Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
03.01.2025 |
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinulla ei ole omaa asuntoa vaan elät loisena miehesi asunnossa.
Enemmän ihmetyttää tuo asenteesi tätä lasta kohtaan sekä tyyli miten kirjoitat hänestä. Eihän nuo asiat, raha-asiat, työjutut jne. liity mahdolliseen perintöön yhtään mitenkään. Minusta olisi ollut aika ikävää, jos isäni vaimo olisi ajatellut minusta noin kuin sinä.
onko teillä avioehto ratkaisee paljon. Ilman tuota tietoa ei voi juuri ottaa kantaa.
Lesken asumisoikeus sinulla on kotiisi jos ei sinulla muuta mahdollista asuntoa omistuksessasi joka tapauksessa.
Miehesi ensimmäisen liiton lasten osuus on käytännössä kuitenkin vain 1/4 miehen omaisuudesta mahdollisen tasauksen jälkeen, toinen 1/4 on sinun lastesi ja tuon 2/4 siis mies pystyy sinulle testamenttaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
Kyllä, mutta mökki menee jakoon kaikkien lasten kesken, myös jälkimmäisen liiton lapsille osuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä sen taas näkee. Ydinperhe on paras. Nykyään on liikaa uusperheitä ja sitten vaikeat perinnönjaot.
Olen kyllä samaa mieltä. Harmi vaan rakastuin juuri tähän mieheen ja olen elänyt niin onnellisen elämän hänen kanssaan, etten olisi uskonut sellaisen onnen olevan edes mahdollista. Hänellä oli oma menneisyytensä, kun tapasimme, sille ei voi mitään.
Haluan tietysti turvata kahden teini-ikäisen lapsemme tulevaisuuden. He tulevat menettämään isänsä alaikäisenä ja heillä tulee pian olemaan edessään maanpäällinen helv... En kaipaisi yhtään enempää surua ja vaikeuksia tulevaisuuteemme.
Jokaiselle lapselle kuuluu se mikä oikein on ja sen saa tietysti. Haluaisin vaan kaiken tapahtuvan nopeasti ja selkeästi ilman jälkiselvittelyjä.
Ap, onko miehesi edellisen liiton erossa tehty ositus, oliki miehesi naimisissa vai vain avoliitossa? Jos naimisissa, kannattaa olla se ositus tehtynä, sillä ex-vaimo voi vaatia omansa pois, jos ositus on tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa perintöosan ja joudut ostamaan hänet ulos jos eroon haluat päästä. Saa pitää avaimet muuten kaikkiin ja mitä nyt saakaan muuta. Ei testamentti auta, lapsi on rintaperillinen.
Miten näin pöljää kommenttia on isosti kannatettu!?
"Saa pitää avaimen.." 😂 älä nyt naurata.
Totta on vain se, että kaikki miehen lapset saavat perinnöstä vähintään lakiosansa. Tosin omaan kotiin leskellä eli ap:llä olisi hallintaoikeus ilman testamenttiakin. Eikä kukaan lapsista saa _käytännössä_ sitä osaa perinnöstään haltuunsa, joka on lesken hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
onko teillä avioehto ratkaisee paljon. Ilman tuota tietoa ei voi juuri ottaa kantaa.
Lesken asumisoikeus sinulla on kotiisi jos ei sinulla muuta mahdollista asuntoa omistuksessasi joka tapauksessa.
Miehesi ensimmäisen liiton lasten osuus on käytännössä kuitenkin vain 1/4 miehen omaisuudesta mahdollisen tasauksen jälkeen, toinen 1/4 on sinun lastesi ja tuon 2/4 siis mies pystyy sinulle testamenttaamaan.
Kyllä pystyy testamenttaamaan ihan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmetyttää tuo asenteesi tätä lasta kohtaan sekä tyyli miten kirjoitat hänestä. Eihän nuo asiat, raha-asiat, työjutut jne. liity mahdolliseen perintöön yhtään mitenkään. Minusta olisi ollut aika ikävää, jos isäni vaimo olisi ajatellut minusta noin kuin sinä.
No liittyy kyllä rahanhallinta ja kulutuskäyttäytyminen aika laillakin ihmiseen jonka kanssa pitäisi vaikka omistaa yhteinen kesämökki. Vouti ottaa omansa aina.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Ei testamentin tekeminen maksa itsessään yhtään mitään. Mahdollisesti käytetyt palvelut, asianajajalla, sen sijaan maksavat. Testamentti on ihan pätevä itsekin tehtynä, jos siinä on asianmukaiset allekirjoitukset ja todistajat.
Ap:n tapauksessa kannattaa ehdottomasti käyttää testamentin tekoon ammattilaista, koska on suuri riski siihen, että miehen tytär yrittää myöhemmin kiistää testamentin. Silloin pienikin virhe muotoseikoissa voi olla kohtalokas. Tosin ymmärsin ap:n viestistä, että testamentti on jo tehty.
Miehen kannattaisi myös hankkia lääkäriltä todistus siitä, että hän on vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa testamentin tekemiseen. Tytär voi nimittäin yrittää myöhemmin kumota testamentin miehen kunnon perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä sen taas näkee. Ydinperhe on paras. Nykyään on liikaa uusperheitä ja sitten vaikeat perinnönjaot.
Voihan ydinperheessäkin olla lapsi, joka hoitaa raha-asiansa miten sattuu ja vaikeuttaa asioita. Kylläpä nuo perinnönjaot tuntuvat ydinperheissäkin vaikeita olevan.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmetyttää tuo asenteesi tätä lasta kohtaan sekä tyyli miten kirjoitat hänestä. Eihän nuo asiat, raha-asiat, työjutut jne. liity mahdolliseen perintöön yhtään mitenkään. Minusta olisi ollut aika ikävää, jos isäni vaimo olisi ajatellut minusta noin kuin sinä.
Juuri näin. Ap:n loanheitolla ei ole mitään tekemistä perinnön kanssa. Eri asia, jos miehensä olisi tehnyt tämän perinnöttömäksi ja tytär hakisi tähän muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesäasunnosta pitäisi testamentilla määrätä sinulle hallintaoikeus tai joudut lunastamaan mahdollisesti lapset tai lapsen ulos siitä, silloinkin voi esim. Se hankala tapaus "myydä" osuutensa jollekin, mutta tuskin kukaan haluaa sitä ostaa jos ei joku muu perillisistä. Asunnosta sua nyt ei olisi ollut helppo kammeta ulos ilman testamenttiakaan. Ehkä kuitenkin ennemmin käytte kaiken miehen kanssa läpi ja vaikka sitten asianajajan, täällä voi helposti saada vääriä neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmetyttää tuo asenteesi tätä lasta kohtaan sekä tyyli miten kirjoitat hänestä. Eihän nuo asiat, raha-asiat, työjutut jne. liity mahdolliseen perintöön yhtään mitenkään. Minusta olisi ollut aika ikävää, jos isäni vaimo olisi ajatellut minusta noin kuin sinä.
Hän on aiheuttanut yhtä sun toista ikävää myös meille, isästään lähtien. Joten ole onnellinen jos isäsi vaimon ei ole tarvinnut sinusta noin ajatella. Minua taas todella ihmetyttää, jos joku ei kokisi tätä tytärtä vaikeaksi ja epävakaaksi.
Porvoo siellä kirjoittelee. Kirjoitus tyyli paljastaa
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko miehesi edellisen liiton erossa tehty ositus, oliki miehesi naimisissa vai vain avoliitossa? Jos naimisissa, kannattaa olla se ositus tehtynä, sillä ex-vaimo voi vaatia omansa pois, jos ositus on tekemättä.
Ovat eronneet avioliitosta jo kymmeniä vuosia sitten ja muistaakseni mieheni siitä kertoi, miten kaikki omaisuus oli listattu ja hinnoiteltu. Eikös se ole ositus? Jaetaan omaisuus tasan?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastauksista. Sellainen olo minullakin on, ettei ilman jonkinlaista riitaa tulla selviämään. Tämä tytär käyttää kaikki mahdollisuudet saada jonkinlainen konflikti aikaan, on aina ollut samanlainen. Luulen, että hänen tapauksessaan mikään ei ole tarpeeksi selkeää ja selvästi sovittua.
Olen jo nyt ahdistunut, että joudun elämäni pahimmalla hetkellä taistelemaan hänen kanssaan samalla kun yritän pysyä kasassa teini-ikäisten lasteni vuoksi.
Miksi sinua ahdistaa miehesi lapsen perintöoikeus? Mikä teidän tilanteessa on muka niin epäselvää, että aiheuttaa riitoja? Lapsille perintöosuus lain mukaan, mikä siinä on vaikeaa?
Se lapsi menettää isänsä. Sen lisäksi hänellä on vihamielinen äitipuoli. Kylmäsydämiseltä kuulostaa aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni omaisuus on isompi, mutta hänellä on myös velkaa asunnosta edelleen. Meillä ei ole avioehtoa.
Eli oot lokki.
Alue: Aihe vapaa
Lakiosaa ei tosiaan saa, jos sitä ei vaadi. Mutta vaatiminen ei tarkoita mitään testamentin moittimista tai oikeusjutun nostamista tai muuta vastaavaa. Riittää, että avaa perunkirjoitustilaisuudessa suunsa ja sanoo: "Vaadin lakiosaani." Sen enempää ei tarvita.