Laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Vierailija kirjoitti:

On olemassa myös erityisammattioppilaitoksia, joissa voi saada vahvaa tukea oppimiseen, esim. Live tms. Olen miettinyt tuota samaa kuin 35: älykkyyden mittaamisesta on tullut vahva tabu ja sitä pidetään osittain vanhanaikaisena ja jopa virheellisenä. Puhutaan älykkyyden monipuolisuudesta, mikä onkin toki totta. Joskus vain tuntuu siltä, että kaikista yksilöistä pitäisi löytyä joku lahjakkuus ja vahvuus. Vahvuuksia tietenkin onkin, mutta eivät ne kaikilla yksilöillä anna edellytyksiä esim. kovin itsenäiseen elämään tai vaativaan työuraan. 

Voin niin allekirjoittaa sen, että jokaisesta pitäisi löytyä joku vahvuus mikä antaa edellytyksiä elämään ja työhön. Menee vähän ohi aiheen, mutta tosiaan olen saanut kognitiivisista testeistä surkeat tulokset, poislukien kielelliset kyvyt (nekään eivät ole huippuluokkaa). Ongelmia todettiin myös tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa, motoriikassa ja sosiaalisessa puolessa. Kognitio on siis laskenut todella rajusti. Kova lääkitys, silti jotain oireita on. En saa edes aina hygieniasta huolehdittua, saati sitten kotitöistä. En pysy kärryillä keskusteluissa, kun tarkkaavaisuus on niin huono. En kykene töihin edes kerran viikossa. Edistymistä esim. kyvyssä huolehtia itsestä tai kotitöistä ei ole tapahtunut enää aikoihin. Silti hoitava taho on ollut hyvin optimistinen, kun on niitä vahvuuksiakin. Olenhan kuitenkin tunnollinen ihminen joka pystyy liikkumaan yksin bussilla. Puhuvat joskus älykkyydestäkin, mitä ei ole.

Olen 23-vuotias nainen ja kärsin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Päiväkodista asti opetussuunnitelmiani mukautettiin, varhaiskasvatuksessa kynäkoulusta alkaen ja lopulta yläasteella siirrettiin osittain erityisluokalle. Ammattikoulun sain vaivoin käytyä kolmessa vuodessa, tarvitsin useita tunteja erityisopetusta ja yto-aineista (ruotsi, matematiikka ja digitaidot) meinasi lopulta jäädä valmistuminen kiinni. Viimeisenä vuotena tenttejä helpotettiin niin, että sain katsoa oikeat vastaukset juuri ennen koetta ja arvailemalla sain lopulta ykkösen arvosanaksi matematiikan tentistä. Digikurssin teki kaveri puolestani, samoin ruotsin. Matematiikka täytyi suorittaa valvotuissa olosuhteissa.

Palkkatöissä en ole ollut päivääkään, erilaisissa työkokeiluissa ja kuntouttavassa toiminnassa kyllä. Ammattikorkeaan pääsin todistuksella opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, mutta en saanut yhtään kurssia suoritettua koska en osannut kirjautua edes koulun verkkosivuille, joten jätin opinnot kesken. 

Elämäni on ollut vähintäänkin haastavaa, omien asioiden hoitaminen tuntuu lähes mahdottomalta enkä usko, että tulen koskaan tekemään minkäänlaista palkkatyötä. Ymmärsin jo hyvin pienenä olevani erilainen ja tyhmempi kuin muut, ihmettelin miten kavereiden ei tarvitse käyttää kaikkia iltoja läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. Luin itse päivittäin tuntikausia täysin tuloksetta, keskiarvo keikkui aina siinä 5-6 paikkeilla. Diagnoosin sain vasta 13-vuotiaana yläasteelle siirtyessäni.

Tällä diagnoosilla ei valitettavasti pääse eläkkeelle. Luulen oppimisvaikeuksien olevan useammankin pitkäaikastyöttömän työttömyyden taustalla, mutta millään taholla ei ole resursseja näitä ongelmia selvittää ja tutkia. Tällä meikäläisen ja kohtalontovereideni älykkyysosamäärällä ei nykyajan työelämässä pärjätä. 

Miksi ap kysyt? Jos lapsellesi on tulossa mahdollinen diagnoosi, hanki kaikki mahdollinen apu jo heti nuorena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttaa tällä hetkellä niiden lasten kohtalo, joilta ei kotona vaadita mitään koulunkäynnin ja oppimisen eteen. Jos vaan viihtyy kotona pelilaitteen kanssa, ei opi juuri mitään. Mikä onkaan näiden tulevien aikuisten kohtalo? Töihin ei pääse, jos ei ole kykyjä.

Eihän niiltä saa vaatia koulussakaan mitään! Ei saa koskaan tulla paha mieli. Sen vuoksi vaikkapa kasiluokkalainen tekee kolmosluokan matematiikkaa. 

Se taas johtuu siitä, että nykyisin alakoulu on pelkkää leikkimistä. Esimerkiksi kokeita ei pidetä lainkaan. Todistus tulee vain keväisin, eikä välttämättä numeroita tule kuin kutosen keväällä. Kun mukulat pelmahtavat yläkouluun, menee melkein koko yläkoulu siihen, että aletaan opettaa asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo siellä kolmannella luokalla viimeistään. Useimmat yläkou

Koulu on nykyisin pelkkä säilö, jossa lapset saavat ilmaisen ruoan vanhempien ollessa töissä. Nämä lapset ei sitten toisen asteen opinnoissakaan tajua, että oma etunimi alkaa aina isolla kirjaimella. Niin ja kaikista heistä tulee somettajia, ei kaupan myyjiä, metsureita, opettajia tai hoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat usein sitä, että on suuria vaikeuksia matemaattisissa tai/ja kielellisissä asioissa. Se ei tarkoita, ettei ihminen voi tehdä mitään. En usko, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat eläkepäätöstä. 

 

En ole ikinä kuullut, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet kulkisivat mitenkään mt-ongelmien kanssa .

Kyllä heillä on paljon useammin mt-ongelmia ja syrjäytyvät herkästi. Löytyy tutkimuksia netistä.

Tämä! Monenlaista haastetta tutkitusti heillä.  Minusta heidän pitäisi päästä eläkkeelle automaattisesti. Nykytyöelämä on monimutkaista monelle, vaikka oppimishäiriöitä ei olisikaan. 

Ja sitten eläkkeellä voisivat tehdä töitä niiden omien vahvuuksien mukaan. Ja jos kykyjä on ja sopiva työpaikka, niin kyllä kela lopetta eläkkeen maksamisen kun tarpeeksi tienaa. 

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat käytännössä vammaisuutta, vaikka paperilla ovat terveitä. Ennen kehitysvammaisten määrä oli suurempi, kun silloiset heikkolahjaiset luokiteltiin vajaavaltaisuuden piiriin, mikä suojeli heitä kaiken maailman hampeilta. Monelle heikkolahjaiselle jo arkisten asioiden suorittaminen tuottaa hankaluuksia: mitä etuuksia hakea ja mihin on oikeutettu, ei ymmärretä äänestämisen tarkoitusta, koti voi olla kuin kaatopaikka ja ehkäisystä huolehtiminen hankalaa, jolloin riski tulla hyväksikäytetyksi kasvaa. Tällaisia ihmisiä löytyy pahimmassa tapauksessa ilman diagnoosia vankiloista ja päihdepuolelta, mikä ei ole heidän paikka. Osa saa myöhemmin kehitysvamma-diagnoosin, joka on onni, jolloin mukaan tulee tk-eläke, tuettu asuminen ja mahdollisuus jopa tuettuun työllistymiseen, jos jonkinlaista kykyä riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni koululainen käy ihan tavallista peruskoulua, vaikka olisikin todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Oppiminen on tietenkin vaikeaa.

Kaikki koululaiset käyvät ihan tavallista peruskoulua nykyisin, pois lukien kehitysvammaiset. Siellä ne ovat kaikenlaiset oppimisvaikeuksiset muiden seassa. Käyvät sitten erityisopettajalla kielistä ja matikasta ja tekevät luki-vaikeuksien varjolla helpotettuja kokeita.

 

Pitää vain etsiä sellainen ammatti, jossa ei tarvita tiettyä osa-aluetta, jolla on vaikeuksia. Hoitoala on poissuljettu, jos ei matikkaa hallitse sen vertaa, että pääsee lääkelaskuista läpi, mutta eivätköhän siivous-, kiinteistö- tai vaikka puutarha-ala hoidu ihan hyvin. Tehtaan linjastollakaan ei matikkaa tarvitse.

Kaikilla aloilla tarvitaan hyvää ajantajua, itseohjautuvuutta, om

Enää ei ole avustavia töitä kuten vielä kasarilla, jolloin nämä terveen kirjoilla olevat heikot saivat hankittua elantonsa.

Entisenä yläkoulun erkkana sanon, että omassa oppilasaineksessani oli niitä nk. kelmejäkin, joille ei koulu niinkään maistunut ja arvosanat vaihteli vitosesta kutoseen. Muuten olivat mukavia, huolettomia, hoksaavaisia ja kavereiden keskuudessa pidettyjä. Jos eivät alkaneet liikaa vetelehtimään tai pistämään elämää hunningolle päihteiden takia, niin heillä oli mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutus reippaan vaikutelmansa ansiosta.

Sitten taas todelliset heikkolahjaiset olivat niitä, joille normikoulu oli täyttä kidutusta. Tuettiin ja tuettiin, helpotusta tehtiin helpotusten perään, mutta mitään maagista ei saatu aikaiseksi. Vanhemmat olivat pahempia: lapsiraukoilta vaadittiin jopa mahdottomia ja ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, odotettiin että lapselle annettaisiin normaaliarvion mukainen seiska tai kasi, vaikka olin vanhemmille sanonut, että tähtimerkinnällä ollut seiska tai kasi ei ole samanveroinen yleisopetuksen seiskan tai kasin kanssa. Silti pyydettiin koealueiden pienentämistä. Näiden vanhempien oli vaikeaa hyväksyä sitä tosiasiaa, että lapsi ei pärjännyt normitahtiin. 

Pelkkiin huonoihin oppijoihin verrattuna todellisilla heikkolahjaisilla on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, etenkin teini-iässä ne alkavat olla monimutkaisia. Peruskoulussa käytännön aineet mm. köksä tuottavat hankaluuksia, kun pitäisi kyetä pitämään hallussa monta asiaa samanaikaisesti, suunnitellaan työtään, seurata reseptiikkaa ja mittaaminen hankalaa, kun 1 tl suolan sijaan voikin tulla 1 dl suolaa.

Tällaisilla valmiuksilla näitä nuoria ohjataan sitten kokiksi, kun opojen on nyt vaikeaa keksiä ammattia, missä "mitään" ei vaadittaisi. Kokiksi kouluttautuessa on hankaluutensa, koska ammatti edellyttää työn suunnittelua ja organisointia, mittaamisen ja kokojen hahmottamista. Osasta heistä ei ole todellisuudessa mahdollisuutta suoriutua käytännön työstä. Osalla mukautetaan arviointikriteerit, kun ei yletytä normaaliarvioinnin mukaiseen alimpaan hyväksyttyyn arvosanaan. Siivojan työkin voi olla tänä päivänä mahdottomuus johtuen siitä, että työtä voi tehdä nykyään kello kaulassa.

Näin kentällä asioita nähneenä olen sitä mieltä, että apukoulut pitäisi ehdottomasti palauttaa takaisin ja erityisopetuksen resurssit kohdistettava lukivaikeuksien, nepsy-oireyhtymien yms. tukemiseen ja tukiopetukseen. Noin kyvyttömille normikoulu on täyttä kidutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttaa tällä hetkellä niiden lasten kohtalo, joilta ei kotona vaadita mitään koulunkäynnin ja oppimisen eteen. Jos vaan viihtyy kotona pelilaitteen kanssa, ei opi juuri mitään. Mikä onkaan näiden tulevien aikuisten kohtalo? Töihin ei pääse, jos ei ole kykyjä.

Eihän niiltä saa vaatia koulussakaan mitään! Ei saa koskaan tulla paha mieli. Sen vuoksi vaikkapa kasiluokkalainen tekee kolmosluokan matematiikkaa. 

Se taas johtuu siitä, että nykyisin alakoulu on pelkkää leikkimistä. Esimerkiksi kokeita ei pidetä lainkaan. Todistus tulee vain keväisin, eikä välttämättä numeroita tule kuin kutosen keväällä. Kun mukulat pelmahtavat yläkouluun, menee melkein koko yläkoulu siihen, että aletaan opettaa asioita, jotka olisi pitänyt oppia jo siellä

Eihän siellä koulussa nykyään mitään hyödyllistä opeteta. Nämä tietotekniikan "nerot", jollaisiksi nuoria väitetään älypuhelinten ansiosta, mukamas työllistyvät hyvin, vaikka ovat täysin pulassa, jos pitäisi tietää mikä on tiedosto. Sukupuolten "moninaisuudesta" ja pornotermeistä nämä kyllä tietävät hyvin. Eipä ihme, miksi ihmisen keskimääräinen äo laskee kuin lehmän häntä. Se on laskenut ysäriltä alkaen, mutta nyt se on laskenut reippaammin ja näemme todelliset seuraukset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttaa tällä hetkellä niiden lasten kohtalo, joilta ei kotona vaadita mitään koulunkäynnin ja oppimisen eteen. Jos vaan viihtyy kotona pelilaitteen kanssa, ei opi juuri mitään. Mikä onkaan näiden tulevien aikuisten kohtalo? Töihin ei pääse, jos ei ole kykyjä.

Eihän niiltä saa vaatia koulussakaan mitään! Ei saa koskaan tulla paha mieli. Sen vuoksi vaikkapa kasiluokkalainen tekee kolmosluokan matematiikkaa. 

Nykyään moni nuori valmistuu peruskoulusta vailla riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Kyse ei ole nyt siitä, että kognitio olisi ollut alhainen syntymästä saakka, vaan puhtaasti ympäristötekijöistä. Monenko hyllyssä on enää kirjoja? Opettajan pitää rautalangasta vääntää näille nuorille mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "hangoitella", "verso" ja "pudistella". TikTokia miele

Jonot puheterapiaan ovat kasvaneet. Vanhemmat odottavat, että lapsi ensimmäisenä oppisi älylaitteen käytön kuin ensimmäiset sanansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttaa tällä hetkellä niiden lasten kohtalo, joilta ei kotona vaadita mitään koulunkäynnin ja oppimisen eteen. Jos vaan viihtyy kotona pelilaitteen kanssa, ei opi juuri mitään. Mikä onkaan näiden tulevien aikuisten kohtalo? Töihin ei pääse, jos ei ole kykyjä.

Eihän niiltä saa vaatia koulussakaan mitään! Ei saa koskaan tulla paha mieli. Sen vuoksi vaikkapa kasiluokkalainen tekee kolmosluokan matematiikkaa. 

Nykyään moni nuori valmistuu peruskoulusta vailla riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Kyse ei ole nyt siitä, että kognitio olisi ollut alhainen syntymästä saakka, vaan puhtaasti ympäristötekijöistä. Monenko hyllyssä on enää kirjoja? Opettajan pitää rautalangasta vääntää näille nuorille mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "hangoitella", "verso" ja "pudistella". TikTokia miele

Syy on siinä, että lapsille hankitaan ne älylaitteet. Lapsi ei voi syödä, jos ei ole tabletilla pyörimässä lastenohjelmaa. 2-vuotias lapsi ei nukahda ilman älypuhelinta. Ei jaksa kuunnella lapsen kiukuttelua, joten älyluuri kouraan niin rauhoittuu. Uskon että osa erityisen tuen tarpeista johtuu nykyaikana siitä, kun pienestä pitäen kännykkä on kasvanut käteen. Ei tylsyyden sietoa, ei mielikuvitusta, ei ajattelutaitoa, ei edes oman äidinkielen taitoa vaan puhutaan suomea ja englantia sekaisin. Ne sovellukset on luotu koukuttavaksi, kun ne luovat aina uutta ja uutta sisältöä, aina jotain hienompaa ja parempaa seuraavalla swaippauksella. Tätä kutsutaan mielihyvähormoniannokseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Persuilla tämä on varsin yleistä. Ei diagnoosi automaattisesti työkyvyttömyyttä tarkoita, valtaosa persuistakin on työllistynyt peruskoulun jälkeen (etevämmät amiksen jälkeen) erilaisiin suorittavan tason hommiin.

Kyllä on todella kovasti jäänyt kivi tämän ihmisen kenkään. Ei vaan pääse yli? 

Onko mahdollista että normaaliälyisen nepsy-lapsen käytös tulkitaan virheellisesti laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi päästä? Tekee semmoisia hommia joihin pysty, näin talvella vaikka kolaa lunta. Se on niin yksinkertainen asia, että sen oppii opetettu apinakin.

Siitä ei vaan makseta palkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista että normaaliälyisen nepsy-lapsen käytös tulkitaan virheellisesti laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi?

Ei ainakaan psykologin tutkimusten jälkeen. 

Hei tietääkö joku, onko tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet sama asia kuin kehityksen viivästymä? 

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista että normaaliälyisen nepsy-lapsen käytös tulkitaan virheellisesti laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi?

Käytös kyllä, mutta psykologit kyllä tunnistavat kummasta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Hei tietääkö joku, onko tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet sama asia kuin kehityksen viivästymä? 

Kehityksen viivästymä -diagnoosi edeltää usein kehitysvammadiagnoosia, jota ei yleensä hennota antaa heti, ellei ole päivänselvästä asiasta kyse. Raja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien ja lievän kehitysvamman välillä on häilyvä. Lapselle on parempi saada keva-dg, koska sen mukana tulee tukea loppuiäksi.

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivät ovat suuri väliinputoajaryhmä, joka on usein ihan heitteillä ilman omaisten tukea. 

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista että normaaliälyisen nepsy-lapsen käytös tulkitaan virheellisesti laaja-alaisiksi oppimisvaikeuksiksi?

Epätodennäköistä.  Nepsy-lapset pärjäävät yleensä psykologin testeissä ihan ok, mikäli eivät kieltäydy yhteistyöstä täysin. ADHD -lapsi tekee testit pienissä paloissa, sillä yhtäjaksoinen keskittyminen testeihin ei välttämättä onnistu. 

Vierailija kirjoitti:

Hei tietääkö joku, onko tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet sama asia kuin kehityksen viivästymä? 

Ei ole, mutta yleensä kyse on syystä ja seurauksesta. Kehitysvammaisuutta kun ei vielä uskalleta ihan pienelle lapselle asettaa diagnoosiksi, ellei ole selkeät merkit näkyvillä. Ei kehitysviive aina ole "tuomio", vaan hyvällä lykyllä diagnoosi voi tarkentua joksikin tarkkaavaisuuden, puheen tai mihin tahansa pieneen osa-alueeseen liittyväksi häiriöksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistuttaa tällä hetkellä niiden lasten kohtalo, joilta ei kotona vaadita mitään koulunkäynnin ja oppimisen eteen. Jos vaan viihtyy kotona pelilaitteen kanssa, ei opi juuri mitään. Mikä onkaan näiden tulevien aikuisten kohtalo? Töihin ei pääse, jos ei ole kykyjä.

Eihän niiltä saa vaatia koulussakaan mitään! Ei saa koskaan tulla paha mieli. Sen vuoksi vaikkapa kasiluokkalainen tekee kolmosluokan matematiikkaa. 

Nykyään moni nuori valmistuu peruskoulusta vailla riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Kyse ei ole nyt siitä, että kognitio olisi ollut alhainen syntymästä saakka, vaan puhtaasti ympäristötekijöistä. Monenko hyllyssä on enää kirjoja? Opettajan pitää rautalangasta vääntää näille nuorille mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "h

Se onkin huomattu nykynuorisosta. Ovat olevinaan niin hienoja ja sivistyneitä puhuessaan englantia ja suomea sekaisin, on skibididiä ja niin edelleen. Oikeasti todella noloa ja typerän kuuloista...