Miten joku voi tehdä lapsen vielä nelikymppisenä?
Tätä ihmettelen nyt kun olen itse 44-vuotias ja vähintään esivaihdevuodet jyllää ja voimat on loppu. Omat lapseni ovat jo tukevasti aikuisia. En käsitä, miten joku voi jaksaa nelikymppisenä ja vanhempana pikkulapsiarkea, kun hyvä jos itse jaksan työpäivän ja sitten vain maata suunnilleen sohvalla. Ehkä vielä ymmärtää, jos on pitkään haaveillut lapsesta ja saa sitten kauan toivotun esikoisen, mutta jos isoja lapsia n jo ennestään, niin kuka voi haluta aloittaa jälleen saman rumban.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä, jotka pitävät lapsista. Ja jos lapsia kerran voi saada 40-vuotiaana, niin miksi ei tekisi?
No esim siksi, että perinnöllisten riskien ja raskauskomplikaatioiden riski kasvaa moninkertaiseksi vuosi vuodelta, kun mennään kolmenkympin yli.
Samalla tavalla toiset miettii, että miten joku voi tehdä lapsen kaksikymppisenä. Ei saa enää nukkua pitkään eikä pääse tekemään kivoja nuoruuden asioita. Itsestäni tuli aamuvirkku vasta kypsemmällä iällä ja nuorempana nukuin pitkiä yöunia ja heräsin vapaapäivinä puolen päivän aikaan.
Kaikki eivät ole raihnaisia, ylipainoisia, lihaksettomia, huonokuntoisia, masentuneita siinä iässä. Täytyy kyllä todeta, että nykyään aika moni on , ja jo aika nuorina. Hyvä kun kyykkyyn kykenevät leikkipuistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani saivat kuopuksensa yli 40-vuotiaita, kun meistä muista lapsista vanhimmat olivat jo yli 20-vuotiaita ja nuorinkin 11v. Tuo nuorin lapsi syntyi hätäsektilla keskosena alle kaksi kiloa painavana ja huonokuntoisena 1980-luvun alussa, mutta jäi eloon. Hänellä todettiin autismi, kehitysvamma ja MBD. Hän oli todella vilkas, vaikea saada tottelemaan, uhmakas, kiukutteleva ja kiusasi muita lapsia, esimerkiksi meidän sisarustensa lapsia, jotka olivat häntä nuorempia.
Veli sairastui psyykkisesti teini-iässä, joutui olemaan nuorena aikuisena useita kertoja psykiatrisessa hoidossa ja oli erittäin harhainen, vihainen ja eristäytyvä. Lopulta hän teki itsemurhan reilut 20-vuotiaana ollessaan yksin omassa kodissaan ja hän oli sitä ennen uhkaillut sillä vuosia ennen sitä. Hänen kuolemansa jälkeen selvisi, että kaiken edellä mainitun lisäksi fantasioi seksistä lasten kanssa. Se selvisi hänen jälkeensä jättämissä teksteis
Miten tämä liittyy aiheeseen? Ei vanhempien ikä välttämättä liity millään tavalla hänen kohtaloonsa, ei tällaisista voi vetää päätelmää, että iän ja lapsen ongelmien välillä olisi joku syy-seurausyhteys.
Samaa mieltä. Luulen että taustalla vauva palstalaisten kuoleman synti eli huono itsetunto, jota yritetään parantaa löytämällä joku jota lyödä. Saa hetken kokea paremmuutta.
Eikös sen niin voi tehdä, että muna laitetaan pilluun?
Saimme iltatähden kun olimme mieheni kanssa yli 40-vuotiaita, lapsilla suuret ikäerot. Ihana lahja, välillä oli pari rankkaa keskenmenoa. Uutta voimaa tullut, ilo ja kiitollisuus.
Samaa ihmettelen, yksi tuttavapariskunta teki 2 lasta vuoden välein kun nainen oli 45 ja 46-vuotias ja mies yli 50. Mies on omalaatuinen hiljainen ja asutismin piirteitä ja ollut nyt varmaan noin 3 vuotta lasten kanssa kotona, ei paljon puhu eikä naura eikä paljoa tee lasten kanssa mitään. Mietin miten lapset pärjää jatkossa päiväkodissa tai koulussa?
Voisin helposti tehdä lapsen vielä viisikymppisenä kunhan vaimo on nuori.
M50
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen, yksi tuttavapariskunta teki 2 lasta vuoden välein kun nainen oli 45 ja 46-vuotias ja mies yli 50. Mies on omalaatuinen hiljainen ja asutismin piirteitä ja ollut nyt varmaan noin 3 vuotta lasten kanssa kotona, ei paljon puhu eikä naura eikä paljoa tee lasten kanssa mitään. Mietin miten lapset pärjää jatkossa päiväkodissa tai koulussa?
Et kyllä mitenkään voi tietää, mitä hän kotonaan tekee. Näen joskus pienen palan heidän elämästään, et 24/7.
Voi ei, tätäkään naiset eivät osaa tehdä oikein.
Voi, voi! Ihan hyvin onnistuu kaksosetkin, ei ongelmaa. Asenne ratkaisee tässäkin ja tietysti terveyskin.
Minä olen 61 vuotias mies ja mietin, pitäisikö vielä hommata nuorempi nainen ja lapsi. Kymmenen vuotta erosta ja lapset jo omillaan. Työtkin jo lopetin, niin nyt olisi aikaa ja varaa.
Se tapahtuu ihan samalla tavalla kuin nuorempanakin. Kukka ja mehiläinen jne.
Naapurin nainen sai kuopuksensa 50-vuotiaana. Itse olen tasan sen ikäinen ja kuukautiskierto pörrää täyttä häkää. Vielä saattaisi tärpätä, mutta onneksi on hyvin epätodennäköistä.
Kun saa ensimmäisen sinun ikäisenä, hyvin jaksaa. Ennen vanhaan synnytettiin usein viisikymppisenä ja ylikin. Minulla oli oikein hyvä ja kiva sihteeri, jonka äiti oli ollut 52 v kun tämä tyttö syntyi, hyvin oli onnistunut.
213: mikä ettei, mutta kyllä sitä lasta sitten myöhemmin hävettää oma isänsä väkisinkin. En tiedä ketään, jolle aihe ei olisi ollut jollain tavalla haastava, kun isä on ollut sellainen papparainen oikeastaan aina. Näistä teemoista he sitten tilittävät aika ajoin. Kyllä siitä häpeästäkin silti yli pääsee ja kaikki elämä on arvokasta.
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä, jotka pitävät lapsista. Ja jos lapsia kerran voi saada 40-vuotiaana, niin miksi ei tekisi?
No minä kyllä pidän lapsista, mutta ei se tarkoita että enää 40v iässä niitä tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Saimme iltatähden kun olimme mieheni kanssa yli 40-vuotiaita, lapsilla suuret ikäerot. Ihana lahja, välillä oli pari rankkaa keskenmenoa. Uutta voimaa tullut, ilo ja kiitollisuus.
Tämän voi ymmärtää vain, jos pitää lapsista ja elämäntehtävänä on lastenhoito.
Joskus käy vaan niin, että raskautuu kaikista varotoimista huolimatta.
En minäkään käsitä miten joku voi haluta lisääntyä yli 20-vuotiaana. 3-kymppisenä mulla alkoi jo vaihdevuodet.