Oliko Stigan rattikelkka 80-luvulla niin kallis että vain rikkailla oli sellaiseen varaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kai se nyt niin kallis ollut.

Oli se. Ja kun kouluun oli pakko hankkia sukset ja luistimet, tuollainen oli "ylimääräistä turhaa".

Vähän tuntui silloin samalta, ei tullut Stigaa.

M -66

Vierailija erailija kirjoitti:

80 luvulla Stigat oli melko yleisiä. Useimilla luokkakavereilla oli sellainen. Unelma olisi ollut jos olisi saanut laskea laskettelurinteessä sellaisella mutta tietenkään se ei käynyt.

Asutko jossain paremmalla alueella? Meidän koulussa vain yhdellä luokkakaverilla oli Stiga, hänen vanhempansa olivat insinöörejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sellainen puusäleistuin rattikelkka, jossa muut osat rautaa.

.

Joo niin mullakin. Se oli vissiin 60-luvulta. 

 

Olihan tuollainen puu+metalli 100X parempi, käytännössä ikuinen,  kuin se Stigan muoviviritelmä, mutta ei ollut tietysti niin seksikästä istua hikisellä puulla.  Seksikkäät laskettelivat tyytyväisenä Stigan muovipulkalla kunnes ratti katkesi käteen ja törmäsivät kiveen tai puuhun ja sitten kaikki oli ohi.

Käsittääkseni Stigan rattikelkka oli puuta ja metallia ja siten kestävä. Pulkka on eri asia kuin kelkka. Rattipulkka oli muovista tehtty pulkka, jossa oli ratti ja jonkinlainen ohjaussysteemi edessä.

7-vuotias pikkuveli sai Stigan joululahjaksi vuonna 1979. Helmikuussa hän jätti sen ulko-oven edustalle, ja se varastettiin. Tapahtui Tampereen Kaukajärvellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valintatalon muovikassilla köyhät laskivat mäkeä.

Maalla lannoitesäkki oli muodissa.

50-luvun lapset laskivat joskus mäkeä pahvinpalasella. Sekin oli hauskaa.

Se oli vähän näitä samoja, kun 80 - luvulla vain "varakkaalla" perheellä oli varaa ostaa pojalle Monkey-mopo. 

Sitten juopporetkujen isien jättämät yh-äidit tekivät niska limassa töitä ja säästivät ylityörahojaan 10 vuotta, jotta lellipoika saa sen Monkeyn ja nahkarotsin.

Sitten se tissiposki lellipoika vain kiroili äidilleen että anna mulle bensarahaa.

Saatana...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sellainen puusäleistuin rattikelkka, jossa muut osat rautaa.

.

Joo niin mullakin. Se oli vissiin 60-luvulta. 

 

Olihan tuollainen puu+metalli 100X parempi, käytännössä ikuinen,  kuin se Stigan muoviviritelmä, mutta ei ollut tietysti niin seksikästä istua hikisellä puulla.  Seksikkäät laskettelivat tyytyväisenä Stigan muovipulkalla kunnes ratti katkesi käteen ja törmäsivät kiveen tai puuhun ja sitten kaikki oli ohi.

 

Käsittääkseni Stigan rattikelkka oli puuta ja metallia ja siten kestävä. Pulkka on eri asia kuin kelkka. Rattipulkka oli muovista tehtty pulkka, jossa oli ratti ja jonkinlainen ohjaussysteemi edessä.

Stigan rattikelkka oli muovia ja metallia. Kelkassa on jalakset, pulkassa ei. 

Olen espoolaisen kerrostalolähiön kasvatti, ja omistin hienon sinisen Stigan jo 80-luvun alussa. Ei me rikkaita oltu, mutta ilmeisesti Stigaan oli silti varaa. Siinä auttoi varmasti se, etteivät vanhempani olleet alkoholisteja.

Vierailija kirjoitti:

Veli sai, minä en, mulle ostettiin vain halpa Citymarketin pulkka. Sama toistui kun oltiin 15 v. Veli sai mopon, minä polkupyörän. 

Prinssi Harry olisi sinuna kirjoittanut aiheesta pitkän muistelmateoksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija erailija kirjoitti:

80 luvulla Stigat oli melko yleisiä. Useimilla luokkakavereilla oli sellainen. Unelma olisi ollut jos olisi saanut laskea laskettelurinteessä sellaisella mutta tietenkään se ei käynyt.

Asutko jossain paremmalla alueella? Meidän koulussa vain yhdellä luokkakaverilla oli Stiga, hänen vanhempansa olivat insinöörejä. 

Melko hyvällä alueella sitten kai asuttiin vaikka kaupunki oli pahamaineinen. Insinööri-isät oli meidän luokalla ihan tavallisia. Oli myös lakimiehiä ja tutkijoita. Emme lapsina miettineet asiaa siihen aikaan sen enempää.

Enpä edes tiennyt, että stiga on silloin ollut kallis. Sain papalta joululahjaksi -75. Se kelkka oli aina mummolassa, koska siellä oli upea ja iso mäki. Ja jossa lapsena kävin viikoittain ja olin paljonkin yökylässä. 6-vuotiaalle tytölle iso ilo moniksi vuosiksi eteenpäin. Pappa oli muurari ja isoäiti silloin jo eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sininen vai musta

Jos oli musta, niin tiesi, että perheellä oli hieman ylimääräistä rahaa. Muistelin, että sininen maksoi noin 200 markkaa, mutta musta oli lähemmäs 300. Olisiko ollut 179 markkaa ja 279 markkaa. Ei nuo nyt mitään, mutta vanhemmat osti meille joululahjaksi ensin Vic-20:sen ja myöhemmin Commodore 64:sen. Commodore maksoi varmaan siihen aikaan yli puolet isäni nettokuukausipalkasta!

Oho, aika kallista on ollut. Meidän eno löysi kasarilla sellaisen punamustan Stigan kerrostalon roskiksesta, siitä oli penkki hajonnut, teki puusta uuden ja sillä tuunatulla Stigalla sitten laskettiin tyytyväisinä 🙂 Se meni meiltä vielä eteenpäin naapuriin ysärin puolella kun kasvettiin.

Ördög kirjoitti:

7-vuotias pikkuveli sai Stigan joululahjaksi vuonna 1979. Helmikuussa hän jätti sen ulko-oven edustalle, ja se varastettiin. Tapahtui Tampereen Kaukajärvellä.

Törkeä ja vakava rikos. Nyt se hunsvotti joka tuntee piston sydämessään ostakoon ensi vuoden Joulupuukeräykseen jonkin todella kalliin lahjan (jos vielä henki pihisee, liekö karma kostanut..?)

Meillä oli Stiga ja ei oltu varsinaisesti köyhiä, mutta ei lähelläkään rikkaita.

Ehkä silloin aikoinaan ei vain hankittu tuollaisia "luksustavaroita" huvin vuoksi, tavallinen pulkka kelpaa ihan hyvin mäenlaskuun. Muistelisin että se stiga saatiin joku vuosi joululahjaksi, ei mitään noin hienoa ihan muuten vain osteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sellainen puusäleistuin rattikelkka, jossa muut osat rautaa.

.

Joo niin mullakin. Se oli vissiin 60-luvulta. 

 

Olihan tuollainen puu+metalli 100X parempi, käytännössä ikuinen,  kuin se Stigan muoviviritelmä, mutta ei ollut tietysti niin seksikästä istua hikisellä puulla.  Seksikkäät laskettelivat tyytyväisenä Stigan muovipulkalla kunnes ratti katkesi käteen ja törmäsivät kiveen tai puuhun ja sitten kaikki oli ohi.

Stigan rattikelkat olivat kyllä ainakin ennen todella kestäviä. Veljelläni on edelleen hyvässä kunnossa oleva Stigan rattikelkka, jonka sai joululahjaksi 80-luvun alussa. Lähivuosina sillä voi ehkä lasketella jo kolmas sukupolvi. Siihen aikaan tavarat ja kodinkoneet tehtiin kestämään.

Ei, mutta ei niitä monella kuitenkaan ollut, jostain syystä

Stiga oli melkein sama kuin Tunturin pitkäsatulainen custom - polkupyörä. Siis se fillari, jossa oli amerikkalaisista autoista tuttu vaihdekeppi - shifteri siinä keskellä. Siinä ei tarvinnut leikellä viilipurkista räpättimiä takapyörään, koska se oli niin cool. Ne fillarit hävisivät pyöräkellarista nopeammin kuin prässirunko - jopot.

Stiga ei koskaan ihan yltänyt tälle tasolle, jo siksi että hurjimmat veti Skini Mimboilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli keskellä (kylä)koulun pihaa pulkkamäki ja tuotiin omat pulkat aina kouluun. Kerran yksi poika toi Stigan, kyllä sitä ihmeteltiin. 

Se vastasi suunnilleen IPhonea nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kai se nyt niin kallis ollut.

Oli se. Ja kun kouluun oli pakko hankkia sukset ja luistimet, tuollainen oli "ylimääräistä turhaa". 

Joululahjaksi ne saatiin, koululla kyllä oli lainata suksia ja luistimia, jos oli unohtunut tai ei ollut varaa hankkia vanhenmilla. Ja ei silloin ei lehdissä kirjoitettu näistä.

Vierailija kirjoitti:

Oli se liian kallis. Meidän kylällä vain yhdellä oli. Isänsä oli linja-auton kuljettaja (hieno ammatti silloin) ja äidilläänkin vakivirka toimihenkilönä. Ainoa lapsi kyseessä. Sitä ihmeteltiin porukalla. Tuolloin oli tavallista että perheen lapset jakoivat esim sukset, ostettiin yhdet joilla useampi hiihti. Nykyisin olisi jutun aihe iltalehdessä tuommoinen pula ja puute jossakin perheessä.

Ohis: En kyllä pitänyt 1970-luvulla linja-auton kuljettajaa hienona ammattina. Mun yhden kaverin isä oli sellainen. 

Olin tottunut, että kavereiden isät oli akateemisissa ammateissa.