Kukaan ei halua enää opettajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyky oppia on heikentynyt suurella osalla oppilasryhmästä, kun verrataan aikaisempiin vuosiin.

Kyky pinnistellä oppimisen eteen on heikentynyt suurimmalla osalla oppilaista verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ei viitsitä, koska se ei ole kivaa.

Löytyykö sinulta tutkittua tietoa, heikentyneestä oppimiskyvystä vai onko se pelkkää mutua?

Kommentisi ristiriitainen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan vuosi vuodelta yhä useampi suorittaa lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi,  toisin kuin ennen ja lähes kaikilla alle 25v on jonkun sateinen toisen asteen koulutus, joka oli aikaisempina vuosikymmenenä harvinainen. 

Ihan hyvä pointti. Mutta onkohan tilastoa siitä miten lukion taso on muuttunut? Onko vaativuus samaa tasoa kuin ennen?

Ammattikou

 

Kuka haluaa harjoittelijaksi opiskelijan, joka ei osaa yhtään mitään. Siitä on jo vuosia, kun lehdessä oli juttu ompelimosta, missä oli ollut vuosikausia harjoittelijoita ammattikoulusta, mutta eivät enää jatkossa aikoneet ottaa, kun harjoittelijoilla ei ollut koulusta minkäänlaista perustaa ihan perusompeluun. Ei heillä ole aikaa alkaa opettamaan kaikkea ihan alkeista, kuinka ommellaan. Kyllä ammattikoulussa olisi pitänyt tuohon mennessä oppia, miten ommellaan ompelukoneella ja käsin ihan perusompelua. Mutta kun ammattikouluopiskelu on pitkälti pelkkää itseopiskelua, missä pitäisi oppia itse ilman mitään varsinaista opetusta. Samanlaista juttua oli sähköasentajien opetuksesta.

Oma lapseni oli ammattikoulussa sen alasajon aikaan. Ensimmäisenä vuonna oli vielä tunteja koululla aika hyvin, mutta loppupuolella oli tunti silloin, toinen tällöin ja muuten lukujärjestys itseopiskelua - alalla, missä työ on käytännön tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien kanssa ei kyllä oltu muissa yhteyksissä ennen kuin ne kaksi vanhempainiltaa vuodessa, jolloin saa kuulla kuulumisia jos kysyi. Sitten joskus 20-25 vuotta sitten tuli vanhempainvartit, mutta ei nekään sen enempää. Lisäksi juhlat koululla lähinnä ala-asteen puolella. 

Aikanaan varmaan yleisin keino saada häiriköivä lapsi kuriin oli ottaa yhteyttä vanhempiin. Nykyisin ei ilmeisesti enää toimi niin hyvin

Aikanaan vanhemmilla oli valtaa lapsiinsa ihan eri tavalla kuin nykyisin. Lisäksi kulttuuri oli se, että lasten piti totella aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on humanistinen hömppäala? Miksi mies elättää? Mitä on harrastusluontoinen työnteko? Itsekö halveksuu työtään vai ap?

Mieleen tulee joku nukketeatteri tai naistutkimus. 

Nukketeatteri on arvostettu taiteen muoto joissakin maissa. Vaikkapa Britannia, Intia, Kiina. Niitä n varmaan monia, mutta en muista enempää.

Ammatillisena opena voin kertoa, että työviikot saattaa olla 45-60 tuntia, ja töitä tehdään myös viikonloppuisin. Opetuspäivä voi olla 6 tuntia. Sen jälkeen valmistelet seuraavas opetuspäivää, korjaat ja tarkastat kokeita tai tehtäviä, teet merkintöjä opiskelijajärjestelmään (Wilma tai Studenta), sovit työpaikkakäyntejä yms. Jos viikossa on yksi päivä, jolloin on opetusta vain 2 tuntia, muu aika on kuulemistilaisuuksia, HOKS-keskusteluja opiskelijoiden kanssa, poissa olleille tehtävien laatimista, joskus näytön arviointeja tai käyntejä työpaikoilla. Meillä on kerran viikossa opettajien kokous/koulutusaika 2 tuntia työpäivän päätteeksi. Aika usein siinä on vetänyt jo 6 tuntia opetusta ja sitten 2 tunnin kokous, jonka jälkeen on pakko tehdä vielä sitomatonta työtä (eli esim. poissaolomerkintöjä, sähköposteja, seuraavan päivän valmistelua).

Minulla oli joulukuussa yksi ainoa päivä, jolloin ei ollut yhtään opetusta tai näytön arviointikeskustelua. Ammatillisilla opettajilla on oikeus tehdä myös etä-työtä, mikä onnistuu käytännössä noin yhden päivän ajan kuukaudessa. Minulla meni työtunnit yli 25 tuntia palkallisena viime vuonna ja lisäksi tein paljon täysin palkatonta työtä. Periaatteessa ylityötä ei makseta, jos se ei johdu opetuksesta (esim. sijaistaa sairastunutta kollegaa). Tänä vuonna teen muutoksen omiin toimintatapoihini. Meillä on ollut uupumuksesta johtuvia saikkuja, ja itse olin joulukuussa niin lähellä burn outia, että muutos on tultava. Onneksi omia vastuuopiskelijoita on ensi vuonna puolet vähemmän kuin tänä vuonna, mikä rauhoittaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat jaksaa valittaa jatkuvasti. Jos ei työstä valiteta,sitten oppilaista ja heidän vanhemmistaan, työtaakasta, oppilaiden antamista lahjoista, lomista jne.  Ne raskaan työn raatajat. 

Onko vastaavaa keskustelua käyty lääkäreistä, poliisista, hoitajista jne. 

Vaihtakaa se opettajan ammatti poliisin tehtävään, siinä vähän jännitystä, eikä tiedä, kun aloittaa työvuoronsa, saako olla hengissä, kun työvuoro päättyy. Ja asiakasryhmä muodostuu eri tavoin käyttäytyvistä, joskus sylki lentää naamalle ja joskus yritetään pussailla tai taputella pyllylleni. 

 

Kaikki tuo kuuluu nykyään myös peruskoulun opettajan työpäivään. Hiljattain kuulin herttaisen ja hiljaisen opettajan kertomusta oppilaista, jotka selväsanaisesti uhkasivat hänen henkeään. He eivät olleet täkäläistä syntyperää. Kuulemani järkytti

 

Joku myöhempi kommentoija epäili kertomaani ja haukkui minua persuksi.  En pystynyt lisäämään sinne mielipidettäni. Koen aina epämiellyttäväksi sen, että sanaani epäillään. Olen sen polven suomalainen, että valheellisuutta ei hyväksytä. Olen  siis yhden kerran tai kaksi kertaa äänestänyt persua tai erästä muuta puoluetta, jota en oikeasti kannata. En muista menikö sillä toisella kerralla ääni persulle vai toiselle puolueelle, sillä muutin mieltäni vielä kävellessäni äänestyskoppiin. Halusin noilla kerroilla antaa protestiäänen, koska aikaisemmin jotkut poliitikot olivat rumasti pettäneet ah niin kauniit lupaukset heti valtaan päästyään.  Nyt en enää luota kehenkään. Itse toivon uutta vaalitapaa ja että koko maan poliitikkoja saisi äänestää. Edustkuntaan pitäisi saada niitä, jotka ajavat Suomen etua  eivätkä aja jonkun pienen erillisen porukan/alueen asioita.

Miksi opettajat eivät vaadi kunnollisia oloja itselleen? Byrokratia pois ja kuri takaisin. Esimerkiksi kansalaisaloite on helppo keino vaikuttaa, jos suurin osa opettajista saataisiin allekirjoittamaan se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut kohta 20 opena ja meno on kyllä muuttunut huimasti tässä ajassa - tai siis ne haasteet, joita työssä kohtaa päivittäin. Itse olen sellainen ns. pidetty ja voisiko sanoa ronski ope, eli en stressaa liikoja ja saan pidettyä kurin yllä melko pienellä vaivalla, mutta sääliksi käy monet kollegat, jotka ovat herkempää sorttia ja ovat koko ajan loppuunpalamisen reunalla Itsekin olen pari kertaa meinannut lyödä hanskat tiskiin, mutta toisaalta pidän ihan kamalasti tästä työstä ja saan lopulta enemmän siinä kuin menetän. Omalle lapselleni olen sanonut, että ei kannata nykyään enää opiksi lähteä opiskelemaan - melkeinpä mitä tahansa muuta.

Taitaa aika kultaa vain muistot, ennen oli paremmin, vaikka samoja kauhukakaroita silloinkin oli.

20 vuotta sitten ei ollut kännyköitä eikä inkluusiota.

Olen opettaja ja nyt alanvaihtajana toiselle alalle. Nuorten kanssa on ollut mukava työkennellä, mutta luokkakoot ovat liian suuret varsinkin, jos on useita erityisen tuen tarpeisia opiskelijoita. Työvelvoiteita on myös tullut lisää, kun esim. opintosihteerin tehtäviä on säästösyistä siirretty opettajille. Kesäksi aina työsuhde katkeaa. Omasta kokemuksestani uskaltaisin väittää, että suurin muutos opiskelijoissa tapahtui kännyköiden myötä. Liian moni on riippuvainen siitä, eikä kännykkäkiellot oikein auta, jos opiskelija on aiemmin tottunut vilkuilemaan puhelintaan tuon tuostakin. Kotona ne rajat olisi pitänyt vetää, eikä sysätä opettajien tehtäväksi -riipuvuushoidot.

Miten te luokanopettajat olette viihtyneet ja jaksaneet? Olen tehnyt sijaisuuksia ja jo se on tuntunut aika kuormittavalta. Kaikki tutut opettajat kuitenkin ovat sanoneet, että oppilaat ovat rauhallisempia sitten oman opettajan kanssa. Päiväkodeissakin olen työskennellyt ja siellä on myös meluisaa ja villejä lapsia, mutta ei yhtä suuri vastuu oppimisesta, mikä helpottaa.

t. luokanopettajaopiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat jaksaa valittaa jatkuvasti. Jos ei työstä valiteta,sitten oppilaista ja heidän vanhemmistaan, työtaakasta, oppilaiden antamista lahjoista, lomista jne.  Ne raskaan työn raatajat. 

Onko vastaavaa keskustelua käyty lääkäreistä, poliisista, hoitajista jne. 

Vaihtakaa se opettajan ammatti poliisin tehtävään, siinä vähän jännitystä, eikä tiedä, kun aloittaa työvuoronsa, saako olla hengissä, kun työvuoro päättyy. Ja asiakasryhmä muodostuu eri tavoin käyttäytyvistä, joskus sylki lentää naamalle ja joskus yritetään pussailla tai taputella pyllylleni. 

 

Kaikki tuo kuuluu nykyään myös peruskoulun opettajan työpäivään. Hiljattain kuulin herttaisen ja hiljaisen opettajan kertomusta oppilaista, jotka selväsanaisesti uhkasivat hänen henkeään. He eivät oll

Joku myöhempi kommentoija epäili kertomaani ja haukkui minua persuksi.  En pystynyt lisäämään sinne mielipidettäni. Koen aina epämiellyttäväksi sen, että sanaani epäillään. Olen sen polven suomalainen, että valheellisuutta ei hyväksytä. Olen  siis yhden kerran tai kaksi kertaa äänestänyt persua tai erästä muuta puoluetta, jota en oikeasti kannata. En muista menikö sillä toisella kerralla ääni persulle vai toiselle puolueelle, sillä muutin mieltäni vielä kävellessäni äänestyskoppiin. Halusin noilla kerroilla antaa protestiäänen, koska aikaisemmin jotkut poliitikot olivat rumasti pettäneet ah niin kauniit lupaukset heti valtaan päästyään.  Nyt en enää luota kehenkään. Itse toivon uutta vaalitapaa ja että koko maan poliitikkoja saisi äänestää. Edustkuntaan pitäisi saada niitä, jotka ajavat Suomen etua  eivätkä aja jonkun pienen erillisen porukan/alueen asioita.

Tekijöiden ulkomaalaistaustaisuus ei sinällään tuo tarinaan mitään lisää, josset sitten aio erikseen käsitellä ulkomaalaistaustaisten mahdollisiin ongelmiin liittyviä asioita suomen koulujärjestelmässä. Tyypillistä persuviestintää vaan on tämä, että kaikki ikävät asiat laitetaan suoraan tai vähemmän suoraan mm-taustaisten syyksi, mihinkään rakentavaan tällä ei pyritä. Rasismista ei myöskään ole mitään hyötyä, koska opettajan tulee olla valmis ilmoittamaan tämmöisistä asioista viranomaisille (poliisille) tekiöijden taustasta riippumatta. Rasismi ei missään tilanteessa lisää kenenkään uskottavuutta

Tätä jälkimmäistä paasausta en edes etäisesti ymmärrä kuinka se liittyy asiaan, mutta vahvistaa vain näkemystä että tarina on mahdollisesti keksitty

Vierailija kirjoitti:

Itse kyllä viihdyn lukion lehtorina. Olisi kiva tietää kuinka moni alanvaihtajista tai alanvaihtoa suunnittelevista on sellaisia, joilla on omia lapsia. Veikkaan kovasti, että se vaikuttaa asiaan.

Miten jotkut omat lapset asiaan vaikuttaa?

Työ on työ. Lisäksi oppilaat eivät ole sinun lapsiasi. Lukiossakin ovat jo lähes tai kokonaan täysi-ikäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyky oppia on heikentynyt suurella osalla oppilasryhmästä, kun verrataan aikaisempiin vuosiin.

Kyky pinnistellä oppimisen eteen on heikentynyt suurimmalla osalla oppilaista verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ei viitsitä, koska se ei ole kivaa.

Löytyykö sinulta tutkittua tietoa, heikentyneestä oppimiskyvystä vai onko se pelkkää mutua?

Kommentisi ristiriitainen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan vuosi vuodelta yhä useampi suorittaa lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi,  toisin kuin ennen ja lähes kaikilla alle 25v on jonkun sateinen toisen asteen koulutus, joka oli aikaisempina vuosikymmenenä harvinainen. 

Sinulla on paljon kielioppivirheitä kirjoituksessasi. Jos olet itsekin suorittanut lukion ja kirjoittanut ylioppilaaksi, kertoo se vain siitä, että vaatimukset ovat nykyään alhaisemmat. Ei siitä, että aines olisi parempaa.

Onko maan rehtorikoulutus nyt ja viime vuosina ollut tätä päivää? Vai yhä 1900-lukua?

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt opettajan työtä nyt n. 10 vuotta, ensin määräaikaisena muistaakseni kuudessa eri pääkaupunkiseudun koulussa ja nyt viidettä vuotta vakituisessa virassa. Olen aineenopettaja ja opetan yhtenäisessä peruskoulussa.

Minä rakastan työtäni! Lapset ja nuoret ovat ihania vaikka välillä haastavat ja joskus olen työpäivän jälkeen ihan lopussa. On hankalia oppilaita, ja on hankalia vanhempia. Oppilaat ovat kuitenkin se syy miksi tätä jaksaa tehdä. 

 

Asiat mitkä väsyttävät ovat turha byrokratia, esimerkiksi tuen papereiden kirjoittaminen, koska tuki ei käytännössä näy juuri mitenkään vaikka siitä on pitkät diibadaabat paperilla, syy: ei ole resursseja. Miten minä voisin n. 20 oppilaan ryhmässä ottaa huomioon noin kolmanneksella oppilaista olevat erityistarpeet, kullakin omanlaisensa? Turha kokouksissa istuminen ottaa myös aivoon, olisi yleensä tärkeämpää ehtiä jutella kollegoiden kanssa ja tehd esimerk

Yksityiseltä puolelta opettajana??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyky oppia on heikentynyt suurella osalla oppilasryhmästä, kun verrataan aikaisempiin vuosiin.

Kyky pinnistellä oppimisen eteen on heikentynyt suurimmalla osalla oppilaista verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ei viitsitä, koska se ei ole kivaa.

Löytyykö sinulta tutkittua tietoa, heikentyneestä oppimiskyvystä vai onko se pelkkää mutua?

Kommentisi ristiriitainen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan vuosi vuodelta yhä useampi suorittaa lukion ja kirjoittaa ylioppilaaksi,  toisin kuin ennen ja lähes kaikilla alle 25v on jonkun sateinen toisen asteen koulutus, joka oli aikaisempina vuosikymmenenä harvinainen. 

Esimerkiksi statin tilasto https://stat.fi/julkaisu/cl8lmq0ndqquf0dutte806lj3

aika karua luettavaa muutos 2010-nykypäivä (2020). Tähän päälle kun lisää mm. S2 suuri määrä, niin en ihmettele, että opettajat alkavat helisemään eikä alalla enää hakeuduta, 

Korjaan 2010-2022

Vierailija kirjoitti:

Onko maan rehtorikoulutus nyt ja viime vuosina ollut tätä päivää? Vai yhä 1900-lukua?

On tätä päivää ja ei rehtorikai hypätä jorpakosta Kukin rehtori on ensin ollut opettaja, apulaisrehtori ja sitten vasta rehtori. Kyllä siinä on karttunut kokemusta ihan sieltä ruohonjuurelta, hallinnollisesta ja sitten vasta rehtoriksi. Lisäksi tarjotaan paljon vuoden mittaisia johtamiskoulutuksia

Vierailija kirjoitti:

Kyllä opettajankoulutukseen on edelleen tunkua.

Luokanopettajaksi kyllä, mutta esim matemaattisten aineiden opettajista on valtava pula. Fyysikkoja, jotka lähtisivät opettajankoulutukseen, on ihan liian vähän.  

Olen ollut alakoulun erityisluokanopettajana 3 vuotta ja kyseenalaistan ammatinvalintani tällä hetkellä. Tykkäsin hirveästi opeopinnoista, mutta työ on ajoittain aivan liian raskasta. Eniten kuormitusta aiheuttaa hankalat vanhemmat ja se ettei saa keskittyä perustyöhön. Koko ajan on jotakin kissanristiäisiä, mokkia ja mitä lienee hallinnollista diipadaapaa, jotka kaadetaan opettajien päälle. Sitten niitä pitää tehdä eikä aika riitä edes tuntien suunnitteluun. Vanhemmat kaatavat kaiken paskan opettajan niskaan eivätkä kanna omaa vastuutaan, vika on aina opettajassa. Oppilaat ovat ok. En minä heidän takiaan pohdi uran vaihtamista.

Enpä sanoisi noinkaan. Opetushallituksen hakijatilastojen mukaan keväällä 2024 luokanopen koulutukseen haki yli 5 000 hakijaa. Sisään otettiin yhteensä n. 500 eli 10% hakijoista