Jouduin psykiatrian potilaaksi ja minusta yritetään tehdä joku muu kuin olen

Noin käy, kun ihmisen monimutkaisia psykososiaalisia ongelmia yritetään vääntää paperilla siihen muotoon, että kyseessä olisi jokin lääketieteellisesti hoidettavissa oleva ongelma. Myös pelkästään hoidossa olo ja erilaiset lausunnot edellyttävät diagnooseja. Koko psykoterapiakenttä ylipäätänsä perustuu sille, että vaikutetaan itseen ja haetaan muutosta omassa käyttäytymisessä ja ajattelussa. Ikävä kyllä tällainen toimii parhaiten, kun kaikki muut elämän palikat ovat kohdillaan.

Oikeastihan moni hyötyisi parhaiten vaikka perustulosta tai sosiaalihuollon asiakkuudesta ja tuetuista asumispalveluista. Lääkkeet raskaimmissa ongelmissa tietysti tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Näistähän on paljon elokuvia, mutta myös omakohtaisia kokemuksia miten psykiatrisessa hoidossa sinusta tehdään vaikka keksimällä mielenterveyspotilas, vaikka et todellisuudessa sellainen olisi.

Juuri luin taas kerran jutun naisesta, jota hoidettiin pitkään mielenterveyspotilaana, ja ihmeteltiin miten hoito ei auta, kunnes löytyikin fyysinen sairaus, josta oireet johtuivat.

Sitten ne oikeasti mieleltään sairastuneet ovat "avohoidossa", eivätkä pääse hoitoon vaikka kuinka haluaisivat.

Tästä on jo jotain 15v aikaa, mutta kun olin teini ikänen niin masennuin koska koulussa kiusattiin. Aloin lintsaamaan ja äiti oli sitten ottanu yhteyttä psykiatriselle klinikalle ja vei mut sinne. Muistan kun lääkäri kysy multa mm. "Onko sulla jotain pelkoja?". Vastasin että "No pelkään hämiksiä ja muutenkin kaikkia ötököitä".

Luin sitten myöhemmin sen lääkärin kirjoittaman selosteen jossa luki jotenkin että "Potilas näkee harhoja, olemattomia ötököitä ympärillään"

Olin ihan että oikeasti mitä v...ua 🤣🤣🤣

Ihan kuin väkisin yritettäis tehdä ihminen vaikuttamaan hullulta.

En luota yhtään enää etenkään noihin psykiatrisiin paikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mieli särkyy, et pysty millään tavalla objektiivisesti analysoimaan omia ajatuksiasi ja toimintaasi. Sen takia mielenterveyden ongelmat ovat niin haastavia. Jos parannut, niin jälkikäteen voit ehkä vasta ymmärtää, kuinka sekaisin olit. On

Niinhän se on. Ystävä on ollut suljetulla nyt kuukauden ja omasta mielestään erivointinen kun on. Oikeasti täysin sekaisin ja harhainen. Muttei ymmärrä sitä itse. 

Joo, ei esimerkiksi psykoosissa oleva henkilö ymmärrä itse, että hän on psykoosissa. Jos on paranoiaa ja vainoharhaisuutta, niin tottakai tulee ahdistusta, kun lukee kannasta tietoja. 

Voi pojat teillä ei ole mitään hätää, kun sielä huomataan kuinka narsistista tää teidän meno on niin kaikki apu kyllä loppuu kuin seinään, kaduilla eläminen ja itselääkitseminen ei sitten ainakaan ole liian vasemmistolaista, pääsette sitten vihdoin elään unelmaanne!

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo jotain 15v aikaa, mutta kun olin teini ikänen niin masennuin koska koulussa kiusattiin. Aloin lintsaamaan ja äiti oli sitten ottanu yhteyttä psykiatriselle klinikalle ja vei mut sinne. Muistan kun lääkäri kysy multa mm. "Onko sulla jotain pelkoja?". Vastasin että "No pelkään hämiksiä ja muutenkin kaikkia ötököitä".

Luin sitten myöhemmin sen lääkärin kirjoittaman selosteen jossa luki jotenkin että "Potilas näkee harhoja, olemattomia ötököitä ympärillään"

Olin ihan että oikeasti mitä v...ua 🤣🤣🤣

Ihan kuin väkisin yritettäis tehdä ihminen vaikuttamaan hullulta.

En luota yhtään enää etenkään noihin psykiatrisiin paikkoihin.

Sitähän ne tekevät. Näitä lausuntoja viodaan sitten käyttää myöhemmin asiakasta vastaan, jos vaikka halutaan kaapata heidän lapsensa. Kerrassaan kuvottavaa touhua. Painakaa tarkasti mieleen, ketkä kaikki tähän osallistuvat, välttäkää heitä ja heidän jälkeläisiään. Tuollainen sairaus ei katoa mihinkään yhdessä sukupolvessa

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo jotain 15v aikaa, mutta kun olin teini ikänen niin masennuin koska koulussa kiusattiin. Aloin lintsaamaan ja äiti oli sitten ottanu yhteyttä psykiatriselle klinikalle ja vei mut sinne. Muistan kun lääkäri kysy multa mm. "Onko sulla jotain pelkoja?". Vastasin että "No pelkään hämiksiä ja muutenkin kaikkia ötököitä".

Luin sitten myöhemmin sen lääkärin kirjoittaman selosteen jossa luki jotenkin että "Potilas näkee harhoja, olemattomia ötököitä ympärillään"

Olin ihan että oikeasti mitä v...ua 🤣🤣🤣

Ihan kuin väkisin yritettäis tehdä ihminen vaikuttamaan hullulta.

En luota yhtään enää etenkään noihin psykiatrisiin paikkoihin.

Aivan.

Ongelma ei ollut se että sinä selitit teini-ikäisenä jotain vaikeasti ymmärrettävästi ja se aiheutti ongelmia.

Paljon todennäköisempää on että lääkäri laittoi koko uransa ja uskottavuutensa vaakalaudalle vain kiusatakseen sinua, huvikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mieli särkyy, et pysty millään tavalla objektiivisesti analysoimaan omia ajatuksiasi ja toimintaasi. Sen takia mielenterveyden ongelmat ovat niin haastavia. Jos parannut, niin jälkikäteen voit ehkä vasta ymmärtää, kuinka sekaisin olit.

En osaa sanoa, miksi nykyään on sama syömishäiriö-dg kuin nuorena. Silloin ahmin ja oksensin, laskin kaloreita, ajattelin paljon ruokaa, en jaksanut kunnolla fyysisesti.

Nykyään en laske, en ahmi tai oksenna, en laihduta, en ajattele ruokaa, pystyn opiskelemaan ja työskentelemään ilman ruoka-ajatuksia, en välttele ruokaa, en tiedä paljonko liikuntani kuluttaa...

Silti sama dg on olemassa. Kukaan henkilökunnasta ei suostu kertomaan, milloin olen esim. oksentanut viimeksi ruokani.

Jos tällaista harrastettaisiin koulussa, että joku luokkakaveri hokisi sinun olevan tyhmä, vaikka saisit kokeista kymppejä. Niin miten siihen reagoitaisiin? Todettaisiin ykskantaan, että luokkakaveri on häiriintynyt kiusaaja, joka tarvitsee apua ja hänet on ehkä laitettava erkkaluokalle

Minulle on tullut aivan yllätyksenä, että myös "aikuisten maailmassa" on olemassa tämä sama ilmiö, paitsi sen sijaan että tämä kiusaaja kiusaa, hän pakottaa sinut vielä maksamaan siitä ja vie pahimmassa tapauksessa lapsesi. Aivan käsittämätöntä sadismia ja pahuutta. En edes usko, että sitä tehdään vain rahasta, sillä kuka ryhtyisi esim. tappamaan rahasta, ellei pitäisi sitä moraalisesti oikeutettuna? Terve sanoisi, että ei ole oikein, pidä rahasi. Mutta psykologiaan osallistuvat ihan aidosti uskovat, että tuollainen kiusaaminen ja leimaaminen on ok, oikein, ja jopa hyväksi? Täysin käsittämätöntä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo jotain 15v aikaa, mutta kun olin teini ikänen niin masennuin koska koulussa kiusattiin. Aloin lintsaamaan ja äiti oli sitten ottanu yhteyttä psykiatriselle klinikalle ja vei mut sinne. Muistan kun lääkäri kysy multa mm. "Onko sulla jotain pelkoja?". Vastasin että "No pelkään hämiksiä ja muutenkin kaikkia ötököitä".

Luin sitten myöhemmin sen lääkärin kirjoittaman selosteen jossa luki jotenkin että "Potilas näkee harhoja, olemattomia ötököitä ympärillään"

Olin ihan että oikeasti mitä v...ua 🤣🤣🤣

Ihan kuin väkisin yritettäis tehdä ihminen vaikuttamaan hullulta.

En luota yhtään enää etenkään noihin psykiatrisiin paikkoihin.

Aivan.

Ongelma ei ollut se että sinä selitit teini-ikäisenä jotain vaikeasti ymmärrettävästi ja se aiheutti ongelmia.

Paljon todennäköisempää on että lääkär

Ihme söpötystä. Lapsi vastasi kysymykseen täysin normaalilla tavalla ja lääkäri kieroili sen todella häiriintyneen kuuloiseksi sairaudeksi (harhat). Lääkärin lausunnoilla on painoarvo oikeudessa, ja niillä voidaan perustella vakavia ihmisoikeusrikoksia, esim. lasten erottamista vanhemmistaan. Kukaan normaali ja terve ei tee tuollaista, eikä puolustele tuollaista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaanotolla voi olla ihan normaalia kuulumisten vaihtoa, katsotaan lääkitykset onko niistä mainittavaa ja sitten toivotellaan hyvät jatkot. Menet kotiin ja muutama päivä myöhemmin teksteissä lukee ihan ihmeellisiä juttuja joita ei ole välttämättä edes tapahtunut sinulle.

Miettikää miten rampauttavaa on, että ensin tapaa hoitohenkilökuntaa ja sitten joutuu joka kerta käymään netissä katsomassa mitä tämä hoitohenkilökunnan edustaja on sinne kirjoittanut. Oma kanta ja Maisa sisältävät itselläni näitä kirjauksia ja kun niitä tulee jokaisesta lääkärikäynnistä yms. niin vuodessa kertyy kaikessa valtavasti näitä kertomuksia luettavaksi ja mahdollisesti oikaistavaksi (jos pystyy).

Onko tehty mitään arviointia tai tutkimusta siitä mitä tämä kirjausten "armoilla" olo tekee pidemmän päälle kenenkään psyykelle?

Sinä maksat heille siitä, että he tekevät sinusta näitä valheellisia arvioita. Mietipä omalla järjelläsi, mitä tarkalleen ottaen edes haet kyseisistä palveluista? Lääkkeitä, huomiota? Ajatteletko todella, että he pystyvät parantamaan terveyttäsi, hyvinvointiasi? Mainoksessa seisoo näin, mutta jos todellisuus iskee jatkuvasti päin kasvoja päin vastaisena, niin mikset usko sitä todellisuutta? Miksi tietoisesti hakeudut noihin palveluihin?

En voi käsittää sitäkään, että jos palveluntarjoaja (lääketiede, -teollisuus tai psykologia) on kerta toisensa jälkeen osoittanut olevansa sadistinen, misogynistinen, valheellinen, kiusaava, heitteillejättävä, epärehellinen, epäeettinen, silpova, mutiloiva, jne. Niin miksi ajatellaan, että kun tämä yksi protokolla oli todella sairas ja huono, niin tämä toinen voi olla hyvä? Sama kuin menisi kerta toisensa jälkeen pyytämään halausta aviomieheltä, joka ei ole kuin hakannut itseä viimeiset 10 vuotta. SE on hulluutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mieli särkyy, et pysty millään tavalla objektiivisesti analysoimaan omia ajatuksiasi ja toimintaasi. Sen takia mielenterveyden ongelmat ovat niin haastavia. Jos parannut, niin jälkikäteen voit ehkä vasta ymmärtää, kuinka sekaisin olit.

En osaa sanoa, miksi nykyään on sama syömishäiriö-dg kuin nuorena. Silloin ahmin ja oksensin, laskin kaloreita, ajattelin paljon ruokaa, en jaksanut kunnolla fyysisesti.

Nykyään en laske, en ahmi tai oksenna, en laihduta, en ajattele ruokaa, pystyn opiskelemaan ja työskentelemään ilman ruoka-ajatuksia, en välttele ruokaa, en tiedä paljonko liikuntani kuluttaa...

Silti sama dg on olemassa. Kukaan henkilökunnasta ei suostu kertomaan, milloin olen esim. oksentanut viimeksi ruokani.

Jos tällaista harrastettaisiin koulussa, että joku luokkakaveri hok

Minusta se on ihan helppoa ymmärtää, sinä jätät kertomatta lähes kaiken, kirjoitat paljon mutta et käytännössä sano yhtään mitään.

Eli toisin sanoen sinä olet tehnyt jotain karmeaa jonka seurauksena veikkaisin että lapsesi on joutunut hoitoon ja luultavasti päätynyt katkaisemaan välinsä sinuun, tismalleen samasta syystä kuin miksi selität täälä tarkoituksellisen harjaanjohtavaa ja epämääräistä soopaa, se epärehellisyys tekee mahdottomaksi käsitellä sinun kanssa mitään ja se että et suostu kantamaan vastuuta varmistaa että mitä pahaa oletkin tehnyt tulee jatkumaan aina vaan.

Narsismi on ehkä vähiten mysteerinen mielenterveysongelma kun sen erilaiset manipulaation keinot tulee tutuks.

Minä en ole pahoillani sinun puolestasi, sinä voit aina valita lopettaa valehtelun.

"Ihme söpötystä. Lapsi vastasi kysymykseen täysin normaalilla tavalla ja lääkäri kieroili sen todella häiriintyneen kuuloiseksi sairaudeksi (harhat). Lääkärin lausunnoilla on painoarvo oikeudessa, ja niillä voidaan perustella vakavia ihmisoikeusrikoksia, esim. lasten erottamista vanhemmistaan. Kukaan normaali ja terve ei tee tuollaista, eikä puolustele tuollaista"

Mistä ihmeestä sinä tiedät mitään tuosta todeksi?

Mene töihin. Lakkaa valittamasta. Olet täysin normaali

Koin myös itse hoitosuhteessa ollessani, että minua ei kuunnella eikä sanomisillani ole mitään merkitystä tai vaikutusta siihen mitä tulee tapahtumaan.

Kaikkein hölmöin ja ironisin juttu tässä kaikessa on se, että siitä oli loppujen lopuksi jopa taloudellista hyötyä minulle. Sen ansiosta että minua ei kuunneltu pääsin lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle paranoidisen skitsofrenian diagnoosilla. Kyseinen diagnoosi on ainut mielenterveyden diagnoosi jolla omasta vakuutuksestani pystyy saamaan merkittävän suuruisen korvauksen pysyvästä työkyvyttömyydestä.

Tiesin tämän yksityiskohdan jo silloin kun minun diagnoosistani väännettiin psykiatriassa, mutta olisin mieluummin siltikin valinnut mielestäni tilaani paremmin kuvaavan diagnoosin (DDNOS). No näin ei kuitenkaan käynyt ja minä pääsin helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sain vakuutuksestani kertakorvauksen.

Eläkkeeni on aika hyvä, keskitasoa. Vakuutuksen kertakorvauksen pistin jenkkiosakkeisiin, salkkuni arvo kasvoi viime vuonna yli 40 prosenttia. Tulevaisuudensuunnitelmiini kuuluu vaurastuminen ja pikkuhiljaa ammattisijoittajaksi siirtyminen. Eli melkoisen katkeransuloinen meininki minulla. Muihin ihmisiin en enää luota, se juna meni jo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaanotolla voi olla ihan normaalia kuulumisten vaihtoa, katsotaan lääkitykset onko niistä mainittavaa ja sitten toivotellaan hyvät jatkot. Menet kotiin ja muutama päivä myöhemmin teksteissä lukee ihan ihmeellisiä juttuja joita ei ole välttämättä edes tapahtunut sinulle.

Miettikää miten rampauttavaa on, että ensin tapaa hoitohenkilökuntaa ja sitten joutuu joka kerta käymään netissä katsomassa mitä tämä hoitohenkilökunnan edustaja on sinne kirjoittanut. Oma kanta ja Maisa sisältävät itselläni näitä kirjauksia ja kun niitä tulee jokaisesta lääkärikäynnistä yms. niin vuodessa kertyy kaikessa valtavasti näitä kertomuksia luettavaksi ja mahdollisesti oikaistavaksi (jos pystyy).

Onko tehty mitään arviointia tai tutkimusta siitä mitä tämä kirjausten "armoilla" olo tekee pidemmän päälle kenenkään psyyke

Ei ole niin mustavalkoista, että olis vaan pahaa. 

Psykiatria on myös auttanut monia. Monelle esim. psyykenlääkkeet ovat olleet tosi hyvä juttu, pelastaneet takaisin elämään. 

Monille myös pilanneet elämän. Nää todellisuudet on yhtä aikaa olemassa. Eivät kumoa toisiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Koin myös itse hoitosuhteessa ollessani, että minua ei kuunnella eikä sanomisillani ole mitään merkitystä tai vaikutusta siihen mitä tulee tapahtumaan.

Kaikkein hölmöin ja ironisin juttu tässä kaikessa on se, että siitä oli loppujen lopuksi jopa taloudellista hyötyä minulle. Sen ansiosta että minua ei kuunneltu pääsin lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle paranoidisen skitsofrenian diagnoosilla. Kyseinen diagnoosi on ainut mielenterveyden diagnoosi jolla omasta vakuutuksestani pystyy saamaan merkittävän suuruisen korvauksen pysyvästä työkyvyttömyydestä.

Tiesin tämän yksityiskohdan jo silloin kun minun diagnoosistani väännettiin psykiatriassa, mutta olisin mieluummin siltikin valinnut mielestäni tilaani paremmin kuvaavan diagnoosin (DDNOS). No näin ei kuitenkaan käynyt ja minä pääsin helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sain vakuutuksestani kertakorvauksen.

Eläkkeeni on aika hyvä, keskitasoa. Vakuutuksen kertakorvau

Eikö tämä sijoitustoiminnasta saatava tulo vaikuta eläkkeeseesi? Ihan hyvällä kysyn, kun joskus olen tyrmännyt sijoittamisen opiskelun tuolla perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mieli särkyy, et pysty millään tavalla objektiivisesti analysoimaan omia ajatuksiasi ja toimintaasi. Sen takia mielenterveyden ongelmat ovat niin haastavia. Jos parannut, niin jälkikäteen voit ehkä vasta ymmärtää, kuinka sekaisin olit. On

Niinhän se on. Ystävä on ollut suljetulla nyt kuukauden ja omasta mielestään erivointinen kun on. Oikeasti täysin sekaisin ja harhainen. Muttei ymmärrä sitä itse. 

Joo, ei esimerkiksi psykoosissa oleva henkilö ymmärrä itse, että hän on psykoosissa. Jos on paranoiaa ja vainoharhaisuutta, niin tottakai tulee ahdistusta, kun lukee kannasta tietoja. 

Sinä et tiedä psykooseista kyllä mitään, jos luulet että sellaisessa oleva voi tuottaa keskustelupalstalle järkevää ja jäsenneltyä tekstiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun mieli särkyy, et pysty millään tavalla objektiivisesti analysoimaan omia ajatuksiasi ja toimintaasi. Sen takia mielenterveyden ongelmat ovat niin haastavia. Jos parannut, niin jälkikäteen voit ehkä vasta ymmärtää, kuinka sekaisin olit.

En osaa sanoa, miksi nykyään on sama syömishäiriö-dg kuin nuorena. Silloin ahmin ja oksensin, laskin kaloreita, ajattelin paljon ruokaa, en jaksanut kunnolla fyysisesti.

Nykyään en laske, en ahmi tai oksenna, en laihduta, en ajattele ruokaa, pystyn opiskelemaan ja työskentelemään ilman ruoka-ajatuksia, en välttele ruokaa, en tiedä paljonko liikuntani kuluttaa...

Silti sama dg on olemassa. Kukaan henkilökunnasta ei suostu kertomaan, milloin olen esim. oksentanut viimeksi ruokani.

Jos tällaista ha

Narsismi on ehkä vähiten mysteerinen mielenterveysongelma kun sen erilaiset manipulaation keinot tulee tutuks.

Minä en ole pahoillani sinun puolestasi, sinä voit aina valita lopettaa valehtelun.

Narsismi on vakava persoonallisuushäiriö, eikä sitä voi millään päätöksellä lopettaa niin kuin ei muitakaan persoonallisuushäiriöitä. Persoonallisuushäiriö tarkoittaa, että minuuden kehityksessä on mennyt jotain pahasti pieleen, minuus ei ole kehittynyt normaalisti (eriytyminen, terve syyllisyys), sen sijaan on kehittynyt tuhoisia toimintamalleja. Niistä selviäminen vaatii halua muuttua ja usein pitkää hyvää terapiaa, jossa terapeutti osaa hoitaa oikeaa asiaa.

Suurin osa psykiatrisella olevista potilaista eivät ymmärrä olevansa sairaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koin myös itse hoitosuhteessa ollessani, että minua ei kuunnella eikä sanomisillani ole mitään merkitystä tai vaikutusta siihen mitä tulee tapahtumaan.

Kaikkein hölmöin ja ironisin juttu tässä kaikessa on se, että siitä oli loppujen lopuksi jopa taloudellista hyötyä minulle. Sen ansiosta että minua ei kuunneltu pääsin lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle paranoidisen skitsofrenian diagnoosilla. Kyseinen diagnoosi on ainut mielenterveyden diagnoosi jolla omasta vakuutuksestani pystyy saamaan merkittävän suuruisen korvauksen pysyvästä työkyvyttömyydestä.

Tiesin tämän yksityiskohdan jo silloin kun minun diagnoosistani väännettiin psykiatriassa, mutta olisin mieluummin siltikin valinnut mielestäni tilaani paremmin kuvaavan diagnoosin (DDNOS). No näin ei kuitenkaan käynyt ja minä pääsin helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sain vakuutuksestani kertakorvauksen.

Eläkkeen

Ei vaikuta, koska sijoitustoiminnasta saatava tulo on pääomatuloa eikä ansiotuloa. Ansiotulo eli töistä saatava tulo on se joka millään tavalla vaikuttaa eläkeasioihin.