Mitä ajattelisit, jos äitisi kylään tullessaan sanoisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen tulee väistämättä mieleen, että sun kotisi on yleensä aikamoinen kaatopaikka ja vastaisin kiitos.

Onko sulla tapana ottaa kohteliaisuudet vittuiluna?

No jos mä tulisin sanomaan sulle, että oho, et ollut ihan niin ruma kuin ajattelin, niin sä olisit otettu ja iloinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen tulee väistämättä mieleen, että sun kotisi on yleensä aikamoinen kaatopaikka ja vastaisin kiitos.

Onko sulla tapana ottaa kohteliaisuudet vittuiluna?

Onko sulla tapana ottaa vittuilut kohteliaisuutena?

Mulle ei vittuilla!

Olisin yllättynyt että niinkö? Äiti ei kyllä ujostele kertoa ja antaa ohjeitaan. Kun miehen kanssa nuorena muutimme yhteen ja äiti oli tulossa käymään ensimmäiseltä kertaa, jynssäsimme kämpän katosta lattiaan. Vähän ennen kun äidin oli määrä tulla huomasin että suihkuverho oli pesemättä ja vähän rusehtava alareunasta. Sitä ei ehtinyt enää pestä, ja mies sanoi että eihän tuo nyt mitään. No, äiti ei sanonut vierailun aikana mitään, mutta soitti perään että tiesitkö että suihkuverhon voi sillä lailla liottaa ämpärissä. Että joo-o.

Ja ohjeita tosiaan satelee vaikka olen kohta 50. Ajatella että olen onnistunut perheenkin kasvattamaan vaikka en osaa siivota, pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa.

En mitään, koska minulla on aina siistiä. En viihdy sekaisessa tai likaisessa asunnossa. Asunto on aina ns. asuntoesittely kunnossa.

Imuroin kaikki lattiat ja pyyhin mm. keittiön tasot joka päivä, lattioiden moppaus 1-2 kertaa viikossa, wc ja kylpyhuoneen perusteellinen pesu kerran viikossa, lakanoiden vaihto kerran viikossa jne. Koskaan ei tasoilla loju mitään ylimääräistä tavaraa (mm. likaiset tiskit suoraan koneeseen) tai vaatemyttyjä tuoleilla. Sohvatyynytkin järjestyksessä ja torkkupeitot viikataan paikalleen heti käytön jälkeen 😊 Joku boheemi epäjärjestys olisi minulle kauhistus, enkä pysty rentoutumaan sellaisessa ympäristössä 😄 

Vierailija kirjoitti:

Olisin yllättynyt että niinkö? Äiti ei kyllä ujostele kertoa ja antaa ohjeitaan. Kun miehen kanssa nuorena muutimme yhteen ja äiti oli tulossa käymään ensimmäiseltä kertaa, jynssäsimme kämpän katosta lattiaan. Vähän ennen kun äidin oli määrä tulla huomasin että suihkuverho oli pesemättä ja vähän rusehtava alareunasta. Sitä ei ehtinyt enää pestä, ja mies sanoi että eihän tuo nyt mitään. No, äiti ei sanonut vierailun aikana mitään, mutta soitti perään että tiesitkö että suihkuverhon voi sillä lailla liottaa ämpärissä. Että joo-o.

Ja ohjeita tosiaan satelee vaikka olen kohta 50. Ajatella että olen onnistunut perheenkin kasvattamaan vaikka en osaa siivota, pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa.

 

Rakkautta se on. Ja välittämistä. Haluaa sun parasta. Olet tärkeä.

Ei se seniili harppu tänne löydä.

Äiti on sekaisin. Vaikka siivoaisin lattiasta kattoon niin aina äiti valittaa mun talolla käydessä että "eikö sinua häiritse että tämä on likainen!" Ja alkaa itse pyyhkimään pöytiä ja imuroimaan lattiaa.

Huom. Olen ollut siivousalalla 6 vuotta aikanaan kun opiskelin.