Miksi naiset kysyy heti ensimmäisenä että mitä teet työksesi?

Vierailija kirjoitti:

Kysytään, ettei nyt napsahda kohdalle joku täysluuseri

Olet keskiporrasta? Näkisin sen jo kilometrin päästä sinusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei oteta tuloja tai raha-asioita nyt huomioon, niin käymmehän me peruskoulua ensin 9 vuotta, sen jälkeen moni esim. lukion, sitten moni jatko-opiskelee 4-6 vuotta päälle. Tämä kaikki, että pääsisi töihin. Sitten sitä työtä tehdään yleensä n. 40h viikossa.

Lienee siis ihan oleellista kysyä työstä, kun se on yksi keskeisimmistä asioista elämässämme.

Ei minusta. Ihmisen päältä myös näkee, jos on menestynyt. Mitä menestyneempi, sen vähemmän ihmiset puhuvat töistään. Tai haluavat puhua tuntemattomille. Duunarit pälättävät työstään. 

 

Et ymmärtänyt. Tässä oli juuri kyse siitä, että työ on niin keskeinen osa elämäämme, että siksi siitä on luonnollista puhua. Ihan sama, miten menestynyt on.

Ap ei siis osaa normaalia tututustumispuhetta. Siihen nyt vain kuuluu tyypillisesti perusasioiden kysyminen, kuten työpaikasta kysyminen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysytään, ettei nyt napsahda kohdalle joku täysluuseri

Olet keskiporrasta? Näkisin sen jo kilometrin päästä sinusta. 

En, välttelen vain niitä luusereita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hakee hitaalle ja eka kysymys on mitä opiskelet? Ei mitään tilannetajua. Kannattaa vastata esimerkiksi, että juristiksi tms. Tulee mielenkiintoinen ilta.

Mikä olis hyvä eka kysymys? Minusta tuo on aika neutraalia tanssiessa jutustelua, opiskelijaikäiset kysyvät toisiltaan ja kaikki mielellään kertovat opinnoistaan

Onks hyvää kaljaa? On hyvä kysymys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hakee hitaalle ja eka kysymys on mitä opiskelet? Ei mitään tilannetajua. Kannattaa vastata esimerkiksi, että juristiksi tms. Tulee mielenkiintoinen ilta.

Mikä olis hyvä eka kysymys? Minusta tuo on aika neutraalia tanssiessa jutustelua, opiskelijaikäiset kysyvät toisiltaan ja kaikki mielellään kertovat opinnoistaan

"Lähetääks panee?"

Tuolla voi aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisille naisille miehen työ ja koulutus ovat tärkeitä. Ovat pinnallisia ja rahanahneita.

Japanilaiset naiset ei ole ikinä kysynyt ammattiani tai koulutustani. Kysyvät harrastuksista, mielenkiinnonkohteista ja Suomesta baareissa ja yökerhoissa Tokiossa.

Suomalaisten naisten tulisi ottaa mallia japanilaisista naisista. Itsekkin tykkään niistä enemmän.

Sä siis puhut sujuvaa japania? Edes Tokiossa nuoriso ei välttämättä osannut kunnolla englantia jossain Starbuckissa... Vai ehkä oletkin niitä, joiden kannattaisi ostaa iso nukke. Se ei puhu eikä väitä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Työ tai työttömyys ei kerro ihmisestä mitään. Hyvin harva pystyy valitsemaan juuri sen työn joka itseä kiinnostaa, useimmat joutuu menemään sinne mihin sattuvat pääsemään, vaikka se ei olisi yhtään ns. oma ala.

Minua ainakin kiinnostaa että että minkä takia ei ole töissä. Senko että siitä tyypistä ei ole minkään tekijäksi vaiko ettei edes kiinnosta tehdä mitään? Sellaiset asiat kuitenkin kertoo ihmisestä niin paljon muutakin. Lisäksi jos työhistoria on kovin rikkinäinen ja lyhyitä pestejä, niin ei sellainen herätä juuri luottamusta jos haluaa perheen perustaa ja hankkia yhdessä talon. Itse pidän talouteni kunnossa ja vaadin sitä myös kumppanilta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset sanovat aina, että etsivät rakkautta, mutta usko minua, se on pelkkää puhetta.

Kun kerron, että työskentelen talousjohtajana ja ajan saksalaista luksusautoa, naisten katseet muuttuu. Yhtäkkiä naiset alkaa utelemaan: Ai, mitä firmassa teet? Asutko kalliissa asunnossa? Käytkö ulkomailla usein? Se on aina sama kuvio. Ei kiinnosta, kuka olen ihmisenä. Kiinnostaa vain, mitä voin tarjota.

Treffeillä käyminen on helppoa, kun taskussa on rahaa ja ulkokuori on kunnossa. Naiset hymyilevät, nauravat vitseille, jopa sellaisille, jotka eivät ole hauskoja. Mutta kun ilta päättyy ja hiljaisuus laskeutuu, en voi olla miettimättä: olisivatko he edes katsoneet minuun, jos ajaisin halvalla toyotalla ja asuisin yksiössä lähiössä?

Tiedän vastauksen. Raha tekee minusta mielenkiintoisen, ei persoonani. En syytä naisia, maailma nyt vain toimii niin että naiset viehättyy miehen rahoista ja ulkonäöstä.

Miehet on vielä yksinkertaisempia.  Ne viehättyy vain naisen nuoruudesta ja kauneudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysytään, ettei nyt napsahda kohdalle joku täysluuseri

Olet keskiporrasta? Näkisin sen jo kilometrin päästä sinusta. 

En, välttelen vain niitä luusereita

Mitä se sulle oikeasti kuuluu, mitä ihminen tekee työkseen. Sä siis haluat ihmisistä asioita. Rasittavaa. 

Tulee mieleen Sinkkuelämää-sarjan Mirandan speed dating. Treffejä ei herunut, kun kertoi olevansa juristi. Mutta heti tärppäsi, kun viserteli ammatikseen lentoemännän!

Minua on tansseissa juostu karkuun, kun olen kertonut ammattini. Sen jälkeen kerroinkin satunnaisille tanssittajille olevani sihteeri, mielikuvaksi tuli heti siisti ja vaaraton.

Vierailija kirjoitti:

Niitä kiinnostaa rahasi

Mitkä rahat? Naisilla on omat rahat (jo noin sata vuotta).

Mua kiinnostaa, onko mies aktiivinen ja terve. Jos se ei ole työssä, se on joko työtön tai sairas.

En mä ala mitään varttihullua tai elämäntapaloisivaa penaa elättää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on mielenkiintoista kuulla, millaisia töitä ihmiset tekevät. Töistähän puhutaan myös kavereiden kesken. Se kertoo paljon ihmisestä, mille alalle hän on hakeutunut ja minkä tyyppinen työ häntä kiinnostaa. Työasiat usein myös pyörivät mielessä itsellänikin, ja iso osa päivän tapahtumista on tapahtunut töissä. 

Entä jos on vaihtanut alaa ihan täysin? Esim graafikosta palkanlaskijaksi. Minkälainen ihminen silloin on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisille naisille miehen työ ja koulutus ovat tärkeitä. Ovat pinnallisia ja rahanahneita.

Japanilaiset naiset ei ole ikinä kysynyt ammattiani tai koulutustani. Kysyvät harrastuksista, mielenkiinnonkohteista ja Suomesta baareissa ja yökerhoissa Tokiossa.

No miksi ne sitä kyselisikään, kun ne ei sinusta itselleen puolisoa haluakaan.  Japsit on kohteliaita ja pysyttelee neutraaleissa aiheissa ja teeskentelee olevansa kiinnostuneita.  Niillä on aina hymy päällä, koska niin pitää olla.  Se on se kuuluisa "japanilainen hymy, " joka ei kerro hituakaan siitä, mitä se ihminen oikeasti ajattelee.  Tärkeintä on, että kasvoja ei menetä eikä sitä saa joutua keskustelukumppanikaan menettämään.  

Oikeasti ne haluaa miehen, jolla on rahaa ja paljon rahaa.  Siksi siellä miehet tekeekin työtä lähes yötä päivää.  Se on siellä

Ei se tiedä, koska ei ole Japanissa koskaan käynyt eikä ikinä tavannut japanilaista naista. Animea se kyttää ja kuvittelee sen olevan todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hakee hitaalle ja eka kysymys on mitä opiskelet? Ei mitään tilannetajua. Kannattaa vastata esimerkiksi, että juristiksi tms. Tulee mielenkiintoinen ilta.

Mikä olis hyvä eka kysymys? Minusta tuo on aika neutraalia tanssiessa jutustelua, opiskelijaikäiset kysyvät toisiltaan ja kaikki mielellään kertovat opinnoistaan

"Lähetääks panee?"

Tuolla voi aloittaa.

Miten menee tai jotain.

-Onks hyvää kaljaa? - en ole koskaan saanut pakkeja. 

-Uskoisiksä, että mä en ole koskaan saanut pakkeja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysytään, ettei nyt napsahda kohdalle joku täysluuseri

Olet keskiporrasta? Näkisin sen jo kilometrin päästä sinusta. 

En, välttelen vain niitä luusereita

Mitä se sulle oikeasti kuuluu, mitä ihminen tekee työkseen. Sä siis haluat ihmisistä asioita. Rasittavaa. 

Älä käy treffeillä. Siellä törmää todellisuuteen. Siihen, että rahaton, toimeton persupoju ei ole kenenkään unelmamies.

Se nyt on yksi yleisimmistä kysymyksistä ihmisille, oli treffeillä tai ei. Minulta on kysytty se kysymys ihan joka paikassa, kokkikurssilla, hevosta ostaessa, lääkärissä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on mielenkiintoista kuulla, millaisia töitä ihmiset tekevät. Töistähän puhutaan myös kavereiden kesken. Se kertoo paljon ihmisestä, mille alalle hän on hakeutunut ja minkä tyyppinen työ häntä kiinnostaa. Työasiat usein myös pyörivät mielessä itsellänikin, ja iso osa päivän tapahtumista on tapahtunut töissä. 

Entä jos on vaihtanut alaa ihan täysin? Esim graafikosta palkanlaskijaksi. Minkälainen ihminen silloin on?

Molemmissa korostuu tarkkuus, joten ainakin sellainen hyvin todennäköisesti. Lisäksi molemmissa hommissa tehdään töitä koneella, joten ainakaan ei ole ylisosiaalinen suupaltti, jonka pitää päästä jatkuvasti kontaktiin ihmisten kanssa. Siinä nyt muutama mielikuva.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies hakee hitaalle ja eka kysymys on mitä opiskelet? Ei mitään tilannetajua. Kannattaa vastata esimerkiksi, että juristiksi tms. Tulee mielenkiintoinen ilta.

Mikä olis hyvä eka kysymys? Minusta tuo on aika neutraalia tanssiessa jutustelua, opiskelijaikäiset kysyvät toisiltaan ja kaikki mielellään kertovat opinnoistaan

"Lähetääks panee?"

Tuolla voi aloittaa.

Ja lopettaa. Hyvästi, runkkari. Päädyt varoituslistalle.

Karu totuus on se että nykyajan naiset etsivät miestä, joka pystyy tarjoamaan luksusta,kalliita asioita ja taloudellista vaputta. Se on sitä elämäntyyliä, mitä naiset somessa ihailee. Lomamatkat, merkkivaatteet,kalliit korut, hienot ravintolaillalliset... Ne ei tule halvalla eikä duunari voi noita aisoita naisille tarjota koska palkka ei vaan riitä.

Siksi tavallinen duunari, joka tekee rehellistä työtä niska limassa, ei kelpaa naisille. Ei sillä ole väliä, että duunarilla on sydän kultaa jos se ei pysty tarjoamaan sitä blingiä, niin se jää kakkoseksi niille, joilla on enemmän rahaa eli niille lentäjälääkäreille.

Tää on maailma, missä raha puhuu, ja ne puheet kantautuu kauas. Se on kylmä peli, mutta niin se vaan menee. Me tavalliset miehet emme enää kelpaa naisille.