Viekö miehenne teitä syömään, leffaan, matkoille ym.?
Järjestääkö miehenne teille parisuhdeaikaa siis tai ehdottaako oma-aloitteisesti, että tekisitte jotain kahdestaan? Tajusin tänään, että mieheni on reilun 6 vuoden suhteemme aikana vienyt minut vain pari kertaa jonnekin ja nekin olivat ensimmäisten kuukausien aikana. Itse järjestän ravintolakäynnit, reissut ym. ja mies valittaa yleensä kaikesta ja näyttää siltä, ettei voisi vähempää kiinnostaa. Surullinen olo, kun aloin tätä tänään miettimään.
Osti minulle joskus lahjakortin hemmotteluhiitoihin kylpylään yhdelle, mutta ei itse suostunut mukaan, vaikka pyysin. Samoin kävi, kun osti minulle lahjakortin kahdelle fine dining -ravintolaan joku vuosi sitten. En ole jostain syystä ajatellut näitä tai tätä asiaa aikoihin, mutta eilen tämä taas nousi pintaan ja sattuu niin paljon. Muistan kun silloin kävin siellä kylpylässä ja ravintolassa ja tunsin oloni maailman epäonnistuneimmaksi naiseksi ja puolisoksi.
Kommentit (73)
Tasa-arvo. Miksi et antanut anaalia kun kerran vuosipäivä on niin tärkeä.
Menkää metsään nuotioretkelle, melomaan, kalastamaan, raveihin, suunnistamaan, moottoripyöränäyttelyihin jne. Niihin miehesi lähtee mieluummin kuin johonkin ravintolaan tai teatteriin. Nyt on hänen vuoronsa nauttia.
Ei tosiaan, eikä suostu edes mukaan. Mutta ihan hyvä mies on, kaikkea ei voi saada.
Olen vienyt miehen vaeltamaan ja mökkilomalle, eli tekemään asioita, mistä kovasti pitää, mutta yhtä tyytymätön on sielläkin ollut. Usein miettii, kenet saisi mukaan mökille kaveriksi, mutta kun ehdotan, että voisin itse tulla, ei kelpaa. Ironista, että mökki on minun puolen suvun mökki. Seksiä on paljon, tämä vain tiedoksi, etten ole pihtaava ja valittava akka.
Ei, mutta mulla on aviomiehen lisäksi deittimiehiä, jotka hoitaa tämän puolen. Ihan toimiva järjestely.
Ei mutta yhdessä kyllä niitä suunnitellaan ja toteutetaan. En kaipaa sellaista, että toinen yhtäkkiä ilmoittaisi että "nyt mennään sinne ja tänne!"
Miehen äiti antoi vuosi sitten ravintolalahjakortin ravintolaan, joka on ihan lähellä kotiamme. Testasin, tekeekö hän asian suhteen jonkin aloitteen, kun kortti oli näkyvälllä paikalla koko ajan. Tekihän hän: Alkoi pohtia ehtisikö sen vielä myydä, kun vanhenemispäivä lähestyi. Mies kuitenkin nauttii hyvästä ruoasta ja käy ravintoloissa, mutta ei minun kanssani.
Tiedän että vaimo käy vieraissa niin ei paljoa kiinnosta viedä syömään, matkoille tms.
Mies myös matkusteli ennen paljonkin, eli kyse ei ole siitä, ettei mies nauttisi matkustelusta/ravintoloista. Ilmeisesti siis syy olen minä. Ei ilmeisesti vain halua tehdä minun kanssani mitään.
Ei vie, enää. On kuollut jo 2015. Joskus käytiin syömässä esim. vappuna tai äitienpäivänä.
Mieheni kyllä keksi yhteisiä juttuja mutta emme matkustele koska ei ole rahaa ja pitää säästää. Vei mieheni minut kerran rukalle ja sitten risteilylle mutta ei minuakaan matkustelu kiinnosta nykyään. Syömässä ollaan käyty. Leffoja katsotaan netistä.
Viestit 6, 9 ja 11 on siis ap. Unohtui mainita.
Ap
Meillä se on mies joka koko ajan raahaa minua tuollaisiin. Haluaa käydä konserteissa, ravintoloissa ja matkoilla. Itse olen paljon pihimpi ja minulle riittäisi kotona oleilu.
🇺🇦🇮🇱
Minä en vien armastani koskaan leffaan syömään, vaan aterioimme aina ennen sinne menoa.
Ei vie. 20 vuotta yhdessä, eikä olla vuosiin käyty missään kahdestaan. Ennen minä jaksoin ehdottaa ja järjestää yhteisiä menoja meille, mutta enää en viitsi. Olisi kiva, jos minut vietäisiin jonnekin teatteriin, syömään tms. Sitä odotellessa.
Ei kyllä tee kotonakaan kanssani mitään. Istuu puhelimella tai pelaa pleikkaa/katsoo omaa leffaansa (jota voisin itsekin katsoa, mutta aloittaa kysymättä) Itseäni varmaan saan syyttää, kun olen jatkanut näin kauan tällaisessa suhteessa, mutta surullinen olo silti.
En siis kaipaa mitään yllätysjuttuja tms., vaan ihan tavallinen kysymys "Mentäiskö viikonloppuna leffaan" tai "Lähdettäskö yhdessä mökille joku vloppu" riittäisi vallan mainiosti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei vie. 20 vuotta yhdessä, eikä olla vuosiin käyty missään kahdestaan. Ennen minä jaksoin ehdottaa ja järjestää yhteisiä menoja meille, mutta enää en viitsi. Olisi kiva, jos minut vietäisiin jonnekin teatteriin, syömään tms. Sitä odotellessa.
Tismalleen sama tilanne meillä. Jos en minä järjestä tai ehdota, niin ei liikuta kotoa mihinkään.
Jospa koittaisitte yhdessä miettiä hupia, joka aidosti kiinnostaisi molempia?
Siis noiden kliseisten standardien sijaan mitä oli aloituksessa.