Mistä merkeistä voi huomata narsismin jo suhteen alkumetreillä?

Vierailija kirjoitti:

Narsistisen kanssa avioliitossa olleena sanon, että siitä, että hän suuttuu, jos olet hänen kanssaan eri mieltä.

Ei kestänyt mitään kevyttä ja tavallista vitsailua itsestään vaan piti kaikkea kiusaamisena, josta seurasi joskus jopa raivokohtaus. Sai raivokohtauksia herkästi jos oltiin kahdestaan, mutta ei koskaan porukassa. Aina sain varoa, mitä sanoin epätavallisen yliherkän hipiän takia.

Kun lopulta sain erottua hänestä, niin oli mukavaa olla tavallisten ihmisten kanssa tekemisissä ja pystyi pitämään hauskaa. Nykyinen vaimo on rento ja hänen kanssaan vitsaillaan ja nauretaan paljon yhdessä eri asioille ja toisillemme. Ei tarvitse stressata, että mistähän se taas kohta suuttuisi tai mitähän pahaa se taas kertoisi muista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä miten hän puhuu muista ihmisistä, ennenkaikkea exästään.

Miten narsisti puhuu exästä?

 

Kaikki on exän vikaa. Tai sitten toinen vaihtoehto on että kehuu sinulle exäänsä niin että sinä tuntisit olosi huonommaksi.

Jokainen, joka syyttää omista ongelmistaan aina muita, on jonkin sortin narsisti. Narsti näkee usein mielestään narsisteja kaikkialla ympärillään. Hän siis syyttää narsismista muita, mutta ei näe omaa narsismiaan.

Täältä sitä onkin hyvä kysyä 😂

Täältä jossa juuri kukaan ei tiedä narsismista mitään ja jokainen nainen on sitä mieltä että ex ainakin oli narsisti, varmaan nykyinenkin. En jaksa edes lukea kommentteja, mutta eiköhän noita tunnusmerkkejä ole jo ainakin sata.

Mun narsisti exä pystyi esittämään normaalia reilusti yli vuoden. Ehdittiin muuttaa yhteen ennenkuin alkoi käytös muuttua. Oli toki hurmaava, mutta en tunnista mitään rakkauspommitusta. Tai sitten pommitin minäkin, olinhan rakastunut.

En silti osaa vastata mistä erottaa tekohurmaavan ja oikeasti hurmaavan suhteen alussa

Jos hän tulee ensitreffeille Porschella ja sylissään iso kimppu punaisia ruusuja ja kosii sua viikon tuntemisen jälkeen voit olla melko varma, heillä on valta kiire siihen rakkauteen. 

Jostain olen lukenut että narsistin tunnistaa helpoiten kysymällä, hän kertoo auliisti ja ylpeänä olevansa narsisti. Pitäneekö paikkaansa? Vähän epäilen kyllä?

Toinen juttu mitä tuli mieleen, että voinee olla myös ihan vaan itsekkäitä ihmisiä, jotka ei kuitenkaan ole varsinaisesti narsisteja, ja näitä lieneekin suurin osa niistä joita narsistina pidetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistisen kanssa avioliitossa olleena sanon, että siitä, että hän suuttuu, jos olet hänen kanssaan eri mieltä.

Ei kestänyt mitään kevyttä ja tavallista vitsailua itsestään vaan piti kaikkea kiusaamisena, josta seurasi joskus jopa raivokohtaus. Sai raivokohtauksia herkästi jos oltiin kahdestaan, mutta ei koskaan porukassa. Aina sain varoa, mitä sanoin epätavallisen yliherkän hipiän takia.

Kun lopulta sain erottua hänestä, niin oli mukavaa olla tavallisten ihmisten kanssa tekemisissä ja pystyi pitämään hauskaa. Nykyinen vaimo on rento ja hänen kanssaan vitsaillaan ja nauretaan paljon yhdessä eri asioille ja toisillemme. Ei tarvitse stressata, että mistähän se taas kohta suuttuisi tai mitähän pahaa se taas kertoisi muista.

Narsistin kipupiste on hirvittävän herkkä itsetunto, kun itsearvostus ei ole kunnossa, syntyy häpeän tunteita. Tästä seuraa, että narsistin pitää saada koko ajan kehua ja ihailua. Tuhoisan narsismista tekee se, että samalla muiden pitää olla huonoja, joten narsisti lyttää heitä. Siksi lähipiiri kipuilee enemmän kuin sairastunut itse. 

Vierailija kirjoitti:

Täältä sitä onkin hyvä kysyä 😂

Täältä jossa juuri kukaan ei tiedä narsismista mitään ja jokainen nainen on sitä mieltä että ex ainakin oli narsisti, varmaan nykyinenkin. En jaksa edes lukea kommentteja, mutta eiköhän noita tunnusmerkkejä ole jo ainakin sata.

Piilonarsismi onkin yleisempää naisilla kuin miehillä. Naiset esittää uhria ja nauttii siitä. 

Narsisti on muotisana, joksi voi kuulla nimitettävän yhtä jos toistakin ärsyyntymiseen asti. Yllättävää onkin, että lievät narsistiset piirteet ovat yleisiä. Voidaan sanoa, että jokaisessa meissä on eriasteisia narsistisia piirteitä, sillä niiden kirjo on laaja. Narsismin ääripäissä ovat mahtaileva, hyökkäävä, kaikkivoipainen julkinarsisti  ja epäitsekäs ja mielistelevä piilonarsisti.

Vierailija kirjoitti:

Jostain olen lukenut että narsistin tunnistaa helpoiten kysymällä, hän kertoo auliisti ja ylpeänä olevansa narsisti. Pitäneekö paikkaansa? Vähän epäilen kyllä?

Toinen juttu mitä tuli mieleen, että voinee olla myös ihan vaan itsekkäitä ihmisiä, jotka ei kuitenkaan ole varsinaisesti narsisteja, ja näitä lieneekin suurin osa niistä joita narsistina pidetään?

Narsisti voi olla ylpeä siitä, että on suorasanainen. Hänhän ei välitä siitä, mitä muut ajattelevat, joten asioita ei tarvitse kaunistella.

Vierailija kirjoitti:

Jostain olen lukenut että narsistin tunnistaa helpoiten kysymällä, hän kertoo auliisti ja ylpeänä olevansa narsisti. Pitäneekö paikkaansa? Vähän epäilen kyllä?

Toinen juttu mitä tuli mieleen, että voinee olla myös ihan vaan itsekkäitä ihmisiä, jotka ei kuitenkaan ole varsinaisesti narsisteja, ja näitä lieneekin suurin osa niistä joita narsistina pidetään?

Niin, pelkkä itsekeskeisyys ei riitä diagnoosiin.

Olen ollut tuon lovebombingin kohteena, sain lahjoja ja rakkaudentunnustus tuli 3 viikon päästä tapaamisesta. Mulla oli koko ajan vähän ahdistunut olo hänen kanssaan, mutta seksi oli niin hyvää, että päätin katsoa, mitä suhteesta tulee. Joo ja hänen exänsä oli hullu, väkivaltainen nainen ja exää arvosteltiin jo ekoilla treffeillä - pidän sitä nykyään selvänä varoitusmerkkinä. No sitten kun hän alkoi vakavissaan puhua yhteenmuutosta 2 kk päästä, pistin jarrut pohjaan. Ja tämä käytös oli nelikymppisellä "kypsällä" ihmisellä.

Aluksi ei oikein mistään. Narsisti on elämäsi mies/nainen, ja sinä hänen - kaikki on kuin satua. Narsisti kuuntelee sinua tarkkaan - minun narsistini esim. Kyseli mitkä ovat mielestäni red flageja, ja käyttäytyi sitten päinvastoin. Puhui kauniisti eksästään ja itsereflektoikin, tai ainakin esitti sitä.

Pikkuhiljaa se siitä sitten muuttui. Kuvaan astui mitätöinti, valheet, alistaminen. Eksäkin oli kuulemma rasittava riippakivi. Toki eksä saattoi myös olla jumalatar, johon minun epätäydellisyyttäni sitten verrattiin, päivästä riippuen. Välillä eksä sai hermoromahduksia, joissa minun piti sitten häntä lohduttaa. Useimmiten näiden romahdusten syy oli minä. Suhteemme kuulemma ahdisti, ja kun koitin kysyä mitä voisin tehdä asialle, en saanut vastausta. Tarkoitus ei toki ollut kehittää suhdetta vaan huonommuudentunnettani, jotta olisin paremmin narsistin kontrolloitavana. Välillä narsisti ignoorasi minut täysin, oli aivan tiiliseinänä jos esim. kysyin häneltä mitä kuuluu. 

Sitten taas välillä kaikki oli aivan ihanaa, narsisti suunnitteli tulevaisuuttamme milloin mihinkin ja esitteli minua läheisilleen. Kunnes taas tuli kylmä kausi ja kaikki oli minun vika, tai olin ymmärtänyt väärin, muistin väärin tmv. Narsisti kun ei koskaan myönnä valhetta. 

Lopulta erosin hänestä, kun en enää jaksanut jatkuvaa epävarmuutta (toki narsistin mielestä hän oli itseasiassa se, joka oli jättäjä). Olin pitkään aika sekaisin ja koko kuvion tajusin vasta jälkeenpäin.

Onneksi lähdin jo muutaman kuukauden jälkeen,  en tiedä miten olisi käynyt jos olisin jäänyt useiksi vuosiksi. Toki voi olla, että narsisti olisi heittänyt minut ensin pihalle. Uusi uhri hänellä oli katsottuna jo ennen eroa, ensimmäisen viikonlopun taisivat viettää yhdessä vuorokausi eromme jälkeen... Mutta kohtalaisen vähällä selvisin kuitenkin,  ei yhteistä lainaa tai lapsia tmv.

Voimia kaikille samanlaisesta tilanteesta kärsiville tai kärsineille, myös eksäni uudelle. 

Toimitusjohtajista noin puolet on narsisteja. Pahimpia sellaiset, joilla huono lapsuus (köyhä yh-äiti tjmv)

Vierailija kirjoitti:

Kuinka on mahdollista että olen törmännyt ilmeisesti sitten kahteen narsistiin peräjälkeen? Kumpikin kun alussa puski kuin höyryjuna ja pommitti kaikenlaisia ihanuuksia.

Sulla on joku traumabond, jonka takia tämmöinen ihminen tuntuu tutulta (esim lapsuudesta) tai sitten olet sellainen empaattinen liian kiltti henkilö, jota narskujen on helppo viedä kuin pässiä narussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistisen kanssa avioliitossa olleena sanon, että siitä, että hän suuttuu, jos olet hänen kanssaan eri mieltä.

Ei kestänyt mitään kevyttä ja tavallista vitsailua itsestään vaan piti kaikkea kiusaamisena, josta seurasi joskus jopa raivokohtaus. Sai raivokohtauksia herkästi jos oltiin kahdestaan, mutta ei koskaan porukassa. Aina sain varoa, mitä sanoin epätavallisen yliherkän hipiän takia.

Kun lopulta sain erottua hänestä, niin oli mukavaa olla tavallisten ihmisten kanssa tekemisissä ja pystyi pitämään hauskaa. Nykyinen vaimo on rento ja hänen kanssaan vitsaillaan ja nauretaan paljon yhdessä eri asioille ja toisillemme. Ei tarvitse stressata, että mistähän se taas kohta suuttuisi tai mitähän pahaa se taas kertoisi muista.

Narsistin kipupiste on hirvittävän herkkä itsetunto, kun itsearvostu

Taas tätä itsetuntoa. Kun narsismia alettiin kliinisesti tutkia 70-80-luvuilla, tutkimusten pohjaltakirjoitetuissa teoksissa ei mainita itsetunnosta mitään kuin että havainnoitaessa narsistin itsetunto vaikuttaa häilyvältä (mistä ei voi tehdä mitään päätelmiä itsetunnon luonteesta). Kun aihe pääsi Pohjoismaihin, mukaantupsahtikin itsetunto, mille taas on historialliset, psykiatrisen kentän kulttuurihistoriaan vaikuttavat syyt.

Osaavat olla kyllä melkoisia kusiaisia niin naiset kuin miehet. Ensin antavat kaikin tavoin vaikutelman että itse on joku erikoistapaus ja saa ihanaa erikoiskäsittelyä, jopa parisuhteessa ollaan ainakin olevinamme. Mutta myöhemmin sitten kun pitääkin vähän "näpäyttää" niin se homma muuttuukin siihen muotoon että sanoo tekevänsä samaa ihan kaikille ja se on hänelle normaalia ja olen itse kuvitellut kaiken päässäni, jopa parisuhteen.

Narsisti ei osaa nauraa itselleen, eikä myönnä mitään mokia. Narskulla ei ole ikinä kertomuksia hauskoista arkipäivän tapahtumista missä hänelle on sattunut jokin kömmähdys. Ylipäätään niiden elämä on ilotonta jos oikein keskittyy kuuntelemaan. Lisäksi salailun vuoksi ne ei kerro ikinä itsestään kuin muutaman asian ja nämäkin on valeita koska sama juttu muuttuu joka kertomiskerralla ja narsisti voi olla täysin eri rooleissa eri kertomis kerroilla vaikka tarina pysyy samana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä miten hän puhuu muista ihmisistä, ennenkaikkea exästään.

Miten narsisti puhuu exästä?

 

Kaikki on exän vikaa. Tai sitten toinen vaihtoehto on että kehuu sinulle exäänsä niin että sinä tuntisit olosi huonommaksi.

Jokainen, joka syyttää omista ongelmistaan aina muita, on jonkin sortin narsisti. Narsti näkee usein mielestään narsisteja kaikkialla ympärillään. Hän siis syyttää narsismista muita, mutta ei näe omaa narsismiaan.

Kun syytän raiskaamisestani sitä tekijää, ei tee minusta narsistia. On oikeasti narsisteja ja psykopaatteja eikä heistä puhuminen tee puhujaa mitenkään samanlaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Minun exäni ovat exiä, koska inhosimme lopulta toisiamme. Jos pitäisimme toisistamme, emme olisi eronneet. Kehuako niitä pitäisi tai on narsisti?

Minullakin on monta exää. Ei minulla heistä mitään pahaa sanottavaa ole. Jos ei tule jonkun kanssa lopulta toimeen, ei se ole mikään syy alkaa haukkumaan.

Narsistinaiset ei kestä eroa ja alkavat mustamaalaamaan eksäänsä - usein narsistiksi.