Millaisia perintöjä ootte saaneet ja miten ootte käyttäneet?

Vierailija kirjoitti:

Sain aikoinani "lehmän hinnan". - Kuten muutkin tytöt. Veljet sai pellot, metsät ja rantatontit.

Me tytöt hankimme itse koulutuksemme, työmme, omaisuutemme. Sitten sai kuulla, miten kaupunkilaisilla on rahaa, maalla vain raskaita töitä.

Vai menikö se ehkä kuitenkin niin, että kaikille tarjottiin kyllä tilan jatkamisen mahdollisuutta, mutta nirppanokat lähti kaupunkiin ja veljet jäi raatamaan maalle? Rahat olisi kyllä kelvanneet, muttei työt. 

Näissä kun on aina kaksi puolta vähintään. Usein enemmänkin.

280 000 e makaa tilillä muutamalla kymppitonnolla ostin osakkeita. Osa asunto omaisuudesta vielä jakamatta. En periaatteessa tarvitse enempää rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain aikoinani "lehmän hinnan". - Kuten muutkin tytöt. Veljet sai pellot, metsät ja rantatontit.

Me tytöt hankimme itse koulutuksemme, työmme, omaisuutemme. Sitten sai kuulla, miten kaupunkilaisilla on rahaa, maalla vain raskaita töitä.

 

Vai menikö se ehkä kuitenkin niin, että kaikille tarjottiin kyllä tilan jatkamisen mahdollisuutta, mutta nirppanokat lähti kaupunkiin ja veljet jäi raatamaan maalle? Rahat olisi kyllä kelvanneet, muttei työt. 

Näissä kun on aina kaksi puolta vähintään. Usein enemmänkin.

Näitä on ollut paljon oikeudessakin. Suvun poika jää jatkamaan sukupolvenvaihdoksen myötä tilan hommia ja siskot vinkuu käsi ojossa massia... Hirveetä syrjintää! Mutta itseään ei sinne hommiin saatu millään.

Oon perinyt sukutilan ja metsää aikoinaan, ja nyt vielä viimeisen elossaolleen lähisukulaisen. Nuo tilukset pistin lihoiksi mahd. nopeasti, kaikki rahaksi, jotain pientä sijoitusta mutta periaatteessa ihan vaan tässä niitä rahoja käyttelen, en säästele niihin käärinliinoihin. En ole työelämässä ollut pitkään aikaan, rentoilen ja matkustelen. 

V I T U T T A A kun en ole ikinä saanut,tai edes saamassa perintöä..muut kyllä tuntuu vetäisevän niitä sieltä sun täältä...pisteenä iin päällä naapurin tollo sälli,joka sai parikymppisenä maat ja mannut rakennuksineen.. on ollut koko aikuisikä millä mällätä..alkoikin taas v i t u t t a a kunnolla..

Mä sain ison kasan hehkulappuja ja tulitikuja. Ei tarvii 10 vuoteen ite ostaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain aikoinani "lehmän hinnan". - Kuten muutkin tytöt. Veljet sai pellot, metsät ja rantatontit.

Me tytöt hankimme itse koulutuksemme, työmme, omaisuutemme. Sitten sai kuulla, miten kaupunkilaisilla on rahaa, maalla vain raskaita töitä.

 

Vai menikö se ehkä kuitenkin niin, että kaikille tarjottiin kyllä tilan jatkamisen mahdollisuutta, mutta nirppanokat lähti kaupunkiin ja veljet jäi raatamaan maalle? Rahat olisi kyllä kelvanneet, muttei työt. 

Näissä kun on aina kaksi puolta vähintään. Usein enemmänkin.

 

Näitä on ollut paljon oikeudessakin. Suvun poika jää jatkamaan sukupolvenvaihdoksen myötä tilan hommia ja siskot vinkuu käsi ojossa massia... Hirveetä syrjintää! Mutta itseään ei sinne hommiin saatu millään.

Entä kun se poika laittaa kaiken lihoiksi ja muuttaa thaikkuvaimonsa luokse

Sain perintöä kun äitini kuoli.Myytiin me kolme lasta lapsuudenkotimme.En ottanut perintöä vastaan vaan jaoin sen kahdelle lapselleni.

Vanhempani olivat säästäneet meille lapsille 40 vuotta.

Tuhlasin ne 2 viikossa taivaan tuuliin =)

Isovanhemmilta 20 000 €, maksoin asuntolainan pois. Äidiltä mökki, se on käytössäni edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain sopivasti eron jälkeen 130.000e. Ostin uuden auton, sijoitusasunnon, itselle ja lapsille pientä kivaa muutamilla tonneilla. Loput sijoitin osakkeisiin

 

            No et hääviä kämppää ja autoa  tuolla rahalla ole saanut🙄

Auto maksoi 42.000e ja 20.000e käsiraha asuntoon. Loppu kuittaantuu vuokralla

Miksi kukaan maksaisi noin isoa käsirahaa myyjälle kaupan vakuudeksi? Tarkoitat varmaan osarahoitusosuutta? 

Kummankin vanhemman kuolinpesä oli velkainen, mutta äidiltä jäi muutamia hienoja lasiesineitä. Pidän niitä kirjahyllyssä, tuovat mukavia lapsuusmuistoja mieleen.

Vierailija kirjoitti:

V I T U T T A A kun en ole ikinä saanut,tai edes saamassa perintöä..muut kyllä tuntuu vetäisevän niitä sieltä sun täältä...pisteenä iin päällä naapurin tollo sälli,joka sai parikymppisenä maat ja mannut rakennuksineen.. on ollut koko aikuisikä millä mällätä..alkoikin taas v i t u t t a a kunnolla..

 

Sitten täytyy vaan itse ruveta hommiin.

300t, ostin asunnon ja opiskelin uuden ammatin.

Summia en viitsi paljastaa mutta ihan kivasti köyhälle tuli. Maksoin asuntolainan pois, ostin uusia huonekaluja, matkustin, kävin keikoilla, lasten harrastuksiin, säästöön ja yms. Perkeleen perintöveron maksua jouduin odottamaan yhdeksän kuukautta joka on ihan liian pitkä aika. 

120t käteistä jäi verojen jälkeen. Maksettiin velat pois ja lopuilla on reissattu säännöllisesti. Säästössä on pahan päivän varaa.

Noin 50 000€ oli osuuteni äidin asunnosta, se on sijoitettuna, tarvitsen niitä rahoja vielä. Putkiremppa tulossa, ja täytyy miettiä nää asumisjärjestelyt, missä jatkossa asutaan. Katsotaan, jotain pitäis jättä säästöön vanhuuden varalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain sopivasti eron jälkeen 130.000e. Ostin uuden auton, sijoitusasunnon, itselle ja lapsille pientä kivaa muutamilla tonneilla. Loput sijoitin osakkeisiin

 

            No et hääviä kämppää ja autoa  tuolla rahalla ole saanut🙄

Auto maksoi 42.000e ja 20.000e käsiraha asuntoon. Loppu kuittaantuu vuokralla

Miksi kukaan maksaisi noin isoa käsirahaa myyjälle kaupan vakuudeksi? Tarkoitat varmaan osarahoitusosuutta? 

Sijoitusasunnosta on pakko maksaa 15% omasta pussista ostettaessa, loput voi ottaa lainana jos pankki myöntää. Tässä varmaan tarkoitettu itse rahoitettua osuutta. En tiedä mikä on kaupan vakuus, itse en ole sellaisia koskaan maksellut, vaikka asuntoja on tullutkin ostettua.

Pari tonnia kummaltakin vanhemmalta. 

Kun vanhempani kuoli en perinyt mitään, myivät omaisuutensa ja käyttivät ite kaikki rahansa.