Uskovainen äitini elää vain "tuonpuoleista" varten. En jaksa enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi vaikuttaa sairastavansa jonkinlaista psyykesairautta. Ei ole uskovan käytös. Äidillesi pitäisi saada psykiatrista apua.

Aika monen uskovaisen ohjenuora on "ei mukauduta tähän maailmaan", ja käytös sen mukaista.

Raamatun mukaanhan meidän tulee vihata tätä maailmaa, ja että meidän kotimme on taivaassa. Kuulostaa ulkopuolisen korvaan ehkä pahalta tuo maailman vihaaminen, mutta se tarkoittaa sitä, että meidän ei pidä esim. himoita maallista mammonaa ja valtaa, tai hakea elämässä vain nautintoja.

Se tarkoittaa myös sitä, että tämä maailma on oikeasti paha. Näkeehän sen päivittäin uutisistakin. Puhutaan kahden maan kansalaisista, mikä tarkoittaa sitä, että eletään täällä maan päällä ja samaan aikaan odotetaan sitä taivaaseen pääsyä, missä kaikki on ihanaa, susi kulkee kedoll

Meidän tulee myös samalla olla maailman valo, heijastaa Jeesuksen armoa ja rakkautta.

Toki synnistä pitää varoittaa ja Jumalan Sanaa tulee uskaltaa opettaa ilman tämän maailman menoja.

Kuulostaa kauhealta! Mutta äitilläsi on oma elämänsä ja sinulla omasi. Kannattaa yrittää henkisesti vähän itsenäistyä ja ottaa sellainen asenne, että äitisi on mitä on, eikä hän tuosta muutu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan äidin parasta ajattelen, kun toivoisin että äiti muuttaisi lähemmäksi meitä. Hoitaa vielä itse kaikki asiansa, mutta tulee aika kun tarvitsee apua moneen juttuun. Ja se on hankalaa auttaa usein tällä välimatkalla. Jotenkin hän vaan kieltäytyy ajattelemasta tulevaa, vaikka olen yrittänyt siitä hänelle puhua.

ap

Se tuleva ei ole vielä nyt tai sitä ei ehkä tule. Se on myöhemmin. Ei ole kiirettä. Ehkä hän haluaa asua loppuun asti kotipaikassa. Paljon saa kotiinkin apteekkituotteita, joku muu sukulainenkin voi mennä sinne ehkä, siivousta, kauppatuotteita. Sinkut muutkin tarvitsevat asioita, ei vain vanhat. Se on normaalia! Jos osaa itse tilata ja on rahaa, sekin ok. Ei saa tyrkyttää toista ahdistavia asioita, kun hän ei halua sitä.

Älä jaksa enää. Et sinä ole vastuussa äidistäsi jos teillä ei ole edunvalvontavaltuutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo uskovaisten kommentit masennukseen ja muihin mielenterveydellisiin sairauksiin ovat todella julmia ja kylmiä. Minulla oli ystävä, uskovainen sellainen joka sanoi että jos vain rukoilen tarpeeksi paljon, niin masennukseni paranee.. ja jos päädyn tekemään sen viimeisen ratkaisun (onneksi halua siihen ei ole), hän rukoilisi minun puolesta etten joudu helvettiin.

Hänellä itsellään on myös vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. 

 

 

Ei löydy mitään Raamatullisia esteitä hakea lääkinnällistä apua masennukseen. Masennus on sairaus, muiden sairauksien joukossa ja tämä on langennut maailma. 

Jumala päättää ihmisen kohtalosta kuoleman jälkeen, ihmisten rukouksilla ei ole vaikutusta siihen.

Toki voi ja pitäisi rukoilla uskoa ja pelastusta toisille, sekä levittää evankeliumia.

Itse en usko jumalaan ja Jeesukseen, en ole missään uskossa. Ystäväni on Vapaakirkkolainen, eli lahkolainen ja hän ei millään oppinut minun kohdalla että masennus on sairaus, kuten myös ahdistuskin mitä minulla on. Meni vuosikausia ja hiljenin asiasta, koska miksi yrittää edes kertoa miltä minusta oikeasti tuntuu kun kaikki menee humisten korvien läpi.

Mutta kumma kyllä sitten alkoi ymmärtää kun itse sai depressiivisen persoonallisuushäiriön diagnoosin vasta muutama vuosi taaksepäin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan äidin parasta ajattelen, kun toivoisin että äiti muuttaisi lähemmäksi meitä. Hoitaa vielä itse kaikki asiansa, mutta tulee aika kun tarvitsee apua moneen juttuun. Ja se on hankalaa auttaa usein tällä välimatkalla. Jotenkin hän vaan kieltäytyy ajattelemasta tulevaa, vaikka olen yrittänyt siitä hänelle puhua.

ap

Kuuleppas ap, ei voi tietää ,kuka tulee ensiksi siihen jamaan ,että tarvitsee apua. Luulenpa, että äitisi on tyytyväisenä siellä etäämmällä. Ehkei kaipaa teidän perheen hälinää. Saa terpeekseen ,kun käytte siellä niin usein. Olen itsekin uskova ja ymmärrän niin ,ettei elämä ole ihmisen hallinnassa täysin. Samoin ehkä äitisi ajattelee, toimii, miten hänelle on nyt mieluisinta. Anna olla ja asua rahassa ,sekä iloitse ,että pystyy huolehtimaan asioistaan. Itse toimisin samoin uskossa ja ilman uskoa.

Tosiaan, maailman vihaaminen ei tarkoita että kanssaihmisiä tulee vihata, päinvastoin. Jeesus käskee meitä rakastamaan jopa vihollisemme.

Uskovan ei tule mukautua maailman menoon ( mikä moni kirkko on tehnyt, ja halveksii Jumalan Sanaa), vaan elää Jumalan Sanan mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Älä jaksa enää. Et sinä ole vastuussa äidistäsi jos teillä ei ole edunvalvontavaltuutusta.

Etkä silloinkaan voi päättää missä hänen tulee asua. Mikäli hän ei ole ns. jo täysin "kahjo".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, äiditkin, ovat persoonia, uskovatkin. Ei malliesimerkkejä, virheellisiä monin tavoin. Minäkin voisin äidistäni kertoa yhtä ja toista, tosin hän ei ole uskovainen. Hän on ainutlaatuinen ihminen johon ne omat lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet suuresti. Usein hän toimii tavalla jota en ymmärrä. Yritän silti rakastaa. Hänkin viihtyy todella hyvin ihan yksin. 

Yrittääkö hän rakastaa sinua?

Kyllä hän joskus yrittää, useimmiten ei tai hän ei osaa sillä on jäänyt itsekin rakkautta vaille suhteessa vanhempiinsa. Mutta sillä ei ole väliä minulle, en odota mitään, mutta minä voin rakastaa häntä-siihen kuuluu myös usein toisiaan kunnioittava välimatka..

Olen pahoillani, että joudut seuraamaan sitä, että äitisi jättää ainoan elämänsä elämättä. Kannattaa pyrkiä ajattelemaan, että tuo on hänelle se mieluinen tapa elää.

Vierailija kirjoitti:

Niin, minun äiti on myös uskossa oleva ihminen. Ei vietä joulua, ei osallistu lastenlasten syntymäpäiville tai muihinkaan juhliin. Tämä on ihan ok, jokainen aikuinen ihminen elää niin kuin elää oman vakaumuksen mukaan. Mutta sitä en hyväksy, että minun perheen valintoja arvostellaan, esim. sitä että lapsella on synttärit ja kakku. Mummon mielestä lapsen ei tarvitse olla keskipisteenä. Mummon mielestä lapsi ei tarvitse joululahjaa tai joulukuusta. Itse olisin lapsena ollut tosi onni jos meillä olisi laitettu joulu, mutta ei laitettu kun se ei sopinut äidin uskontoon. Ja se on ihan ok, aikuisethan sen päättää miten juhlua vietetään vai ei mitenkään. Mutta nyt kun olen itse aikuinen niin omasta joulustani kaipaa yhtään mitään arvostelua, sillä nyt minä olen aikuinen ja päätän miten teen. Mies kysyi, että haetaanko minun äiti meille jouluksi. Totesin vaan, että ei ole mitään syytä hakea, ei viihtyisi kuitenkaan.

Äitisi käytös johtuu siitä, että hän on lukenut Jeremian kirjan. Siinä kerrotaan, kuinka ihmiset raahaavat metsästä kuusen (puun), koristelevat sen hopealla ja kullalla ja palvovat sitä. Uskovat eivät oikeastaan juhli Jeesuksen syntymää, vaan Jeesusta muistellaan pääsiäisenä, kun kuoli meidän puolestamme. Jotta me pääsisimme sinne taivaaseen kuoltuamme. Joulupukki ei ole mikään viaton hahmo, ja joulusta on muodostunut kulutusjuhla, jolloin lapset odottavat lahjojaan. He saavat palkinnon, vaikka joulua sanotaan vietettävän Jeesuksen syntymän takia. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei kai edes tiedetä, mutta katolinen kirkko päätti aikoinaan, että sitä vietetään 25.12.?

Siltä kantilta ymmärrän äitisi käytöksen. Hän ei osaa sitä ehkä sinulle kertoa, ja vaikuttaa liian jyrkältä. Jos jouluna tradtiona olisi kertoa Jeesuksen syntymästä. esim. jos vaikka äitisi haluaisi sen kertoa,  ja mikä merkitys sillä on ollut meille ihmisille, äitisi saattaisi suhtautua yhteiseen joulunviettoon vähän myönteisemmin. Lahjathan voisi halutessaan antaa lapsille vähän myöhemmin.

Mutta jos teille on tärkeää juhlia joulua, voi olla, ettei se yhteinen joulunvietto onnistu. Senkin voi lapsille kertoa suoraan, että mummo ei vietä joulua. Lapset ymmärtää yllättävän paljon.

Äitisi on itsenäistynyt tavallaan ja haluaa elää loppuun asti mieleistänsä elämää ilman painostusta. Jos sinusta uskovan elämä on ilotonta, se voi olla hänelle suurin turva ja rauha. Kunnioita äitisi valintoja ja elä elämääsi omien valintojesi mukaan.

Mikäli et jaksa käydä luonaan usein, kerro se hälle, ja sopikaan vaikka kerra 2kk tapaaminen.

Ole aikuinen ja humaani.

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

Vierailija kirjoitti:

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

 

Tuo ylläoleva oli vastaus tähän kirjoitukseen:

"Meidän tulee myös samalla olla maailman valo, heijastaa Jeesuksen armoa ja rakkautta.

Toki synnistä pitää varoittaa ja Jumalan Sanaa tulee uskaltaa opettaa ilman tämän maailman menoja."

Outoa, ettei tämä teksti kopioitunut, vaikka käytin lainaa-toimintoa.

Vierailija kirjoitti:

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

 

Kyllä! Emme ole maailman valo, Jeesus yksin on maailman valo.

Meidän tulee kuiteinkin heijastaa Jeesuksen valoa ja totuutta. Näin pysyykin uudestisyntynyt, Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Surettaa nämä umpimieliset uskovaiset, jotka elää vain kuolemaa odottaen. Toivon heidän puolestaan, että taivas on olemassa.

Niin. Ainut, mikä tässä maailmassa on varmaa, on se, että elämä on tässä ja nyt. Sitä ei tiedä, onko kuoleman jälkeen enää mitään, mutta tämä elämä on olemassa. Uskoa voi mihin haluaa, mutta älkää sen varjolla unohtako myös elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

 

 

 

Kyllä! Emme ole maailman valo, Jeesus yksin on maailman valo.

Meidän tulee kuiteinkin heijastaa Jeesuksen valoa ja totuutta. Näin pysyykin uudestisyntynyt, Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova tekemään.

Menee niin kauhean yleväksi nyt, etten enää osaa vastata, vaikka uskovana itseäni pidänkin. Mutta siunausta sinne:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

 

Tuo ylläoleva oli vastaus tähän kirjoitukseen:

"Meidän tulee myös samalla olla maailman valo, heijastaa Jeesuksen armoa ja rakkautta.

Toki synnistä pitää varoittaa ja Jumalan Sanaa tulee uskaltaa opettaa ilman tämän maailman menoja."

 

Outoa, ettei tämä teksti kopioitunut, vaikka käytin lainaa-toimintoa.

 

On eri asia olla maailman valo  (Jeesus),

ja HEIJASTAA maailman valoa ( Pyhästä Hengestä uudestisyntyneet kristityt) ! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitisi vaikuttaa sairastavansa jonkinlaista psyykesairautta. Ei ole uskovan käytös. Äidillesi pitäisi saada psykiatrista apua.

Aika monen uskovaisen ohjenuora on "ei mukauduta tähän maailmaan", ja käytös sen mukaista.

 

 

 

Se että ei mukauduta tähän maailmaan, ei tarkoita sitä ettei olisi rakastava ja läsnäoleva, päinvastoin. Ap n äiti ei ole kunnossa.

 

Sinähän se pätevä olet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus on maailman valo, emme me.

Meidän tulee kohdella lähimmäisiämme oikeudenmukaisesta ja auttaa heikkoja, mutta me emme ole valo. Jeesus voi toimia meidän kauttamme, mutta me emme ole valo. Sitä sanaa kannattaa käyttää varoen, sillä se on myös Jumalan vastustajan käyttämä ilmaisu, Lucifer valon tuoja.

 

 

 

Kyllä! Emme ole maailman valo, Jeesus yksin on maailman valo.

Meidän tulee kuiteinkin heijastaa Jeesuksen valoa ja totuutta. Näin pysyykin uudestisyntynyt, Pyhällä Hengellä täyttynyt uskova tekemään.

 

Menee niin kauhean yleväksi nyt, etten enää osaa vastata, vaikka uskovana itseäni pidänkin. Mutta siunausta sinne:)

Raamatullisia kohtia , missä kehotetaan ktistittyjä olemaan valo maailmassa: 

- Matt 5 : 14-16

- Efesolaiskirje 5 : 8

Siunausta!