Tunteeko kukaan oikeata peräkammarinpoikaa, onko heitä, jos niin missä?

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko yhtäkään prärräkammaripoikaa joka olisi käynyt armeijan? Minä en. 

Tiedän. Oli puolen vuoden tykäri niinisalossa

No meillä asuu sellainen, 29-vuotias. Ei täytä täysin määritelmää, koska ei ole toimeton, vaan opiskelee ja tekee talon töitä, joten toivoa vielä on. Emme ole raskineet potkaista pihalle, mutta toivoisin kyllä, että alkaisi jo itsenäistyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

Kummallista, että olet sinkku ?

Mitä kummallista siinä on? Osaan siivota ja kokata paremmin kuin suurin osa naisista. Miksi ottaa joku vetelys riesakseen? Ja olen halunnut elää oman mieleni mukaan, en jonkun toisen. Jälkeläisiä en ole halunnut koskaan.

Mutta, mites seksuaalinen kanssakäyminen? Ja mitä muut ajattelevat sinusta

Eikö äitisi enää anna pillua vai miksi miesparka runkkaa?

Tuo on tosiaan outo kuvitelma, että peräkamarin poika olisi aina työtön, toimeton ja muiden elätettävä. 

Tunnen ja olen tuntenut montakin ns peräkamarin poikaa, esimerkiksi naapurini, joka oli hiukan kömpelö sosiaalisesti, ja ehkäpä siksi jäi naimattomaksi. Hänen isänsä kuoli, ja poika jatkoi maatilan isäntänä. Äiti sairastui, ja poika hoiti kotihoidon avustamana äitinsä vuosikausia. Mielestäni hän teki arvokkaan elämäntyön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

No mitenkä olet pärjännyt äidin kuoleman jälkeen? Miksi asuit hänen kanssaan? Eikö sinulla ole omaa perhettä?

Samalla lailla kuin ennen kuolemaansa. Ainoa ero on se, että asun yksin kotitalossani. Asuin äitini kanssa siksi, ettei ole koskaan ollut halua perustaa omaa perhettä ja oli iso talo asuttavana.

Ihmisiä ihmetyttää se, että joku ei halua omaa itsenäistä elämää. Se, että muuttaa pois vanhempien huomasta, on kuitenkin normaali kehitysvaihe. Voit tietenkin kokea, että olet elänyt itsenäistä elämää äitisikin kanssa, mutta ei se kuitenkaan ole sama kuin jos lentää omin siivin ulos pesästä ja rakentaa itse oman elämänsä.

Eri

Kolmenkympin jälkeen läksin omilleni.

Isäni oli ns. Tällainen peräkammarinpoika noin 30-vuotiaaksi kunnes mummini kuoli sydänkohtaukseen. Hän asui samassa talossa vielä muutaman vuoden kunnes hän tapasi äitini ja muutti hänen kanssaan yhteen. He saivat minut sen jälkeen. 



Hänellä oli hyväpalkkainen työ, mutta hän halusi pitää huolta sairaasta äidistään. Hän sai säästettyä rahaa asuntoon ja pystyi matkustelemaan. 

Mielestäni sillä ei ole mitään väliä asuuko joku vaikka 40-vuotiaaksi kotona kunhan auttaa vuokran maksussa ja ruoanlaitossa näin esimerkiksi. 

 

N21

Vierailija kirjoitti:

No meillä asuu sellainen, 29-vuotias. Ei täytä täysin määritelmää, koska ei ole toimeton, vaan opiskelee ja tekee talon töitä, joten toivoa vielä on. Emme ole raskineet potkaista pihalle, mutta toivoisin kyllä, että alkaisi jo itsenäistyä.

Häntä on vähätelty ja kiusattu lapsena/nuorena. Heikko omanarvontunto ja epävarma. Ei ole hänen syytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

Kummallista, että olet sinkku ?

Mitä kummallista siinä on? Osaan siivota ja kokata paremmin kuin suurin osa naisista. Miksi ottaa joku vetelys riesakseen? Ja olen halunnut elää oman mieleni mukaan, en jonkun toisen. Jälkeläisiä en ole halunnut koskaan.

Mutta, mites seksuaaline

Olet todella typerä. Ja äitini kuoli noin kolmekymmentä vuotta sitten.

Muutamia kyllä. Toinen on kylläkin nainen, mutta ihan selvä peräkammarin tyttö. Hän käy töissä, mutta elää muuten täysin  vanhan äitinsa kanssa lapsuudenkodissaan. Taustalla lienee jonkinasteinen persoonallisuushäiriö. 

Miespuoleinen on elänyt läpi elämänsä äitinsä kanssa (joka tosin taitaa nyt olla jo kuollut). Töissä hänkin kävi sellaisissa helpoissa hommissa. Hyvin kiltti ja herkkä ihminen. 

Menkääpä Savoon niin sieltä löytyy hampaattomia aikamiäspoikia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aina luullaan, että peräkammarinpoika ei tee mitään muuta, kuin menee syömään ruokapöytään äidin valmistamaa ruokaa, eikä tee töitä ja juopottelee? Itse asuin äitini kanssa hänen kuolemaansa saakka. Kävin töissä, en juopotellut, valmistin ruokaa ja siivosin yhtä paljon kuin äitini. Välillä jopa enemmän. Puolet maksoin kaikista taloumenoistakin.

No mitenkä olet pärjännyt äidin kuoleman jälkeen? Miksi asuit hänen kanssaan? Eikö sinulla ole omaa perhettä?

Samalla lailla kuin ennen kuolemaansa. Ainoa ero on se, että asun yksin kotitalossani. Asuin äitini kanssa siksi, ettei ole koskaan ollut halua perustaa omaa perhettä ja oli iso talo asuttavana.

Ihmisiä ihmetyttää se, että joku ei halua omaa itsenäistä elämää

Miksi pitää lentää mihinkään, jos on tyytyväinen elämäänsä valmiissa pesässä?

Vierailija kirjoitti:

Menkääpä Savoon niin sieltä löytyy hampaattomia aikamiäspoikia

Kiuruvedellä on paljon

Ilmiössä on kysymys koko perheen sairaudesta. Vakavasta mielisairaudesta tai kehitysvammaisuudesta. johon liittyy yleensä myös insesti.

Ei mieleltään terveet vanhemmat pidä aikuisia lapsiaan nurkissaan, eikä terve nuori jää vanhempiensa nurkkiin.

Tuollahan tuo kamarissa kaluaan näplää ja unelmoi persuksi ryhtymistä. No, siihenhän kyvyt jo viittaavatkin.

Suomessa kotoa lähdetään paljon nopeammin kuin Etelä-Euroopassa. Luultavasti syynä on tämäntyyppinen kiusaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä asuu sellainen, 29-vuotias. Ei täytä täysin määritelmää, koska ei ole toimeton, vaan opiskelee ja tekee talon töitä, joten toivoa vielä on. Emme ole raskineet potkaista pihalle, mutta toivoisin kyllä, että alkaisi jo itsenäistyä.

Häntä on vähätelty ja kiusattu lapsena/nuorena. Heikko omanarvontunto ja epävarma. Ei ole hänen syytään.

No jopas keksit. Kaikki arvauksesi menivät pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Tunteeko kukaan sen 5-kymppisen urjalan punkalaitumelta?

Ei tunne, koska ei voi tuntea. Punkalaidun kun ei ole Urjalaa.

Tunnen pari, ihan täältä Kalliosta.

Peräkammarin pojat löytyvät tietysti peräkammareista. Vähän sama kuin pirttihirmut löytyvät pirteistä ja bussinkuljettajat busseista.

Italia, Espanja ja Kreikka ovat täynnä peräkammarin poikia ja tyttöjä. Tuntuu olevan siellä liian kallista ja hankalaa lähteä nuorena omilleen.