Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastauksista. Sellainen olo minullakin on, ettei ilman jonkinlaista riitaa tulla selviämään. Tämä tytär käyttää kaikki mahdollisuudet saada jonkinlainen konflikti aikaan, on aina ollut samanlainen. Luulen, että hänen tapauksessaan mikään ei ole tarpeeksi selkeää ja selvästi sovittua.
Olen jo nyt ahdistunut, että joudun elämäni pahimmalla hetkellä taistelemaan hänen kanssaan samalla kun yritän pysyä kasassa teini-ikäisten lasteni vuoksi.
Sellaista se on, kun otit kahden lapsen isän. Ihan tietoisesti hänet valitsit ja vielä tuohon soppaan teit yhteisiä lapsia.
Leikitään, että talon arvo on 400 000 e ja kesämökin 100 000 e ja talosta on velkaa 100 000 e.
Teillä on siten yhteistä omaisuutta 400 000 euron arvosta ja avio-oikeuden perusteella siitä on 200 000 e sinun ja loput on rintaperillisten, jokainen lapsi saisi 50 000 e. Jos siis ei ole testamenttia.
Jos mies testamenttaa talon sinulle, mutta ei puolikasta kesämökkiä, niin olet tilanteessa, jossa omistat yhdessä lasten kanssa kesämökin ja joudut lisäksi maksamaan lakiosan niille, jotka sitä haluavat. Lakiosa olisi 25 000 e ja mökin osuus siitä vähän yli 10 000 e. Ja kyllä, lakiosan joutuisit maksamaan, koska testamentin takia sinulla ei olisi enää lesken asumisoikeutta kotiin, asumisoikeutesi tulisi perinnön myötä - et siis voisi vedota siihen, että leski menettäisi kotinsa, jos joutuu maksamaan lakiosan.
Joten kannattaa varmaan mennä lakimiehen pakeille tekemään testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta teidän kannattaisi, siis sinun ja miehesi, tehdä kesinäinen testamentti, niin ettei synny tilannetta jossa toisen lapset alkavat vaatia omaa osuuttaan edesmenneen osalta. Vaikka se olisi vain lakiosa mitä vaativat, niin joka tapauksessa siitä voi tulla yllättävä kulu leskelle jota on siihen ennalta varautumattoman kuitata.
Niin ettei joudu lähtemään asunnosta (tai talosta) ja/tai myymään kesämökkiä kun joko sen jakaminen ei onnistu sen enempää kuin päästään sopimukseen näiden käytöstä.
Testamentin tekeminen asianajajalla maksaa vain muutaman satasen. Avioliitossa ja avoliitossa yhdessä olevien se kannattaa aina tehdä toistensa turvaksi silä varalta että jää leskeksi ja ettei tarvitse ruveta jakamaan pesää lasten vaatiessa lakiosia.
Minä teetin muutamia vuosia sitten testamentin ja samalla aiemmasta avioliitosta osituskirjan, jota ei ollut tehty silloin erossa. Kustannukset olivat parisen sataa euroa per asiakir
Rintaperillisten lakiosaa ei voi kumota minkäänlaisella testamentilla. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olisit miettinyt etkä ottanut käytettyä miestä lapsineen.
Onneksi miehet ovat viisaita. Eivät tosiaanka ota naista jolla on lapsia.
"Rintaperillisillä EI OLE lakiosaa vaan heillä on OIKEUS lakiosaan. Eli heidän tulee ERIKSEEN sitä vaatia, jos testamentattu omaisuus vaikka kissatalolle. Ja silloin sen lakiosan saa vain ne jotka sitä vaativat eivätkä kaikki automaattisesti. ja lakiosasta ei "luovuta" vaan sitä VAADITAAN. Joten testamentilla voi vaikka KOKO OMAISUUS VIIMEISTÄ SENTTIÄ MYÖTEN siirtyä sille, jolle se on testamentattu"
Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ap:n kirjoituksesta on pääteltävissä, että vähintään toinen miehen aikuisista lapsista vaatisi varmasti lakiosaansa. Lisäksi alaikäisten lasten osalta DVV pitää huolen siitä, että heille vaaditaan lakiosaa. Joten tässä tapauksessa neljästä lapsesta vähintään kolme tulee vaatimaan lakiosaansa.
Täällä on perintökaari. Opiskele se huolellisesti. Huolehtikaa siitä, että pesänhoitaja on puolueeton, lain tunteva ja rehellinen. Tarkistakaa, että testamentti on tallessa ja se ei yllättäen "häviä" ennen miehesi kuolemaa. Kaikkein varmin tapa on käydä tekemässä testamentti asianajajan luona, läsnäollessa, päivätään ja pidetään sellaisessa säilössä, johon asiattomat eivät pääse käsiksi.
Kaikkein tärkeintä on tehdä sellainen testamentti, jota on mahdollisimman hankala riitauttaa. Esimerkiksi siten, että perillisille etukäteen määrätään vähintään lakiosan suuruiset osuudet, jotka on helppo jakaa. Tällöin ei tarvitse "myydä kaikkea ensin", jonka jälkeen jaetaan rahat.
Niin ja jos olet pääasiallinen perinnönsaaja - eli miehen uusi vaimo - tällöin luultavasti saat kuraa niskaasi somessa ja sen ulkopuolella. Niin ja ihmiset pystyvät tekemään oikeustapauksia kaikista asioista, olivat sitten oikeassa tai eivät, joten jos joku perinnönsaaja on tyytymätön osaansa, saattaa hän nostaa oikeusjutun.
Vierailija kirjoitti:
Minusta teidän kannattaisi, siis sinun ja miehesi, tehdä kesinäinen testamentti, niin ettei synny tilannetta jossa toisen lapset alkavat vaatia omaa osuuttaan edesmenneen osalta. Vaikka se olisi vain lakiosa mitä vaativat, niin joka tapauksessa siitä voi tulla yllättävä kulu leskelle jota on siihen ennalta varautumattoman kuitata.
Niin ettei joudu lähtemään asunnosta (tai talosta) ja/tai myymään kesämökkiä kun joko sen jakaminen ei onnistu sen enempää kuin päästään sopimukseen näiden käytöstä.
Testamentin tekeminen asianajajalla maksaa vain muutaman satasen. Avioliitossa ja avoliitossa yhdessä olevien se kannattaa aina tehdä toistensa turvaksi silä varalta että jää leskeksi ja ettei tarvitse ruveta jakamaan pesää lasten vaatiessa lakiosia.
Minä teetin muutamia vuosia sitten testamentin ja samalla aiemmasta avioliitosta osituskirjan, jota ei ollut tehty silloin erossa. Kustannukset olivat parisen sataa euroa per asiakir
Lakiosan saavat kaikki , hotka siihen ovat oikeutettuja, ei siinä mitkään testamentit auta. Lasten, ei nykyisten enempää kuin aikaisemmista liitoista, tarvitse kauheasti "vaatia" mitään.(vaikka sitä lakitermein sanotaan vaatimiseksi) Lakiosa tulee heille ja sillä sipuli. Sori siitä-
Mitä ihmeen paperi asioita tarvitset kun miehesi perii ne hänen lapsensa ja sinun omaisuutesi perii omat lapsesi.
Kauheasti olet pyrkinyt saada miehesi omaisuuden kokonaan itsellesi ja nyt ihan kamalaa olisi luopua siitä edes palasta hänen edellisen suhteen lapsille. Tämmöistähän on se sitten kun olet ihan kaikki ahnehtinut ja kuvitellut olevan vain itselläsi kun olet pari kakaraa sille miehelle tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on perintökaari. Opiskele se huolellisesti. Huolehtikaa siitä, että pesänhoitaja on puolueeton, lain tunteva ja rehellinen. Tarkistakaa, että testamentti on tallessa ja se ei yllättäen "häviä" ennen miehesi kuolemaa. Kaikkein varmin tapa on käydä tekemässä testamentti asianajajan luona, läsnäollessa, päivätään ja pidetään sellaisessa säilössä, johon asiattomat eivät pääse käsiksi.
Kaikkein tärkeintä on tehdä sellainen testamentti, jota on mahdollisimman hankala riitauttaa. Esimerkiksi siten, että perillisille etukäteen määrätään vähintään lakiosan suuruiset osuudet, jotka on helppo jakaa. Tällöin ei tarvitse "myydä kaikkea ensin", jonka jälkeen jaetaan rahat.
Niin ja jos olet pääasiallinen perinnönsaaja - eli miehen uusi vaimo - tällöin luultavasti saat kuraa niskaasi somessa ja sen ulkopuolella. Niin ja ihmiset pystyvät tekemään oikeustapauksia kaikista asioista, oli
uusi, tai vanha vaimo EI OLE MIKÄÄN PERINNÖN SAAJA kun vainajalla on lapsia. Vaimo ei peri pennin jeniä (ilman testamenttia).
Vierailija kirjoitti:
Lakiosan saavat kaikki , hotka siihen ovat oikeutettuja, ei siinä mitkään testamentit auta. Lasten, ei nykyisten enempää kuin aikaisemmista liitoista, tarvitse kauheasti "vaatia" mitään.(vaikka sitä lakitermein sanotaan vaatimiseksi) Lakiosa tulee heille ja sillä sipuli. Sori siitä-
Yhä edelleenkään EIVÄT SAA. Sitä pitää ERIKSEEN VAATIA.
Testamentin saaja saa kaiken omaisuuden, mitä hänelle on testamentattu.
Siitä omaisuudesta hän maksaa lakiosat niille, jotka siihen on oikeutettu.
Jos ei rahaa löydy tai halua myydä testamentilla saamaansa omaisuutta, niin sitten vaikka pankkilainalla.
Miksi et tehnyt lapsia lapsettomalle miehelle vaan sellaiselle jolla oli jo liuta ennestään niitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoittaminen käytännössä tarkoittaisi? Lahjoittaisi minulle?
Minua ei kiinnosta miten tytär rahansa käyttää ja raha-asiansa hoitaa. En vain halua niin epävakaata ihmistä lähelleni tai lasteni lähelle. Tiedän kokemuksesta, etteivät ihmissuhteet(esim sisarussuhteet) ikävä kyllä merkkaa mitään hänelle jos kyse on rahasta, tai no muutenkaan. Ja Tiedän myös itse olevani täysin rikki mieheni mahdollisen kuoleman jälkeen, vielä en pysty oikeasti uskomaan, että niin tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.
Haluaisin siis vaan käsitellä asiat nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hänen kanssaan niin ettei hän millään keinolla pääsisi sotkemaan elämäämme minkäänlaisilla oikeusjutuilla tjms mihin tuntuu olevan erikoistunut.
Haluaisin siis sellaisia vinkkejä, miten paperiasiat tehdä kuntoon mahdollisimman selkeästi.
No ei tuossa ole mitään epäselvää. Lasket kuinka paljon olisi kyseisen lapsen lakiosuus ja maksat sen pois. Ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosan saavat kaikki , hotka siihen ovat oikeutettuja, ei siinä mitkään testamentit auta. Lasten, ei nykyisten enempää kuin aikaisemmista liitoista, tarvitse kauheasti "vaatia" mitään.(vaikka sitä lakitermein sanotaan vaatimiseksi) Lakiosa tulee heille ja sillä sipuli. Sori siitä-
Yhä edelleenkään EIVÄT SAA. Sitä pitää ERIKSEEN VAATIA.
No just tätä tarkoitin.
Mutta se on ikäänkuin muodollisuus. Ei vaadi perusteluja.
Voitko olla varma ettei tytär kiistä testamenttia jos isällä joku pään alueen sairaus joka sitten vaikuttaa päätöksenkykytekoon
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastauksista. Sellainen olo minullakin on, ettei ilman jonkinlaista riitaa tulla selviämään. Tämä tytär käyttää kaikki mahdollisuudet saada jonkinlainen konflikti aikaan, on aina ollut samanlainen. Luulen, että hänen tapauksessaan mikään ei ole tarpeeksi selkeää ja selvästi sovittua.
Olen jo nyt ahdistunut, että joudun elämäni pahimmalla hetkellä taistelemaan hänen kanssaan samalla kun yritän pysyä kasassa teini-ikäisten lasteni vuoksi.
Jos miehesi on vielä hengissä, niin laita hänet hoitamaan asia. Yleensäkin perintöasioista kannattaa keskustella etukäteen, niin saattaa välttää riidat myöhemmin. Mies voi selittää lapselle, että on testamentti ja hän voi vaatia lakiosuuttaan ja tottakai se kannattaa vaatia. Vai haluatko sinä jättää lapsen ilman mitään perintöä? Onko se sinusta reilua? Sinähän et hänen raha-asioistaan voi päättää vaikka ne sinusta olisikin retuperällä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta teidän kannattaisi, siis sinun ja miehesi, tehdä kesinäinen testamentti, niin ettei synny tilannetta jossa toisen lapset alkavat vaatia omaa osuuttaan edesmenneen osalta. Vaikka se olisi vain lakiosa mitä vaativat, niin joka tapauksessa siitä voi tulla yllättävä kulu leskelle jota on siihen ennalta varautumattoman kuitata.
Niin ettei joudu lähtemään asunnosta (tai talosta) ja/tai myymään kesämökkiä kun joko sen jakaminen ei onnistu sen enempää kuin päästään sopimukseen näiden käytöstä.
Testamentin tekeminen asianajajalla maksaa vain muutaman satasen. Avioliitossa ja avoliitossa yhdessä olevien se kannattaa aina tehdä toistensa turvaksi silä varalta että jää leskeksi ja ettei tarvitse ruveta jakamaan pesää lasten vaatiessa lakiosia.
Minä teetin muutamia vuosia sitten testamentin ja samalla aiemmasta avioliitosta osituskirjan, jota ei ollut tehty silloin erossa. Kustannukset olivat parisen sataa euroa per asiakir
Mitä ihmettä? Ei testamentin tekeminen maksa itsessään yhtään mitään. Mahdollisesti käytetyt palvelut, asianajajalla, sen sijaan maksavat. Testamentti on ihan pätevä itsekin tehtynä, jos siinä on asianmukaiset allekirjoitukset ja todistajat.
Tässä sen taas näkee. Ydinperhe on paras. Nykyään on liikaa uusperheitä ja sitten vaikeat perinnönjaot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lahjoittaminen käytännössä tarkoittaisi? Lahjoittaisi minulle?
Minua ei kiinnosta miten tytär rahansa käyttää ja raha-asiansa hoitaa. En vain halua niin epävakaata ihmistä lähelleni tai lasteni lähelle. Tiedän kokemuksesta, etteivät ihmissuhteet(esim sisarussuhteet) ikävä kyllä merkkaa mitään hänelle jos kyse on rahasta, tai no muutenkaan. Ja Tiedän myös itse olevani täysin rikki mieheni mahdollisen kuoleman jälkeen, vielä en pysty oikeasti uskomaan, että niin tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.
Haluaisin siis vaan käsitellä asiat nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hänen kanssaan niin ettei hän millään keinolla pääsisi sotkemaan elämäämme minkäänlaisilla oikeusjutuilla tjms mihin tuntuu olevan erikoistunut.
Haluaisin siis sellaisia vinkkejä, miten paperiasiat tehdä kuntoon mahdollisimman selkeästi.
No ei tuossa
Lakimiestä noissa tarvitaan, ei ole ihan yksinkertainen laskutoimitus.
Taas sellaista tuubaa että ei tosikaan.
Rintaperillisillä EI OLE lakiosaa vaan heillä on OIKEUS lakiosaan. Eli heidän tulee ERIKSEEN sitä vaatia, jos testamentattu omaisuus vaikka kissatalolle. Ja silloin sen lakiosan saa vain ne jotka sitä vaativat eivätkä kaikki automaattisesti. ja lakiosasta ei "luovuta" vaan sitä VAADITAAN. Joten testamentilla voi vaikka KOKO OMAISUUS VIIMEISTÄ SENTTIÄ MYÖTEN siirtyä sille, jolle se on testamentattu. Tällöin tietenkin on edellytyksenä se ettei kukaan rintaperillisistä vaadi lakiosaansa.