jostain?
Gotleria paksu tanko josta haukkaat ja piimäpurkki josta hörppäät päälle, sitten katsot reaktioita.
Työmiesten normi evästä 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Ihmettelen että mistä asioista näiden ihmisten kanssa sitten oikein uskaltaa keskustella? Päivästä toiseen varmaan vaan säästä sitten, kaiken muun voi joku kokea loukkaavaksi.
Miksi täytyy udella toiselta? Miksei voi itse jakaa asioita itsestään, jos haluaa puhua jostain?
Voin jo nähdä sen aloituksen palstalla, jossa kirotaan itsekästä työkaveria joka aina vaan puhuu itsestään eikä ole lainkaan kiinnostunut kenenkään muun asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ehkä oudoin ruokakommenttikokemus: miks sun pasta on ton väristä? No se on gluteenitonta pastaa, enkä välttämättä viitsisi terveydentilasta muuten kauheasti huudella.
Joskus ajattelen, että onneksi on palsta. Mulle tällaiset asiat ovat ihan neutraali keskustelunaihe, enkä ehkä ilman palstaa olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että jonkun mielestä taas kyseessä on yksityinen asia.
Ihmettelen että mistä asioista näiden ihmisten kanssa sitten oikein uskaltaa keskustella? Päivästä toiseen varmaan vaan säästä sitten, kaiken muun voi joku kokea loukkaavaksi.
Miksi täytyy udella toiselta? Miksei voi itse jakaa asioita itsestään, jos haluaa puhua jostain?
Niin. Jotain sosiaalisia taitoja olisi varmaan hyvä olla. Että jos toinen ei oikein juttele takaisin niin ei nyt ainakaan väkisin jatka. Kyllä kaikkeen vuorovaikutukseen liittyy kyky kuunnella ja tarkkailla toista, ei vain kuurosokeana pulputtaa eteenpäin
Yksi pokaustekniikka on, että haukutaan naista kunnes se antaa. Toimi jo koulussa.