Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskovainen äitini elää vain "tuonpuoleista" varten. En jaksa enää.
28.12.2024 |
Äitini jäi leskeksi noin 2v sitten. Asuu yksin noin tunnin ajomatkan päässä minusta ja lapsenlapsistaan. Olen yrittänyt saada häntä muuttamaan lähemmäksi meitä, jotta voisi olla enemmän lastenlasten (ja minun) elämässä mukana.
Ei halua muuttaa. Minun on vaikea sitä ymmärtää, koska olemme hänen ainoat läheiset ihmiset ja sukulaiset. Pyrimme käymään kylässä noin 2 viikon välein, joskus harvemmin jos on kovasti kiireitä. Häntä tämä ei tunnu haittaavan. Ei käy koskaan meillä, vaikka bussilla pääsisi ja vierashuonekin löytyy.
Tiedän, että tämä selittyy hänen uskollaan. Ei niin välitä tästä elämästä, kun keskittyy niin kovasti siihen seuraavaan. Itse en ymmärrä, miksei voisi täällä maan päällä kuitenkin olla enemmän läsnä ja mukana meidän elämässä, onko se jotenkin pois siitä seuraavasta, jos niin tekisi?
Olen vaan jotenkin tosi uupunut ja mietin usein millaista olisi jos olisi "normaali" äiti. Sellainen jota kiinnostaa myös nämä maanpäälliset asiat, kuten lastenlasten koulu ja harrastukset. Mutta ei.
Tähän loppuun vielä pieni "kiva" esimerkki äitini käytöksestä noin 20 vuoden takaa. Olin vakavasti masentunut ja joutunut keskeyttämään opinnot. Vanhempani olivat kylässä ja äitini totesi minulle vaan, että mikäli päädyt "lopulliseen ratkaisuun", niin pitää tehdä ensin ristinmerkki ja rukoilla. Tuntui hirveältä, että oma äitini ei tuntunut välittävän elänkö vai kuolenko, kunhan teen tietyt rituaalit oikein.
No joo, tää nyt oli tällainen avautuminen. Ehkä täältä löytyy joku kohtalotoveri.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on välit äitiisi. Oma äitini ei ole uskonsa vuoksi missään tekemisissä minun, syntisen kanssa. Eikä lastenlastensakaan. Kyllä uskonto on hieno ja kaunis asia😊
Lisään tähän tuosta masennuksesta vielä että äitini mielestä mielenterveysongelmat johtuu siitä ettei olla uskossa. Ihan kun hänen lahkossaan ei mt ongelmia olisi, joka toinen lahkossa on päihdeongelmainen tai masentunut. Lisäksi mikään avioliitto ei äitini mukaan voi onnistua jos ei ole uskovainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meillä houkuteltiin leskeksi jäänyt äiti muuttamaan samaan kaupunkiin jossa lapset ja lastenlapset asuvat. Hän tosin oli ehtinyt valittaa että on niin yksinäinen ja turvaton olo kaukana kaikista."
Aiheutatte pahaa muille siis tuolla. Ja pelkoja vieraassa paikassa olosta. Just se on pointti ettei pidä tehdä niin. Turvaton olo ja yksinäisyys on huono juttu.
Vierailija kirjoitti:
Anna äitisi olla. Hän ei tarvitse teitä. Pärjätköön sitten yksin.
Ihmisiä voi auttaa, ei jättää heitteille. Mutta heidän ehdoilla. Ei voi työntää omia ideoitaan väkisin toisen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Onko äitisi luterilainen vai kuuluuko johonkin muuhun suuntaukseen?
Eli miten hänen uskontonsa reagoi itsemurhaan? Oli aika erikoinen reaktio häneltä, jos käski tehdä sitä ennen ristinmerkin. Kuulostaa myös melko ulkokultaiselta uskolta siinä tapauksessa.
Ihan luterilainen.
ap
Niin, minun äiti on myös uskossa oleva ihminen. Ei vietä joulua, ei osallistu lastenlasten syntymäpäiville tai muihinkaan juhliin. Tämä on ihan ok, jokainen aikuinen ihminen elää niin kuin elää oman vakaumuksen mukaan. Mutta sitä en hyväksy, että minun perheen valintoja arvostellaan, esim. sitä että lapsella on synttärit ja kakku. Mummon mielestä lapsen ei tarvitse olla keskipisteenä. Mummon mielestä lapsi ei tarvitse joululahjaa tai joulukuusta. Itse olisin lapsena ollut tosi onni jos meillä olisi laitettu joulu, mutta ei laitettu kun se ei sopinut äidin uskontoon. Ja se on ihan ok, aikuisethan sen päättää miten juhlua vietetään vai ei mitenkään. Mutta nyt kun olen itse aikuinen niin omasta joulustani kaipaa yhtään mitään arvostelua, sillä nyt minä olen aikuinen ja päätän miten teen. Mies kysyi, että haetaanko minun äiti meille jouluksi. Totesin vaan, että ei ole mitään syytä hakea, ei viihtyisi kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Meillä houkuteltiin leskeksi jäänyt äiti muuttamaan samaan kaupunkiin jossa lapset ja lastenlapset asuvat. Hän tosin oli ehtinyt valittaa että on niin yksinäinen ja turvaton olo kaukana kaikista."
Aiheutatte pahaa muille siis tuolla. Ja pelkoja vieraassa paikassa olosta. Just se on pointti ettei pidä tehdä niin. Turvaton olo ja yksinäisyys on huono juttu.
Anteeksi mitä? Onko sinulla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? Äitini valitti entisessä kotikaupungissaan että oli niin yksin, ja siksi saimme hänet muuttamaan lähelle meitä.
Ihan äidin parasta ajattelen, kun toivoisin että äiti muuttaisi lähemmäksi meitä. Hoitaa vielä itse kaikki asiansa, mutta tulee aika kun tarvitsee apua moneen juttuun. Ja se on hankalaa auttaa usein tällä välimatkalla. Jotenkin hän vaan kieltäytyy ajattelemasta tulevaa, vaikka olen yrittänyt siitä hänelle puhua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi vaikuttaa sairastavansa jonkinlaista psyykesairautta. Ei ole uskovan käytös. Äidillesi pitäisi saada psykiatrista apua.
Aika monen uskovaisen ohjenuora on "ei mukauduta tähän maailmaan", ja käytös sen mukaista.
Raamatun mukaanhan meidän tulee vihata tätä maailmaa, ja että meidän kotimme on taivaassa. Kuulostaa ulkopuolisen korvaan ehkä pahalta tuo maailman vihaaminen, mutta se tarkoittaa sitä, että meidän ei pidä esim. himoita maallista mammonaa ja valtaa, tai hakea elämässä vain nautintoja.
Se tarkoittaa myös sitä, että tämä maailma on oikeasti paha. Näkeehän sen päivittäin uutisistakin. Puhutaan kahden maan kansalaisista, mikä tarkoittaa sitä, että eletään täällä maan päällä ja samaan aikaan odotetaan sitä taivaaseen pääsyä, missä kaikki on ihanaa, susi kulkee kedolla lampaan kanssa, ei ole pahuutta missään, vain rauhaa.
Ulkopuoliset voivat tuomita tällaisen elämänasenteen, mutta jokaisella on vapaus valita.
Näin sivusta mietin:
Ensinnäkin. Oletko ajatellut, että äitisi saattaisi tuolla uskonnollaan perustella valintoja, jotka tekisi muuten? Ehkä äiti ei halua muuttaa lähemmäs, eikä halua olla lastenlasten kanssa apuna. Tällaisia isovanhempia on aika paljon. Kaikki eivät halua ääneen vaan sanoa, että perinteinen mummon rooli ei kiinnosta. Sitten vedotaan muihin syihin, kun ei olla lapsiperheen elämässä läsnä.
Toisekseen: aika tavallista on, että ikäihmisillä ajatukset ovat enemmän jo tuonpuoleisessa. Esimerkiksi monella +70 v:llä on jo monet läheiset kuolleet: omat vanhemmat, ehkä osa omista sisaruksista/puoliso, osa ystävistä jne. Enemmän ikävöitävää on ns. toisella puolella kuin tällä puolella. Elämää on myös tullut nähtyä sen verran, ettei se enää niin kiinnosta. Tämä ei ole masennusta, vaan ihan luonnollista osalla ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo uskovaisten kommentit masennukseen ja muihin mielenterveydellisiin sairauksiin ovat todella julmia ja kylmiä. Minulla oli ystävä, uskovainen sellainen joka sanoi että jos vain rukoilen tarpeeksi paljon, niin masennukseni paranee.. ja jos päädyn tekemään sen viimeisen ratkaisun (onneksi halua siihen ei ole), hän rukoilisi minun puolesta etten joudu helvettiin.
Hänellä itsellään on myös vakavia mielenterveydellisiä ongelmia.
Ei löydy mitään Raamatullisia esteitä hakea lääkinnällistä apua masennukseen. Masennus on sairaus, muiden sairauksien joukossa ja tämä on langennut maailma.
Jumala päättää ihmisen kohtalosta kuoleman jälkeen, ihmisten rukouksilla ei ole vaikutusta siihen.
Toki voi ja pitäisi rukoilla uskoa ja pelastusta toisille, sekä levittää evankeliumia.
Ihmiset, äiditkin, ovat persoonia, uskovatkin. Ei malliesimerkkejä, virheellisiä monin tavoin. Minäkin voisin äidistäni kertoa yhtä ja toista, tosin hän ei ole uskovainen. Hän on ainutlaatuinen ihminen johon ne omat lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet suuresti. Usein hän toimii tavalla jota en ymmärrä. Yritän silti rakastaa. Hänkin viihtyy todella hyvin ihan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surettaa nämä umpimieliset uskovaiset, jotka elää vain kuolemaa odottaen. Toivon heidän puolestaan, että taivas on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi vaikuttaa sairastavansa jonkinlaista psyykesairautta. Ei ole uskovan käytös. Äidillesi pitäisi saada psykiatrista apua.
Aika monen uskovaisen ohjenuora on "ei mukauduta tähän maailmaan", ja käytös sen mukaista.
Raamatun mukaanhan meidän tulee vihata tätä maailmaa, ja että meidän kotimme on taivaassa. Kuulostaa ulkopuolisen korvaan ehkä pahalta tuo maailman vihaaminen, mutta se tarkoittaa sitä, että meidän ei pidä esim. himoita maallista mammonaa ja valtaa, tai hakea elämässä vain nautintoja.
Se tarkoittaa myös sitä, että tämä maailma on oikeasti paha. Näkeehän sen päivittäin uutisistakin. Puhutaan kahden maan kansalaisista, mikä tarkoittaa sitä, että eletään täällä maan päällä ja samaan aikaan odotetaan sitä taivaaseen pääsyä, missä kaikki on ihanaa, susi kulkee kedoll
En silti ymmärrä, miksei tätä elämää voisi elää ns. täysillä ja olla läsnä niille läheisille joita on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on aikuinen ihminen ja päättää itse elämästään. Ei sille mitään voi, se täytyy vain hyväksyä.
Muutin vastikään vastentahtoisesti ja jos se on näin uuvuttavaa ja raskasta nuorempanakin, niin kuinka raskaalta se voikaan tuntua sitten vanhana! En minäkään välttämättä haluaisi enää vanhana muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja olla siellä ihan lasteni armoilla. Vaikka olisimme hyvissä väleissäkin.
Uskovainen äiti pitää jättää rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna äitisi olla. Hän ei tarvitse teitä. Pärjätköön sitten yksin.
Ihmisiä voi auttaa, ei jättää heitteille. Mutta heidän ehdoilla. Ei voi työntää omia ideoitaan väkisin toisen elämään.
Kuka tässä tuputtaa ideoitaan kenelle? Käytkö sinä hoitamassa vanhaa sairasta äitiäsi tunnin ajomatkan päässä monta kertaa päivässä?
Oma äitini on todella sairas vanhus ja erittäin ilkeä. Hän voi käyttäytyä ihan miten vaan, koska on niin uskovainen, että saa kaikki synnit anteeksi. Syystäkin en itse kuulu kirkkoon. Yritän pitää jonkinlaista moraalia yllä käytöksessäni. Minulle on vain huojentavaa, että äitini asuu kaukana. Miksi haluaisit äitisi lähemmäs? Anna hänen elää just niin kuin haluaa ja nauti omasta elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, äiditkin, ovat persoonia, uskovatkin. Ei malliesimerkkejä, virheellisiä monin tavoin. Minäkin voisin äidistäni kertoa yhtä ja toista, tosin hän ei ole uskovainen. Hän on ainutlaatuinen ihminen johon ne omat lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet suuresti. Usein hän toimii tavalla jota en ymmärrä. Yritän silti rakastaa. Hänkin viihtyy todella hyvin ihan yksin.
Yrittääkö hän rakastaa sinua?
En ymmärrä miksi ap altistaa lapsensa uskovaisen isoäidin höyryämiselle.
Alue: Aihe vapaa
Tulet palstalle NIMITTELEMÄÄN muita rumilla sanoilla, olet itse miksi muita haukut. YRITÄ olla käyttämättä haukkumasanaa ja nimittelemättä, kun kommentoit. Äidit eivät muuta vieraalle paikkakunnalle todellakaan ja ole jatkuvasti lastenlasten kanssa. Sukulaisten pitää joustaa. Ja ostaa myös siivousta ja kauppaa.