Elämäntaparemontti 2025

Aloittelen tässä nyt elämäntaparemonttia. Ihan kauheaksi oma tilanne ei ole päässyt, kun kiikun normaalin ja lievän ylipainon rajalla. Tavoitteena pudottaa maltillista tahtia 5-7 kg. 10 kg olisi ihanne, mutta en halua laittaa tavoiteta niin tiukaksi.

Itselläni ruokavalio on suht kunnossa, mutta viikonloppuna tulee herkuteltua ihan liikaa. Olenkin nyt päättänyt pitää ihan kunnon tauon viikonloppupössyttelyssä, kun se kaikista mukavista puolista huolimatta aiheuttaa ihan tolkutonta mässytystä. Jotenkin vaan pitäisi saada tähän elämään jotain muuta nautinnonlähdettä, kuin venyminen ja syöminen. Tuntuu vaan, että työelämä vie kaikki mehut ja viikonloppuna ei jaksa tehdä mitään muuta kuin olla kotona mahdollisimman passiivisessa tilassa.

Moikka!  Jatkakaa samaan tahtiin ja muistutuksena, että jokaiseen tämän kaltaiseen ketjuun sisältyy se ikivanha ikävä asia, katkeruus / kateus.  Kun ei ole itse onnistunut, ei tietenkään kukaan muukaan saa onnistua.  Innolla vaan eteenpäin omia polkuja, siitä se lähtee ja jatkuu.  Kaikelle muutokselle on annettava aikansa, joten ei kiirettä, eikä sen tarvitse siihen jäädä, elämä jatkuu ja toivottavasti terveys mielessä/kehossa kohtaa paremman tulevaisuuden. Yksikään repsahdus ei tarkoita, ettei korjausliike ole mahdollinen.  Uutta "matoa" koukkuun ja taas jatkuu matka elämänmuutoksen tiellä.  kenenkään ei tarvitse meitä komentaa/käskyttää, tee niin tai näin, kuten MINÄ..minä..                           Me teemme itse valintamme, vaikka tietenkin luemme mielenkiintoiset palstalaisen ehdotukset, eikös vaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloittelen tässä nyt elämäntaparemonttia. Ihan kauheaksi oma tilanne ei ole päässyt, kun kiikun normaalin ja lievän ylipainon rajalla. Tavoitteena pudottaa maltillista tahtia 5-7 kg. 10 kg olisi ihanne, mutta en halua laittaa tavoiteta niin tiukaksi.

Itselläni ruokavalio on suht kunnossa, mutta viikonloppuna tulee herkuteltua ihan liikaa. Olenkin nyt päättänyt pitää ihan kunnon tauon viikonloppupössyttelyssä, kun se kaikista mukavista puolista huolimatta aiheuttaa ihan tolkutonta mässytystä. Jotenkin vaan pitäisi saada tähän elämään jotain muuta nautinnonlähdettä, kuin venyminen ja syöminen. Tuntuu vaan, että työelämä vie kaikki mehut ja viikonloppuna ei jaksa tehdä mitään muuta kuin olla kotona mahdollisimman passiivisessa tilassa.

Tämä on varmasti sellainen asia, mihin moni voi yhtyä. Kuinka herkutteluvapaa viikonloppu on lähtenyt sujumaan?

Ja miten muilla sujuu?

Itsellä menee edelleen tosi hyvin ja painoa on lähtenyt yllättävän paljon, mutta alkutaipaleella mennään, eikä painonpudotus voi jatkua yhtä kiivaana pitkään. Myös henkisiä takapakkia tulee varmasti jossain vaiheessa, mutta nyt nautin hyvästä fiiliksestä. Olen energinen pitkästä aikaa, eikä mitään mielitekoja ole ollut. Olen myös jaksanut harrastaa hyvin liikuntaa 4-5 päivänä viikossa, vuorotellen reipas kävelylenkki tai kuntopyöräily, kevyehkö lihaskuntotreeni tai pidempi venyttely. Olen pitänyt 2-3 lepopäivää viikossa, etten väsy tahtiin.

- Ap

Vierailija kirjoitti:

Moikka!  Jatkakaa samaan tahtiin ja muistutuksena, että jokaiseen tämän kaltaiseen ketjuun sisältyy se ikivanha ikävä asia, katkeruus / kateus.  Kun ei ole itse onnistunut, ei tietenkään kukaan muukaan saa onnistua.  Innolla vaan eteenpäin omia polkuja, siitä se lähtee ja jatkuu.  Kaikelle muutokselle on annettava aikansa, joten ei kiirettä, eikä sen tarvitse siihen jäädä, elämä jatkuu ja toivottavasti terveys mielessä/kehossa kohtaa paremman tulevaisuuden. Yksikään repsahdus ei tarkoita, ettei korjausliike ole mahdollinen.  Uutta "matoa" koukkuun ja taas jatkuu matka elämänmuutoksen tiellä.  kenenkään ei tarvitse meitä komentaa/käskyttää, tee niin tai näin, kuten MINÄ..minä..                           Me teemme itse valintamme, vaikka tietenkin luemme mielenkiintoiset palstalaisen ehdotukset, eikös vaan.

Ihana viesti, kiitos siitä! Yritän itse sivuuttaa negatiiviset kommentit tai vähintään sisuunnun niistä, että katsokaapa vain.

Mutta ruokavalioasiat ovat sellaisia, jotka tuntuvat aina aiheuttavan muissa ihmisissä tunteita - olitpa kasvissyöjä, sekasyöjä, karppaaja tai mitä tahansa maan ja taivaan välillä, niin aina on väärin. Jonkun mielestä pitää suosia hyviä rasvoja, oliiviöljyä ja Välimeren ruokavaliota ja toisen mielestä oikeaa voita ja punaista lihaa ja kaikki muu on propagandaa. Se on absurdia, että ihmisten ei anneta itse tehdä valintojaan omaan kroppaansa liittyen.

Uutena tässä ketjussa, huomasin tänään että vyötärön ympärys on kaventunut sentin 😅 Aloitin syksyllä aktiivisen liikuntaharrastuksen, ja tunnen itse selvästi, miten voimaa on tullut ja läski muuttunut ainakin jonkin verran lihakseksi. Paino ei ole muuttunut, mutta tuo sentinkin muutos kelpaa minulle todisteeksi. Päätavoitteena on lisätä voimaa, laihtua ei ole pakko. Normaalipainon ylärajalla mennään, mutta ainakin olen nyt 'turvallisesti' 80 cm vyötärölihavuuden alapuolella. N57

Mulla on tuo keuhkokuume ollut joulukuussa riesana mutta tänään on jo fiilis, että voisi ekan kerran käydä kävelemässä pienen lenkin. Syömiset on olleet suht ok, en syö juurikaan makeaa ja viime aikoina eds herkkuni sipsit eivät ole olleet kuvioissa. Pyrin lisäämään kasviksia ruokavalioon

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuo keuhkokuume ollut joulukuussa riesana mutta tänään on jo fiilis, että voisi ekan kerran käydä kävelemässä pienen lenkin. Syömiset on olleet suht ok, en syö juurikaan makeaa ja viime aikoina eds herkkuni sipsit eivät ole olleet kuvioissa. Pyrin lisäämään kasviksia ruokavalioon

Onpa kiva kuulla, että keuhkokuumeesi on helpottanut ja olet päässyt aloittamaan liikunnan.

Minä ajattelin myös hakea hyvää oloa enemmän henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista asioista kuin pelkistä ruokarajoituksista. Erilaisia hyvinvointikursseja kokeilen, vaikka olen niitä aikaisemmin vähän vierastanut. Mutta voihan niitä kokeilla ja katsoa auttaako. Ettei kaikki ole vaan suorittamista. 

Huomenta kaikki!

Miten teillä sujuu? Myös takapakeista ja motivaation puutteesta saa kertoa, se on elämää.

Itsellä 2 vk jälkeinen painonpudotus on -4,6 kg. Painonpudotustahti on siten hidastunut reilusti.

Ensimmäinen viikko -3,3 kg

Toinen viikko -1,3 kg

Paino junnasi tuossa kolme päivää samassa lukemassa. Kokonaisuutena ajatellen tahdin hidastuminen on normaalia ja tervettäkin, mutta se jotenkin harmittaa silti, vaikka järki sanoo muuta.

Ruokailujen osalta menee edelleen hyvin ja pääosin on tuntunut helpolta. Sunnuntai oli pahin päivä tähän saakka ja koko päivä oli järkyttäviä mielitekoja, kun katsoin perheen herkutteluja, mutta siitäkin selvittiin kunnialla ja tuli myös tehtyä pitkä kävelylenkki. 😊

Herkkuja olen aatellut vähentää. Nyt on 15.1 ja en ole syönyt mitään makeaa tänä vuonna. Nostin proteiinin määrää ja makeanhimo lähti

Maanantaina kävelylenkki muuttui lumitöiksi ja otti kyllä henkeen ja kunnon päälle. Tänään ajattelin lapsen harkkojen aikana käydä kävelylenkin. Salikortti ostettu, sen aloitus vähän jänskättää, kun tietää kuinka rapakunnosta sitä joutuu lähtemään liikkeelle. Ruokavalio on pysynyt ihan ok:na ja mitään kuuria en edes halua aloittaa, vaan syödä järkevästi järkeviä määriä. Haasteena tuntuu olevan proteiiniin määrän saaminen kasaan

t. se keuhkokuumepotilas

Mä lähden mukaan. Pieniä muutoksia koko perheelle, siitä hyötyy sekä minä, mies että kaksi teiniä. Ruokailuajat aikaisemmaksi, kasviksia monipuolisemmin, joka aterialle salaattia mukaan ym. Millekään nälkäkuurille en halua, ruoka on tärkeä osa arkea ja juhlaa ja haluan nauttia siitä ilman omantunnontuskia.

Liikuntaa lisään pienin askelin, käydään useammin kävelylenkeillä tyttären kanssa ja ilmoittauduin pariin ryhmäliikuntaan työpaikan kautta. Haluaisin oppia juoksemaan ja nauttimaan siitä, se olisi keväälle tavoite :) 

Olen 42v enkä koskaan ollut kovin liikunnallinen mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! 

Edellinen jatkaa vielä: ylipainoa on n. 10kg ja positiivista olisi jos se lähtisi putoamaan. Painonpudotus ei kuitenkaan ole ensimmäinen tavoite vaan ihan ylipäätään parempi olo ja kunnon koheneminen vanhenemista ajatellen. 

Tsemppiä kuntoilun aloittamiseen keuhkokuumepotilaalle! Kannattaa kyllä olla itselleen tosi armollinen tuollaisen keuhkokuumejakson jälkeen ja aloittaa tosi rauhallisesti.

Lasketko siis jotenkin eri ravintoaineiden saantia tai onko sinulla joku erityisruokavalio, jos koet proteiinin saamisen kasaan hankalana? Itse tykkään lisätä punaisia linssejä keittoihin ja papuja erilaisiin pataruokiin, raejuustosta tulee uunissa leivinpaperin päällä tosi hyviä wrappeja ja samoin raejuustosta ja kananmunista saa tosi herkullisia lettuja marjojen kanssa. Puurossa en juurikaan maista kananmunanvalkuaista. Itsellä on se hankaluus, että kohonneen kolesterolin takia ei voi loputtomasta syödä kananmunia.

Terkkuja mukaan sinä 42v.! 

Heippa ja tsemppiä kaikille!

Minulla on herkkujen kohtuullistaminen lähtenyt oikein kivasti käyntiin. En ole tehnyt totaalikieltoa, mutta olen opetellut pois sellaisesta refleksiherkuttelusta, jossa joka perjantai piti ostaa iso irtokarkkipussi ja lauantaityövuoroon suklaalevy, jotta elämä tuntuu elämisen arvoiselta.

Tässä on, yllätys yllätys, auttanut kunnon syöminen, jolloin mieliteot ovat laimenneet. Ennen saatoin ottaa työpaikan kahvihuoneesta yhden konvehdin ja sitten mennä himoissani töiden jälkeen ostamaan koko konvehtirasian. Nyt olen pystynyt joko ottamaan sen kuuluisan yhden suklaapalan kahvin kanssa tai olemaan kokonaan ilman. Ainoa milloin tuli syötyä vähän liikaa herkkuja oli ennen kuukautisia. Silloin olin juuri leiponut vieraille muffineja ja jäljelle jääneet katosivat parempiin suihin parissa päivässä. Mutta enpä tuostakaan ota stressiä, ollutta ja mennyttä.

Liikun 2-4 kertaa viikossa salilla ja ryhmäliikunnoissa. Ulkoilua voisin lisätä, mutta sateinen ja lumeton sää vähän vie iloa siitä. Kävelen kyllä työmatkat, vaikkakin vain 10 minuuttia suuntaansa.

Vaakaa minulla ei ole, en tiedä olisiko siitä enemmän iloa vai harmia. Suunnittelen meneväni punnitsemaan itseni terveyskeskuksen aulaan, siellä on semmoinen itsepalveluhuone vaakoineen ja verenpainemittareineen.

Hallon

Hei kaikille,

Kiva kuulla Hallon, että sinulla on sujunut mukavasti. Oletko käynyt vielä punnitsemassa itseäsi? Ihmiset ovat niin erilaisia sen suhteen, että sopiiko painon mittailu. Itselleni se on välttämätön motivaation säilyttäjä.

Tänä aamuna lähti käyntiin 4. viikko elämäntaparemonttia. Painoa on pudonnut 1.1. lähtien 5,2 kg. Olen tyytyväinen ja ylpeä itsestäni. Vaatteissa eroa ei oikein huomaa, mutta huomaan teams-palavereissa kasvojeni hoikistuneen.

Fiilis on ollut hyvä. Mielitekoja ei ole nyt enää kauheasti ollut. Viikonloppuna söin juhlissa pienen palan kakkua, mutta juhlatilanne ja ympäröivät herkut eivät tuoneet sellaista tarvetta ylettömään mässäilyyn kuin aiemmin ja oli helppoa jatkaa terveellistä syömistä. Lounastauoilla olen käynyt kävelylenkeillä valoisaan aikaan ja se on tuonut lisäenergiaa. Odotan tällä hetkellä jokaista uutta päivää innolla, koska tiedän ylittäneeni sen vaikean alun ja onnistuminen tuntuu mahdolliselta.

Toivottavasti muillakin menee mukavasti!

Unohdan aina allekirjoittaa, mutta edellinen viesti oli Ap:lta.

Hei, nyt on tammikuu takana ja paino pudonnut 6 kg eli 76.7 -> 70.7. Tahti on ollut kaikkien suositusten vastaisesti liian nopea, joten pitää vähän rauhoittaa. Hyvin menee edelleen, nyt tosin pari ravintolaruokailua ollut ja pitkän aikaa sitten sovittuja erityisiä iltoja. En ole mennyt terveelliset valinnat edellä, vaan syönyt mitä huvittaa ja muutoin päivät sitten tiukemmin. Kokonaisuus ratkaisee. Sokerikoukusta on ollut helppo onneksi päästä alusta asti. Onko täällä enää ketään mukana?

- Ap

Minä aloitin jo viime vuonna ruokaremontin  ja laihduin n. 10 kiloa. Tänä vuonna tarkoitus on lisätä liikuntaa lihaskuntoharjoittelun muodossa. Tai olen aloittanut sen jo.

Laihtuakin täytyy vielä ainakin toiset 10 kiloa, mielellään enemmänkin. Lihaskuntoa teen lähinnä vanhuuden varalle, ei kiinnostaisi tippaakaan, mutta haluan pystyä asumaan omassa kodissani ja huolehtimaan itsestäni niin pitkään kuin mahdollista. 

Kunhan kelit taas antavat myöten, jatkan kesällä aloittamaani juoksulenkkeilyä tuon lihaskunnon ja päivittäisten kävelylenkkien lisäksi. 

Olen sekasyöjä, enkä ole ruokavaliossa muuttanut juuri muuta kuin vähentänyt herkkujen määrää ja ollut tarkempi annoskokojen kanssa. Alkoholia en ole juonut muutenkaan enää pitkään aikaan ja gluteenin jouduin jättämään pari vuotta sitten pois.

Hienoja tuloksia Ap! :) Ja varmaan ihan hyväkin, että olet ottanut rennommin noissa juhlatilanteissa. Kokonaisuus ratkaisee, kuten sanoit.

Mä en ole punninnut itseäni vieläkään. Mulle vaaan lukema on vähän sellainen mörkö, että vain sillä on sitten merkitystä, eikä esimerkiksi hyvä olo elämäntaparemontin tuloksena riitä. 

Tänään ei kyllä ole hyvä olo kun tuli eilen juotua alkoholia juhlissa :D Olin siis ihan päättänyt, että juon muutaman, mutta yli vuoden juomattomuuden jälkeen niistä muutamastakin iski aivan kammottavan huono olo. No juhlat olivat kuitenkin hauskat ja nyt on erinomainen motivaatio pitää kiinni holittomuudesta taas hamaan tulevaisuuteen!

Tuolla juhlissa tapasin myös tutun, jonka kanssa emme olleet nähneet puoleen vuoteen ja hän kehui minun laihtuneen, yleensä en tykkää kun kehoja kommentoidaan noin, mutta nyt tuntui että kiva jos jotain muutosta näkyykin.

Hallon