Tunteeko kukaan oikeata peräkammarinpoikaa, onko heitä, jos niin missä?

Vierailija kirjoitti:

No meillä asuu sellainen, 29-vuotias. Ei täytä täysin määritelmää, koska ei ole toimeton, vaan opiskelee ja tekee talon töitä, joten toivoa vielä on. Emme ole raskineet potkaista pihalle, mutta toivoisin kyllä, että alkaisi jo itsenäistyä.

Itsenäistymisem herkkyysaika päättyy n. 25-vuotiaana. Onko koskaan elänyt itsenäisesti tai erossa vanhemmistaan, esim. armeija? 

Kihniössä perussuomalaisten kannatus on huippukorkea, samoin perkammarin poikien määrä.

Kuoleva kunta, koska väestö vähenee. Äidit eivät ole enää hedelmällisessä iässä synnyttämään lapsia omille pojilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

Kuvassa olen minä, paitsi että kustannan asumisen kokonaan.

Selvä, olet taloudellisesti itsenäinen mutta miksi et ole henkisesti? 

Toinen vaihtoehto olisi elää eristyksissä. Ilman kumppania tai kavereita se olisi erittäin yksinäistä.

Kankaanpää ja sen viereiset kunnat ovat sina olleet kuuluisia insestipitäjiä.

Pitkittyneestä insestisuhteestahan perheessä peräkammarinpoika ilmiössä on kysymys.

Kankaanpäässä asui eräs kirjastonhoitajatar kotonaan koko ikänsä, kyllä noita naisissakin on.

Tässä menee moni asia ristiin samasta asiasta.

On sellaisia ihmisiä jotka eivät kykene elämään itsenäisesti mutta diagnoosi puuttuu kun eivät ole muille vaaraksi.

On kotihoitajina toimivia aikamiehiä kun vanhemmat eivät suostu muuttamaan lähemmäksi kaupunkia palvelujen äärelle ja pieni eläke ei riitä kunnon palvelujen ostoon.

Maaseudulla on ollut yleistä asua samassa taloudessa, nykyään vanhemmat jää aikaisemmin eläkkeelle ja haluavat lähemmäs palveluita kun raskaat maatalon työt eivät onnistu.

Ei se onni aina tule aikaisin vuokraluukkuun muuttamalla jossa matalapalkka työllä tarvittavaan autoon (maakunnissa töihin pitäisi mennä ilman vartin välein kulkevia busseja) ja ruokaan menee melkein koko tili kuussa.

Vastaus ap:lle,

kyllä tiedän henkilöitä, on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko yhtäkään prärräkammaripoikaa joka olisi käynyt armeijan? Minä en. 

Tuntemani henkilöt ovat käyneet, ja ilman vapautuksia. Ja silloin takavuosina kun Sa oli todella paljon kovempi rääkkipaikka. Tai armeijan rääkki sitten viimeisteli ettei kotiaan tule jättämään.

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko yhtäkään prärräkammaripoikaa joka olisi käynyt armeijan? Minä en. 

Tunnen kaksikin. Itse olen sivari.

Sukulaispojan alku näytti hyvältä, pääsi asiantuntijatöihin toiseen kaupunkiin. Sitten muutaman vuoden (+-30v silloin)  jälkeen kenkää töistä ja takaisin kotikaupunkiin asumaan äidin kanssa tietääkseni äidin poismenoon saakka.

Syrjäytyminen työelämästä,  syrjäänvetäytyvä luonne ja kyvyttömyys solmia naissuhteita on oma arvaus, tarkemmin miestä tuntematta. Ei vaikuta kuitenkaan päihde tai mt-ongelmaiselta vaan pikemminkin ehkä hissukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

No mitenkä olet pärjännyt äidin kuoleman jälkeen? Miksi asuit hänen kanssaan? Eikö sinulla ole omaa perhettä?

Sivusta, tunnen yhden. Hänelle olisi ollut parisuhdettakin tarjolla, mutta koska asiat meni kuten meni hän päätti elää yksin. Kuten moni nainen ja mies nykyäänkin tekee. Mutta tuntemani mies pärjäsi ja asui sisaren apuna, koska sisaren mies läksi pois. Turhaa demonisoida kaikkia kunnon miehiä, jotka eivät aikanaan ole perheytyneet. Ehkä he eivät löytäneet sopivaa kumppania naisista tai miehistä.

Eihän sitä kukaan tunne, mutta kaikki sen kyllä tietää.

Entisellä kotipaikkakunnallani Akaassa tunnen ainakin kolme tuollaista. 

Itäsuomen ja Satakunnan lisäksi on myös Vantaalla.

Vierailija kirjoitti:

Mun serkku on 30-jotain ja asuu porukoilla

Käykö töissä ja maksaako vuokraa?

Vierailija kirjoitti:

Kankaanpää ja sen viereiset kunnat ovat sina olleet kuuluisia insestipitäjiä.

Pitkittyneestä insestisuhteestahan perheessä peräkammarinpoika ilmiössä on kysymys.

Mikäs koiranpanija täällä nyt piipittää? Tuollaisen surkean geenijätteen ei kannattaisi paljon muille huudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

No mitenkä olet pärjännyt äidin kuoleman jälkeen? Miksi asuit hänen kanssaan? Eikö sinulla ole omaa perhettä?

Samalla lailla kuin ennen kuolemaansa. Ainoa ero on se, että asun yksin kotitalossani. Asuin äitini kanssa siksi, ettei ole koskaan ollut halua perustaa omaa perhettä ja oli iso talo asuttavana.

"Ihmisiä ihmetyttää se, että joku ei halua omaa itsenäistä elämää"

Se, että muuttaa pois lapsuudenkodistaan, ei tarkoita samaa kuin itsenäistyminen. Monet turvautuvat vanhempiensa apuun hyvinkin pitkään ja kyselevät neuvoa elämäänsä ja ratkaisuihinsa. Ja hyvä niin.

Elämä voi mennä varsin monella tapaa, vaikka jotain suunnittelisikin, voi tulla muutoksia. Parisuhteessa voi yhtä lailla olla toisen kannateltavana aivan kuin olisi lapsen asemassa. Itsenäistyminen voi jäädä puolitiehen. Toisaalta kaikki kyllä hyötyvät toisen, läheisen ihmisen tuesta. Oli se sitten puoliso, vanhempi tai lapsi, tai vaikka ystävä.

Aika sterotyyppisiä ajatuksia kommenteissa, mutta hyvä kun keskustellaan.

 

Mitä se haittaa missä asuu. Peräkammarinpoika on ihanteellinen aviomies. Odotatte valkokaulus miestä lakerikengissä. Ei sellainen ole uskollinen.

Kyllä pojat muuttuu myönteiseen suuntaan.

Kuka hullu muka hankkii riesoikseen asuntovelat, pinkan laskuja jos voi istua valmiiksi katettuun pöytään vailla huolta huomisesta.

kesällä maalle muuttaneet ostaneet alkavat 3 syksyn tiimoilta syyttelemään kaikkia naapureitaan jos mistäkin  pyytää lumen aurauksesta rahaa vaikka hällä on traktori, pyytää hevosen kauroista ja heinistä rahaa, ei tule talkoisiinYM YM maalle muuttajien utopioita.