Kukaan ei halua enää opettajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyajan lapset huutaa ihan sairaasti. Aivan saatanallinen meteli ruokalassakin. Ammattitautina kuuroksi tuleminen.

Ehkä äänet koetaan häiritsevänä, kun suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olla hiljaa ja näkymättömänä, myös lasten päiväkodissa ja koulussa, joka jaksaa ihmetyttää ulkomaalaisia. 

Esim. italiaisia opettajia, kun vierailivat suomalaisessa koulussa, kun hiljaisuus ja äänettömyys herätti ihmetysti ja kertoivat "kuin kirkkoon olisi tullu", niin hiljaista ja äänetöntä, vaikka opettajan mielestä häirintää ja melua suomalaisen  opettajan korvaan.

 

Koulut | Italialaisopettajat vierailivat suomalaisessa koulussa ja ällistyivät: Kuin kirkkoon olisi tullut: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000009331728.html 

Ohis, mutta en jaksa enää käydä kirjastossa enkä museoissa, koska niissä metelöidään liikaa. Museoon on vieläpä iso pääsymaksu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat jaksaa valittaa jatkuvasti. Jos ei työstä valiteta,sitten oppilaista ja heidän vanhemmistaan, työtaakasta, oppilaiden antamista lahjoista, lomista jne.  Ne raskaan työn raatajat. 

Onko vastaavaa keskustelua käyty lääkäreistä, poliisista, hoitajista jne. 

Vaihtakaa se opettajan ammatti poliisin tehtävään, siinä vähän jännitystä, eikä tiedä, kun aloittaa työvuoronsa, saako olla hengissä, kun työvuoro päättyy. Ja asiakasryhmä muodostuu eri tavoin käyttäytyvistä, joskus sylki lentää naamalle ja joskus yritetään pussailla tai taputella pyllylleni. 

Kaikki tuo kuuluu nykyään myös peruskoulun opettajan työpäivään. Hiljattain kuulin herttaisen ja hiljaisen opettajan kertomusta oppilaista, jotka selväsanaisesti uhkasivat hänen henkeään. He eivät olleet täkäläistä syntyperää. Kuulemani järkytti minua todella, vaikka olen työni johdosta kuullut paljon siitä, mitä tässä maassa tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyky oppia on heikentynyt suurella osalla oppilasryhmästä, kun verrataan aikaisempiin vuosiin.

Kyky pinnistellä oppimisen eteen on heikentynyt suurimmalla osalla oppilaista verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ei viitsitä, koska se ei ole kivaa.

Löytyykö sinulta tutkittua tietoa, heikentyneestä oppimiskyvystä vai onko se pelkkää mutua?

Kommentisi ristiriitainen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan vuosi vuodelta yhä useampi suorittaa lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi,  toisin kuin ennen ja lähes kaikilla alle 25v on jonkun sateinen toisen asteen koulutus, joka oli aikaisempina vuosikymmenenä harvinainen. 

Ihan hyvä pointti. Mutta onkohan tilastoa siitä miten lukion taso on muuttunut? Onko vaativuus samaa tasoa kuin ennen?

Ammattikouluistakaan ei ennen kaikki päässet läpi. Nykyää

Tyänantajat saavat kyllä itsekin katsoa peiliin ammattikoulujen suhteen. Nykyään kukaan ei halua ottaa opiskelijoita harjoitteluun. Vaikea on oppia, kun koulussa ei opeteta, eikä työharjoitteluunkaan pääse.

Vierailija kirjoitti:

Mellakkapoliisikoulutus kiinteäksi osaksi opettajakoulutusta.

Ei. Vaan sellaiset työolot, että siellä VOI opettaa lapsia. Opettajalla on koulutus opettamiseen ja sitä pitää hyödyntää, jos halutaan hyvää koulutustasoa.

Ap voisi katsoa ihan peiliin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyajan lapset huutaa ihan sairaasti. Aivan saatanallinen meteli ruokalassakin. Ammattitautina kuuroksi tuleminen.

Ehkä äänet koetaan häiritsevänä, kun suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olla hiljaa ja näkymättömänä, myös lasten päiväkodissa ja koulussa, joka jaksaa ihmetyttää ulkomaalaisia. 

Esim. italiaisia opettajia, kun vierailivat suomalaisessa koulussa, kun hiljaisuus ja äänettömyys herätti ihmetysti ja kertoivat "kuin kirkkoon olisi tullu", niin hiljaista ja äänetöntä, vaikka opettajan mielestä häirintää ja melua suomalaisen  opettajan korvaan.

 

Koulut | Italialaisopettajat vierailivat suomalaisessa koulussa ja ällistyivät: Kuin kirkkoon olisi tullut: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000009331728.html 

 

Ohis, mutta en jaksa enää käydä kirjastossa enkä museoissa, koska niissä metelöidään liikaa. Museoon on vieläpä iso pääsymaksu.

Jaa. Itse kun oon kirjastoissa käynyt niin ovat ammottaneet tyhjyyttään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat jaksaa valittaa jatkuvasti. Jos ei työstä valiteta,sitten oppilaista ja heidän vanhemmistaan, työtaakasta, oppilaiden antamista lahjoista, lomista jne.  Ne raskaan työn raatajat. 

Onko vastaavaa keskustelua käyty lääkäreistä, poliisista, hoitajista jne. 

Vaihtakaa se opettajan ammatti poliisin tehtävään, siinä vähän jännitystä, eikä tiedä, kun aloittaa työvuoronsa, saako olla hengissä, kun työvuoro päättyy. Ja asiakasryhmä muodostuu eri tavoin käyttäytyvistä, joskus sylki lentää naamalle ja joskus yritetään pussailla tai taputella pyllylleni. 

 

Kaikki tuo kuuluu nykyään myös peruskoulun opettajan työpäivään. Hiljattain kuulin herttaisen ja hiljaisen opettajan kertomusta oppilaista, jotka selväsanaisesti uhkasivat hänen henkeään. He eivät olleet täkäläistä syntyperää. Kuulemani järkytti

Kuulostaa tyypilliseltä persuvalheelta joita näillä on tapana kylvää netti täyteen.

Mutta jos totta niin ilmoitusta poliisille, oli uhkailija kantis tai mm-taustainen ei ole merkitystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut kohta 20 opena ja meno on kyllä muuttunut huimasti tässä ajassa - tai siis ne haasteet, joita työssä kohtaa päivittäin. Itse olen sellainen ns. pidetty ja voisiko sanoa ronski ope, eli en stressaa liikoja ja saan pidettyä kurin yllä melko pienellä vaivalla, mutta sääliksi käy monet kollegat, jotka ovat herkempää sorttia ja ovat koko ajan loppuunpalamisen reunalla Itsekin olen pari kertaa meinannut lyödä hanskat tiskiin, mutta toisaalta pidän ihan kamalasti tästä työstä ja saan lopulta enemmän siinä kuin menetän. Omalle lapselleni olen sanonut, että ei kannata nykyään enää opiksi lähteä opiskelemaan - melkeinpä mitä tahansa muuta.

Taitaa aika kultaa vain muistot, ennen oli paremmin, vaikka samoja kauhukakaroita silloinkin oli.

Oli oli, mutta ei sitä ja tätä ja tuota lisähommaa siihen päälle, ei jatkuvaa raportointia, kirjaamista, kaiken maailman sillisalaattia ja joka oppilaan yksilöllistä tuubaa niin paljon, ei vanhempien jatkuvia, loputtomia ja yhä hullummaksi käyviä vaatimuksia. Ennen ymmärrettiin, että murrosikään kuuluu ihan normaalina asiana jonkinasteinen kuormittuminen ja ahdistuminen, nyt mikään ei saisi ollenkaan oppilaita ahdistaa. Kaiken pitäisi olla vapaaehtoista eikä mitään saisi vaatia, ettei vaan ahdista. 

Koulun käyminen osittain "omatoimisesti" eli kotoa käsin on nykyään mahdollista ja se on lisääntynyt paljon, kuitenkaan oppilas ja vanhemmat eivät ymmärrä, että jos tahdissa ei pysy, vaan kotona laiskotellaan, peruskoulun päättötodistuksen saaminen voi viivästyä helposti vuodella tai useammallakin. Asiasta kyllä heitä informoidaan, mutta sitten kun homma realisoituu, ollaan vihaisia opettajille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettamishomma alkaa olemaan perseestä jo meillä yliopistoissakin kun yhä pahempaa ongelmasakkia päästetään sisään.

Millaista ongelmasakkia yliopistoissa on?

Ainakin joku yliopiston opettaja valitti kerran lehdessä, että opiskelijat eivät tunne tavallisia kieliopin termejä, Eli kun opettaja puhui verbeistä tai adjektiiviatribuuteista, opiskelijat olivat täysin pihalla. Siis peruskoulun ja lukion käyneet ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kyllä viihdyn lukion lehtorina. Olisi kiva tietää kuinka moni alanvaihtajista tai alanvaihtoa suunnittelevista on sellaisia, joilla on omia lapsia. Veikkaan kovasti, että se vaikuttaa asiaan.

Miten se vaikuttaa. Ihan uteliaisuudesta. Kuvittelis että ne joilla on lapsia herkemmin alalle jää, sanamuodostasi vaan saa jotenkin päinvastaisen kuvan

Ainakin lastenhoitajina olleet tutut ovat vaihtaneet vanhuspuolelle, kun ovat saaneet omia lapsia. Olisi kiva tietää onko opetusalalla samaa. Uupuvatko lapselliset opettajat herkemmin? Siinä olisi kiinnostava tutkimusaihe. Ainakin omat lapselliset kollegani tuntuvat suhtautuvan työhön ja erityisesti opiskelijoiden eri tavalla ja vaikuttavat kuormittuneemmilta, mutta tämä on vain yksittäinen havainto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettamishomma alkaa olemaan perseestä jo meillä yliopistoissakin kun yhä pahempaa ongelmasakkia päästetään sisään.

Millaista ongelmasakkia yliopistoissa on?

 

Ainakin joku yliopiston opettaja valitti kerran lehdessä, että opiskelijat eivät tunne tavallisia kieliopin termejä, Eli kun opettaja puhui verbeistä tai adjektiiviatribuuteista, opiskelijat olivat täysin pihalla. Siis peruskoulun ja lukion käyneet ihmiset.

Lapsesta asti näille sanotaan etteivät osaa mitään eikä heistä tulee koskaan olemaan mihinkään ja sitten ihmetellään kun niistä ei olekaan mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettamishomma alkaa olemaan perseestä jo meillä yliopistoissakin kun yhä pahempaa ongelmasakkia päästetään sisään.

Millaista ongelmasakkia yliopistoissa on?

 

Ainakin joku yliopiston opettaja valitti kerran lehdessä, että opiskelijat eivät tunne tavallisia kieliopin termejä, Eli kun opettaja puhui verbeistä tai adjektiiviatribuuteista, opiskelijat olivat täysin pihalla. Siis peruskoulun ja lukion käyneet ihmiset.

Eikä kyllä itselläkään hajua mikä on adjektiiviattribuutti, en suoraan sanoen muista koskaan kuulleenikaan.

Olet opettajana sitten koulussa tai päiväkodissa, niin ei ole todellakaan mikään helppo homma. Aika rankkaa menoa ja kova vastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mellakkapoliisikoulutus kiinteäksi osaksi opettajakoulutusta.

 

Ei. Vaan sellaiset työolot, että siellä VOI opettaa lapsia. Opettajalla on koulutus opettamiseen ja sitä pitää hyödyntää, jos halutaan hyvää koulutustasoa.

 

Kun luokassa syntyy mellakka, niin opetus ei käytännössä ole mahdollista ennen kuin mellakka loppuu. Siihen taas tarvitaan mellakantorjuntaryhmä kilpineen, kypärineen, pamppuineen ja kyynelkaasupanoksineen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opettajankoulutukseen on edelleen tunkua.

Ehkä luokanopettajaksi.. Mutta ei enää aineenopettajiksi. Esimerkiksi matemaattistes aineiden opettajista on nyt suuri pula. Vapaita paikkoja hakee juuri valmituneet vailla kokemusta, kun 15v sitten paikkoja haki monta kymmentä jo pitkän aikaa opettajana olleet. Juuri pari vuorea sitten ylen julkaisu aiheesta https://yle.fi/a/3-12231533

Olen itse aineenopettaja ja ohjeeni nuorelle itselleni olisi, älä hae opettajaksi. Oman työni aikana, opettajana, on tapahtunut valtavasti muutoksia eikä työ ole enää sitä, mitä se oli, kun aloitin opettajana. Kolmasosalla oppilaista on jokin oppimisvaikeus, puolet ei jaksa keskittyä, neljännestä ei kiinnodta kuin tiktokit ja kaikki vähäiben tekimiben on kuin nousisi vuoren huipulle. Laiskuus loistaa ja ihmettelen suuresti, miten osa saisi edes ammatin itselleen tai kykenisi työhön, olemaan ajoissa paikalla ja tekemään työtehtävät. Tpki on heitäkin, jotka suorittavat, tekevät työnsä hyvin, mutta kauhistuttavan paljon niitä, joita ei kiinnosta kuin pelleily Puhutaan kuinkin 7-9 luokkalaisista, ei ekaluokkalaisista. 

Suurin osa opettajista on takakireitä sekä luulevat omaavan tohtoritason akateemisen koulutuksen. Potäisi osata vähän muutakin kun perusasiat. 

Olin yli kymmenen vuotta sitten yläkoulussa, ihan hirveitä pentuja. Lopetin ja elämäni paras päätös. Vieläkin puistattaa kun näen heidän ikäisiä, ei enää koskaan!

m.48v

Olen ammatillinen opettaja AMO. Kyllä minä olen siinä työssä, mitä olen nuorena toivonut. Hyviä puolia: sosiaalisuus, mukavia opiskelijoita (erityisesti aikuisopiskelijat), pysyy omasta ammattialasta uusimman tiedon perässä. Lomaa on 8 viikkoa kesäkaudella ja lisäksi 2 viikkoa joulun aikaan ja syysloma ja hiihtoloma. Ei tietenkään joka vuosi satu oma loma vaikkapa yleiselle syyslomaviikolle, koska opetusta on myös silloin. Kuinka monessa työssä on aina taatusti 4 viikkoa heinäkuussa lomaa putkeen? Meillä on, koska oppilaitos on 4 viikkoa heinäkuussa kiinni. 



Työn huonoja puolia: heikentynyt kielitaito ja heikentyneet opiskelutaidot. Etenemme hitaammin kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten, jolloin aloitin ammatillisena opettajana päätoimisesti. Selkokielen käyttäminen supistaa nykyisten opiskelijoiden ymmärrystä opetettavista aiheista, koska suomen kieli on rikas. Opettajalla täytyy olla hyvät valmiudet selittää asioita yksinkertaisesti, piirtää, osoittaa, etsiä videoita, näyttää. Enempää valmisteluaikaa oppitunneille ei ole annettu, joten monet meistä tekevät vapaaehtoistyötä palkatta vapaa-ajallaan. Suuri miinus työssä on työn ruuhkautuminen. Opetusta menee melko tasaisesti koko ajan (pois lukien vapaajaksot), mutta esimerkiksi näyttöjen arvioinnit ruuhkautuvat. Joulun alla on yksi piikki, jolloin kaikki ammatilliset opettajat ovat ihan tiltissä. Saattaa olla 5 näytön arviointia yhdellä viikolla opetustyön lisäksi. Jos arviointikeskustelu kestää 60-90 min., sen kirjaaminen vie saman verran aikaa. Valmistuviin opiskelijoihin liittyy paljon näkymätöntä työtä, ja kirjaaminen on lisääntynyt huomattavasti. Opiskelijoiden poissaolojen seuranta on tarkentunut 10 vuoden sisällä huomattavasti, toki johtuu myös siitä, että yhä useampi opiskelee te-rahoituksella, ja te-palvelut ovat tiukkana poissaolojen suhteen ja vaativat selvityksiä.

Kuulemistilaisuuksia on vuosi vuodelta enemmän. Joskus tuntuu, että osalla opiskelijoista ei ole selkärankaa ilmoittaa, jos eivät halua jatkaa koulua. Jäädään vaan pois tai selitellään ihmeellisyyksiä (oli hammaslääkäri ja olin siksi koko päivän poissa, lapsen toimintaterapia, piti käydä te-toimistossa, olin koronassa 2 viikkoa, lapsi piti viedä terveyskeskukseen, koira ripuloi yön jne.). Yleensäkin herkästi on nykyisin osa opiskelijoista poissa. Joskus opettajana miettii, miten ne sitten ammatin saatuaan ovat motivoituneita menemään ajoissa töihin tai jaksavat tehdä töitä. Työssäoppimisjaksoilla tietyt opiskelijat myöhästelevät tai ovat paljon poissa, eivät noudata ohjeita tai eivät viitsi tehdä töitä. Aina työpaikoilta huudetaan opettajaa apuun. Toki sinne on mentävä, ja keskusteltava asia läpi, joskus huomautettava, mutta vielä 10 vuotta sitten työpaikoillakin oli erilainen jämäkkyys hoitaa tilanteita itsenäisesti, eikä joka asiaan pyydetty opettajaa avuksi.

Kyllä jotkut haluavat. En kyllä ymmärrä, että miksi. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa opettajista on takakireitä sekä luulevat omaavan tohtoritason akateemisen koulutuksen. Potäisi osata vähän muutakin kun perusasiat. 

Suuri osa aineenopettajista on oman alansa maistereita ja opiskelleet lisäksi aineenopettajaksi. Joten eiköhän osaa muutakin kuin perusasiat.