Miten joku voi olla KOKO AJAN sairaana!?

Mua on aina vituttanut saikuttajat mutta nytpä se kosahti omaan nilkkaan. Lapsi aloitti päiväkodin ja sen jälkeen ollut kipeänä jatkuvasti monta kuukautta! Olen vielä raskaana joten vastustuskyky on mennyt täysin nollaan. Olen joutunut olemaan enemmän sairaslomalla kuin moneen vuoteen yhteensä. Näin se elämä joskus opettaa.

Sairastin alkukesällä keskivaikean koronan. Siitä jäi armoton väsymys ja monenlaisia oireita; mm. näöntarkkuus ja makuaisti kärsivät, hampaat lohkeilivat. En edelleenkään maista ruoka-aineita normaalisti. Kieli on kipeä.

Luin juuri artikkelin, jossa kerrottiin, että koronavirus voi jäädä pesimään kielen makunystyröihin, ja kun vanhat solut tuhoutuvat, uusia nystyjä ei välttämättä kehity tai ne ovat surkastuneita. Olen laihtunut monta kiloa, kun ruoka ei enää maistu ja kiinteän syöminen on tuskallista. Kunto on mennyt huonoksi, kun ei vain jaksa liikkua niin kuin aiemmin.

Isoisäni oli firmansa toimitusjohtaja ja halveksi kaikkia ihmisiä jota sairastelivat, koska hän oli aina terve kuin pukki. Sai sitten ansionsa mukaan ja kuoli kivuliaan syöpäkuoleman.

Tapasaikuttajan kroppa alkaa vaatia saikkua pienimmästäkin oireesta ja mieli ajattelee "olin viimeksikin pois kun kurkku kipeä, miksi en olisi nyt?" Monessa työpaikassa omailmoituskäytäntö niin helppo rimpauttaa pomolle kun ei nappaa ja olla 3 päivää "kuumeessa".

Sinitukkainen Aikku? 

Joskus joku rajuna sairastettu tauti voi heikentää immuunipuolustusta niin, että sairastuu sitten uudelleen herkemmin. Voi myös olla vastustuskykyä heikentäviä perussairauksia tai lääkityksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Ammattisaikuttaja kyseessä? 

Kyllähän palkalliset saikkupäivät kannattaa pitää.

Jos edes kuukauden välein mutta kun joka toinen viikko. Ammattisaikuttajat on kyllä niin perseestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattisaikuttaja kyseessä? 

Kyllähän palkalliset saikkupäivät kannattaa pitää.

Niin, ne on tarkoitettu sairaille, ei pummeille.

Silloin kun mun silloinen poikaystävä, nykyinen aviomies oli armeijassa, sain siltä melkein joka kotilomalla jonkun uuden tartunnan. Siellä ne taudit leviää ja minulla ei ollut kunnon vastustuskykyä kaikelle sille. Myös monesti kun on vaihtanut työpaikkaa, on helpommin sairastunut, ainakin jos on aspatyötä tai muuten kohtaa paljon (sairaita) ihmisiä. Sitten sitä ajan myötä sopeutuu eikä enää saa kaikkia tartuntoja. 

Se niiden "flunssa"=Vähän nenä vuotaa ja ei missään nimessä töihin.

Tuolla logiikalla voisin olla töistä pois ympäri vuoden.

Jotkut vaan on herkemmin ja useammin kipeänä kuin toiset. Jos on vuosia samassa työpaikassa ja työkaverit pysyy kutakuinkin samoina, tämän voi todeta empiirisesti ihan itse.

Samassa työpaikassa ollessa huomaa senkin, kuka on oikeasti kipeä ja kuka "saikuttaa". Saikuttaja on tyypillisesti kipeänä maanantaisin, perjantaisin ja lomien yhteydessä, esim. jos vapunpäivä eli vapaapäivä osuu torstaille, saikuttaja on pois töistä keskiviikon (eli vapunaaton) ja myös perjantain. Todellinen sairastuja voi ihan hyvin saada flunssan vaikka tiistaina, mutta tulla jo torstaina tai viimeistään perjantaina takaisin töihin.

Ihmettelin ennen samaa, olen itse ollut aina perusterve ja flunssassa ehkä joka kolmas vuosi niin, että on vaatinut muutaman saikkupäivän.

Tänä syksynä olenkin sitten kerännyt varmaan kaikki mahdolliset pöpöt mitä likeenteessä on ollut ja ollut melkoisessa sairastelukierteessä. Elokuussa oli angiina, joka tulo taas lokakuussa (ei ole ikinä aiemmin ollut. Marraskuussa oli joku tauti, joka vei ensin äänen viikoksi ja sen jälkeen alkoi kahden viikon hakkaava yskä. Kirsikkana kakun päälle olin norossa juuri ennen joulua. Ei ole lapsia, enkä työskentele alalla missä tartuntariski olisi jotenkin suuri. Pesen käsiä ahkeraan. 

Joskus on näköjään vaan sitten sellaisia kausia, että vastustuskyky laitetaan koetukselle. Toivon, että nyt on sairastettu useamman vuoden edestä.

Vierailija kirjoitti:

Mua on aina vituttanut saikuttajat mutta nytpä se kosahti omaan nilkkaan. Lapsi aloitti päiväkodin ja sen jälkeen ollut kipeänä jatkuvasti monta kuukautta! Olen vielä raskaana joten vastustuskyky on mennyt täysin nollaan. Olen joutunut olemaan enemmän sairaslomalla kuin moneen vuoteen yhteensä. Näin se elämä joskus opettaa.

Sama!

Ennen lapsia olin kipeänä keskimäärin 2 päivää joka toinen vuosi ja sillä tavalla että buranalla pystyi hyvin toimimaan.

Kun esikoinen aloitti päiväkodin (pandemian jälkeen), oltiin koko perhe 1-2kk välein kipeänä. En tiennyt että voi perusterve yskiä ja olla nuhassa 5 viikkoa putkeen. Ja välillä kipeänä ihan kunnolla, niin että makoillessa syke oli yli 100 ja piti kannustaa itsensä henkisesti nousemaan ihan vaikka vessassa käymisen takia. Poskiontelontulehdus tuli myös tutuksi ja ekaa kertaa elämässäni antibioottikuuri. Nyt kuureja on 4v sisällä takana jo kolme, lapsia on kaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla sairaslomaa kertyy 2pv kuukaudessa niin se kannattaa pitää.

Ah, onkohan oman työpaikan ammattisaikuttaja kyseisen TES:n alainen. Selvisi sekin. 

Minulla on perussairautena astma. Ja ilmeisen huono vastustuskyky viruksille. Saan tartunnan herkästi ja joka flunssa keuhkoputkiin, ellen heti flunssan ensioiteista jää pois töistä.

Jos sinnittelen sairaana töissä, niin keuhkojen kunto menee surkeaksi että  joudun olemaan töistä pois vähintään viikon. Parempi siis sairastaa pienikin  flunssa kotona parissa kolmessa päivässä kuin kovemmin sairaana viikko tai pari.

Onneksi työnantaja tajuaa tän. Minä puolestani saikullakin vastaan viesteihin. Puhumista välttelen, koska se pahentaa oireita. Ja puhumaan joutuu töissä aina

En silti joka kuukausi ole sairaana, pari kolme kertaa vuodessa kuitenkin. 

Itse kysymykseen. Ihmiset ovat erilaisia. Joillain huonompi vastuskyky kuin toisilla. Joillain erilaisia sairauksia taustalla. Epä tälle mitään voi kun omalle kohdalle osuu. Muuta kuin huolehtia hygieniasta, vältellä ihmismassoja ja pitää huolta omasta kunnosta ( olenkin varsin kovakuntoinen terveenä ollessani). Ja jäädä sairaslomalle niin pienessä flunssassa että toiselle se ei tulisi mieleenkään.

Minulla hoitamaton allergia aiheutti toistuvat hengitystieinfektiot. En siis tiennyt kärsiväni allergiasta tai allergioista, mutta se selvisi verikokeista astmatestien ym. yhteydessä. Allergian aiheuttajaa ei lähdetty tutkimaan, mutta allergialääkkeet kyllä vähensi sairastelua.

Minulla on heikko immuunipuolustus, löytyisi varmaan synnynnäisiä puutteita komplementtijärkestelmissä, vasta-ainetasoissa ja lymfosyyttien toiminnassa, jos alettaisiin tutkia, mutta ei suostuta, vaikka arkeni on kärsinyt infektioherkkyydestä jo ainakin 15 vuotta, ja sain myös töissäni saikuttelijan maineen, vaikka sairastin todettuja infektiotauteja, menin näiden vuoksi nielurisapoistoleikkaukseenkin. Saikkupäiviä vain tuli vuodessa n. 60kpl. Kaikki infektioista. Äidilläni on SLE, ja täältä varmaan periytynyt viallinen immuniteetti. Myös lähes jokainen tauti menee poskiontelotulehdukseksi, ja ei ole mikään pikkunuha... 

Vierailija kirjoitti:

olin töissä liiketiloissa, tasakatto, valesokkeli eikä salaojia, oli aika homeessa liiketila, ja alati hengitystietulehduksia. Koko hlökunta oireli. onneksi tämä suljettiin 3v sitten, ja sain terveyden takaisin hiljalleen.

Miksi valitsit mennä sinne? Tiedätkö elämästä yhtään mitään? 

Tavalliset ihmiset on kärkkäitä tuomitsemaan ja pätemään. Sitten kun menee lääkäriin, niin lääkäri rennosti tuumaa (verikokeiden ja nielunäytteiden puhtaiden tulosten jälkeen) että nämä on näitä viruksia.

Sen kyllä sanon, että verikokeet on ihan hyvä käydä ottamassa. On sitten ainakin dataa, jos myöhemmin haluaa tarkempia tutkimuksia.

Sellainenkin vinkki vielä, että vaihtakaa hammasharja sairastelun jälkeen. Meillä oli kolmen kuukauden streptokokkikierre, joka tarttui aina uudestaan siitä hammasharjasta.