Huoli tyttärestä
Hei, huolettaa mun tytär joka on jo 21-vuotias eikä halua opiskelemaan muualle kuin ulkomaille, mutta ei jaksa hakea tietoa, nukkuu päivät, kukkuu yöt Netflixin parissa, käy töissä kerran viikossa. On yritetty kannustusta, uhkailua, lahjontaa, keskusteluapua stressaa! Olisko täällä neuvoja tai muuten vain samassa tilanteessa olevia?
Kommentit (76)
Muualla ollaan jo työelämässä 25:na, ei ihme että maan talous on tässä jamassa.
ellei kyseessä ole joku duunari ammatti niin ei olla
Vierailija kirjoitti:
no työkkäri kohta pakottaa johononkin lähäri kouluun , et sit ei oo vaihtoehtoja. Onneks olkoon
Mikä vika on lähärikoulussa? Haluaisitko, että sinua hoitaisivat ekonomit ja kauppatieteilijät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on monella jo työ- ja opiskelupaikat, oma asunto ja perhettä. Onnea luuserilapsesta.
21v oma perhe?
No en tunne yhtään parikymppistä, jolla olisi oma perhe perustettu.
Aika moni tuon ikäinen asuu vielä vanhempiensa luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin tuon ikäisenä vähän vastaavassa tilanteessa ja tajusin vasta lähemmäs 24 vuotiaana mitä haluan opiskella. Nyt on maisteri taskussa ja hyväpalkkainen oman alan työ ja 30 kymppisenä vielä juhlimatta :)
Se että sinä sinä onnistuit saamaan maisterin kasaan viidessä vuodessa ja sait heti työpaikan ei kuitenkaan ole normia nykypäivänä. Tuollaiset menestystarinat eivät välttämättä kannusta vaan lam
joo, ite valmistuin työttömäks
aannuttaa toisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no työkkäri kohta pakottaa johononkin lähäri kouluun , et sit ei oo vaihtoehtoja. Onneks olkoon
Mikä vika on lähärikoulussa? Haluaisitko, että sinua hoitaisivat ekonomit ja kauppatieteilijät?
Ei mitään vikaa jos se on toiveena. Jos ei ole kipinää hoitotyöhön, niin aika ikävää on.
Opeta tyttö ottamaan kull*a niin voit ulkoistaa hänen velttoutensa jonkun miehen ongelmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin tuon ikäisenä vähän vastaavassa tilanteessa ja tajusin vasta lähemmäs 24 vuotiaana mitä haluan opiskella. Nyt on maisteri taskussa ja hyväpalkkainen oman alan työ ja 30 kymppisenä vielä juhlimatta :)
Se että sinä sinä onnistuit saamaan maisterin kasaan viidessä vuodessa ja sait heti työpaikan ei kuitenkaan ole normia nykypäivänä. Tuollaiset menestystarinat eivät välttämättä kannusta vaan lam
joo, ite valmistuin työttömäks
aannuttaa toisia ihmisiä.
niin no siis itsehän valitset sen alan mitä opiskelet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on monella jo työ- ja opiskelupaikat, oma asunto ja perhettä. Onnea luuserilapsesta.
21v oma perhe?
Ainoot ihmiset jotka tunnen lukiosta ja peruskoulusta, jotka sai ton ikäisinä lapsi oli yks lestadiolainen(?) tyttö ja sit kaks sellasta vähän oudompaa tyttö. Jälkimmäisestä molemmat ottivat käytännössä ekan miehen jolta saivat mitään huomiota. Molemmat ainakin instagrammin perusteella näitä about +/- viis vuotta vanhempia ja jotain raksa tyylistä työtä tekeviä pojuja. Nää tytöt siis ei kumpikaan oo kouluttautunut mitenkään lukiota pidemmälle niin vissiin elävät tolla raksapalkalla, joka ei vissiin ole mikään maailman suurin.
Ketään muuta alle kolmekymppistä en ole sitten edes kohdannut jolla on lapsia. Yliopistolla tosin on tyyppejä jotka tuo vauvoja luennolle, mut kukaan heistä ei taida olla alle 35
Uhkailua ja lahjontaa 21-vuotiaalle?
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on monella jo työ- ja opiskelupaikat, oma asunto ja perhettä. Onnea luuserilapsesta.
Suomalaisen ensisynnyttäjän keski-ikä on 30 ja suomalaiset menevät keskimäärin naismiisin (ensimmäistä kertaa) vasta 30+ vuotiaina. Se lukio poikkis ei nyt ole mikään perhe vielä. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot myös vasta reilusti parinkympin jälkeen.
Töitä nyt kellään ei tässä taloustilanteessa ole
Järjestetty avioliitto kanssani on sopiva ratkaisu. t: Pave 72 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on monella jo työ- ja opiskelupaikat, oma asunto ja perhettä. Onnea luuserilapsesta.
Suomalaisen ensisynnyttäjän keski-ikä on 30 ja suomalaiset menevät keskimäärin naismiisin (ensimmäistä kertaa) vasta 30+ vuotiaina. Se lukio poikkis ei nyt ole mikään perhe vielä. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot myös vasta reilusti parinkympin jälkeen.
Töitä nyt kellään ei tässä taloustilanteessa ole
Niin ja omaa asuntoa ei nykyiset nuoret edes pysty ostamaan. Se on kirjainmellisesti osasyy tähän asuntokriisiin
Ehdottaisin ammatinvalintapsykologia. Mutta heilläkin on omat asenteensa: Jos on lukio käytynä ja suoritettuna, ja arvosanat ovat vähintään keskitasoa, katsotaan, että kaikki suorittava työ on poissa laskuista. Saati, jos on ns. kympin tyttö/poika. Silloin vain yliopistotason koulutus katsotaan mahdolliseksi. Ei AMK.
Peruskoulusta päässeellä se raja lienee n. 8:n kohdalla. Sitä paremmilla arvosanoilla "ei missään tapauksessa" ammatilliseen koulutukseen, vaan lukio on ainut vaihtoehto.
Ja tätä ammatinvalinnan ohjaajat ja koulujen opinto-ohjaajat syöttävät nuorille ihan aukottomana faktana. Eli vaihtoehtoja pyritään rajaamaan ihan liikaa sen perusteella, millaisia arvosanoja sieltä koulusta on saatu. Ei kysytä, jaksaako nuori opiskella juuri nyt.
Olen omille nuorilleni sanonut, että sen korkeamman koulutuksen voi opiskella sitten myöhemmin, jos ei nyt ole motia opiskeluun. Eikä siitä oikeassa elämässä ole haittaa, jos esim. insinöörillä on asentajan koulutus ja työkokemustakin.
Muualla ollaan jo työelämässä 25:na, ei ihme että maan talous on tässä jamassa.