Äidin kielteinen asenne minun poismuuttooni
Haluisin ymmärtää mun äitiä, mut tuntuu vaikeelta. Ehkä täällä osattas antaa neuvoa mitä mun pitäs tehä ja ehkä joku tunnistaa itsensä äidin käytöksestä ja osais antaa syitä siihen käytökseen? Äiti ei anna mitään perusteluita miks puhuu miten puhuu.
Oon siis 22v, oon asunu omillani vasta vuoden. Oisin halunnu muuttaa jo ku täytin 18, äiti kerto sillon mulle kaikkia kauhuskenaarioita siitä miten en pärjäis omillaan ja et kuinka todennäkösesti kaikki menis pieleen, menettäsin vaa rahani ja joutusin muuttaa takas kotii ku huomaisin etten pärjää. Sanoi, että muuta sitten ku valmistut amiksesta. Valmistuin, taas sama keskustelu ja sama lopputulos. En kuulemma pärjäis yksin, saan vaan rahaa säästöön jos asun hänen kanssa ja et jos joskus haen korkeakouluun, voin muuttaa sitten. Asuin vuoden valmistumisen jälkeen äidin luona ja sit tuli joku kriisi et kaikki omanikäset asuu jo omillaan ja on itsenäisiä ja sit ite äitin nurkissa. Hommasin asunnon ilman lupaa, tuli kauhee riita. Muutin, ja sit äiti leppy kun huomas et pärjään yksinki. Ja tähän asti on nyt menny tän vuoden ihan hyvin.
Mut nyt ku haluisin korkeekouluun, haluisin samalla vaihtaa paikkakuntaa. Haluisin "uuden alun": uusi ala, uudet ihmiset, uusi ympäristö... Nyt on alkanu sama rumba ku sillon ku halusin muuttaa äidin luota omilleen. Etten pärjäis uudessa kaupungissa ja miten todennäkösesti vaa paskoisin asiani ja joutusin muuttaa takas tänne vanhaan kaupunkiin. Et en löytäis asuntoo, kavereita, ala on aivan väärä. Ei ymmärrä tota uuden alun konseptia samalla tavalla ku mä, sanoo vaan et saathan sä sen täälläki ku meet vaa kouluun. Mä haluisin et kaikki muuttuu. Jos menisin tän kaupungin amkiin, tuntisin luultavasti hirveetä kateutta niitä luokkalaisia kohtaan ketkä ois saanut sen uuden alun, samalla kun itellä sama vanha jatkuu mut vaa lisänä koulu.
Mua pelottaa tehä vastoin äidin tahtoa. Pelkään et asiat menis just sillee niiku se on nyt kaavaillu.
Täst tuli nyt pitkä selostus, anteeks. Oisin tosi kiitollinen kaikenlaisista mielipiteistä, joten kommentoi jos vaan viitsit.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Äitien pitäisi tukea taloudellisesti ja kannustaa. Ei pelotella. Eikä varsinkaan lytätä. Riippuu tietysti asuuko kaukana vai lähellä, että miten saa tuotua jotain tai vietyä. Ja onko alue kiva vai ei.
Tässä on varmaan kyse siitä, että on kiinni lapsessa ja tietää ettei muuten kuin pelottelulla saa tätä pysymään luonaan. Pelkää varmaan menettävänsä lapsensa kokonaan, jos muuttaa kauas. Kenties ainoa lapsi ja omistautunut aina tälle? Valitettavasti tällä menettelyllä saa ainakin tyttären haluamaan etäisyyttä.
Kuten aiemmin mainitsin nii mulla siis on sisko, ja äidillä oma sisko ja äiti täällä et ei se yksin jäis. Ja rahallista tukea en äidiltä oota ees makaroonipussin vertaa, oon valmistautunu ottamaan lainaa ja käymään töissä opintojen ohella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmin mainitsin nii mulla siis on sisko, ja äidillä oma sisko ja äiti täällä et ei se yksin jäis. Ja rahallista tukea en äidiltä oota ees makaroonipussin vertaa, oon valmistautunu ottamaan lainaa ja käymään töissä opintojen ohella.
Ap
Et ei se omista rahallisista syistä mua täällä pidä. Puhuu vaa et mulla tulee menee hirveesti rahaa muuttoon ja takasinmuuttoon sit ku en pärjääkkää
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmin mainitsin nii mulla siis on sisko, ja äidillä oma sisko ja äiti täällä et ei se yksin jäis. Ja rahallista tukea en äidiltä oota ees makaroonipussin vertaa, oon valmistautunu ottamaan lainaa ja käymään töissä opintojen ohella.
Ap
Sitten vaan menoksi omaan elämääsi missä se tuleekaan olemaan. Pärjäsit edellisen kerran muutettuasi ja tulet pärjäämään uudelleenkin. Älä kuuntele äidin pyrkimyksiä pitää sut lähellään.
Maailma odottaa sinua, ota kutsu vastaan 💕
Ainahan kaikki on vanhempien vikaa. Jos eivät kysele tai soittele, eivät välitä. Jos kyselevät, niin sitten utelevat ja puuttuvat. Mikään ei ole hyvin tai oikein.
Ehkä niillä vanhuksilla on elämänkokemusta ja tietoa. Osaavat ohjata, etteivät nämä hemmetin fiksut jälkeläiset mokaa ja tyri. Siksi varoittelevat. Kun tietävät, mitä voi käydä. Nuori ei vielä tiedä.
Ihmettelen, miksi laosia edes tehdään, kun tuntuu, että aina niille on kaikki väärinpäin.
Joskus tunsin naisen jolla oli veli ja jonka perään hän katsoi ja joka valitsi tyttöystävätkin. Kävi parin vuoden terapian, ja sanoi ettei ne kahvipöytäkeskustelut mitään auttaneet.
Valitettava tosiasia on, että kaikki "aikuisetkaan" eivät pärjää.
Valitettavasti kukaan täällä ei tunne sinua.
Käännä asiat voimavaraksi.
Ainut neuvo.
Sulla on ikävä äiti, joka itsekkäästi ajattelee itseään. Toisaalta mukana varmasti pelkoa ja suojelunhalua. Äidin pitäisi kannustaa ja rohkaista, ei lytätä.
Totta kai pärjäät uudessa kaupungissa, mikset pärjäisi? Olethan jo muuttanut omillesi ja pärjnnyt, mikset pärjäisi muuallakin!
Muutto muualle voisi olla äiti-tytär-suhteen kannalta ihan hyvä juttu, saisit etäisyyttä. Muistathan, ettei sinun tarvitse miellyttää äitiäsi.
Ehkei kannata jatkossa jertoa suunnitelmia äidille etukäteen. Haet opiskelemaan, haet asunnon ja sitten vait kertot asiasta "pääsin opiskelemaan paikkakunnalle x, löysin sieltä kivan kämpän ja muutan xx päivänä".
Tsemppiä! Hallitsevan äidin tyttärenä ei ole helppoa, joskus se vaatii pienen repäisyn. Muista, että olet aikuinen ja teet itse omaa elämääsi koskevat päätökset. Onnea hakuun!
Vierailija kirjoitti:
Ainahan kaikki on vanhempien vikaa. Jos eivät kysele tai soittele, eivät välitä. Jos kyselevät, niin sitten utelevat ja puuttuvat. Mikään ei ole hyvin tai oikein.
niillä vanhuksilla on elämänkokemusta ja tietoa. Osaavat ohjata, etteivät nämä hemmetin fiksut jälkeläiset mokaa ja tyri. Siksi varoittelevat. Kun tietävät, mitä voi käydä. Nuori ei vielä tiedä.
Ihmettelen, miksi laosia edes tehdään, kun tuntuu, että aina niille on kaikki väärinpäin.
En mä tarkottanu ettei äidillä sais olla omaa mielipidettä tai että se ois väärässä. Enkä luule että mä oisin aina, edes välillä oikeessa
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan kaikki on vanhempien vikaa. Jos eivät kysele tai soittele, eivät välitä. Jos kyselevät, niin sitten utelevat ja puuttuvat. Mikään ei ole hyvin tai oikein.
niillä vanhuksilla on elämänkokemusta ja tietoa. Osaavat ohjata, etteivät nämä hemmetin fiksut jälkeläiset mokaa ja tyri. Siksi varoittelevat. Kun tietävät, mitä voi käydä. Nuori ei vielä tiedä.
Ihmettelen, miksi laosia edes tehdään, kun tuntuu, että aina niille on kaikki väärinpäin.
En mä tarkottanu ettei äidillä sais olla omaa mielipidettä tai että se ois väärässä. Enkä luule että mä oisin aina, edes välillä oikeessa
ap
Älä vaan ota tuota kommenttia vakavasti, siellä joku on kokenut (aiheellisen) piston lihassaan tätä ketjua lukiessaan.
No onpa sulla kuspää äiti, jos tämä ei ole provo.
Luojan kiitos itsellä oli normaalit ja ihanat vanhemmat, jotka tukivat kaikissa päätöksissäni.
Sun äitis ei nyt ole ihan terve järjeltään.
Hyvå on siipiään kokeilla. Ainahan kotiin saa mennä, jos ei pärjää.
Äitisi on vahva ihminen. Ei kuullosta kynnysmatolta.
Ihanaa.
Kuuluuko isä elämään? Onko äitisi totaaliyhis?
Äitiäsi taitaa pelottaa oma pärjäämisensä.
Onko äitisi itse uskaltanut tehdä elämässään mitään? Ehkä hän vaan on luonteeltaan sellainen. Ei se silti ole sinua kohtaan oikein.
Äiti on yksinhuoltaja mut isän kans viel parisuhteessa. Isä oli halukkaampi lapsiin mut sit ku lapsia tuli tajus ettei haluakaan :D
Te jotka epäilette provoks nii miks kukaan 22 vuotias jaksas tulla vauvapalstalle avautuu ja sen jälkee muutaman tunnin välein lukee kommentteja ja vastaaamaan? Tai ylipäätään kukaan iästä riippumatta.
"Onko äitisi itse uskaltanut tehdä elämässään mitään? Ehkä hän vaan on luonteeltaan sellainen. Ei se silti ole sinua kohtaan oikein. "
Must tuntuu et ei oikein. Se muutti tänne lapsena ja sano ettei koskaan käyny ees mielessä et hän vois yksin muuttaa. Ja et perheen kans ei sit enää voinu ku ei halunnu lapsille koulunvaihto-kokemusta kuten sillä itellä oli. Mut en tiiä, kyl se vaikuttaa ihan tyytyväiseltä elämäänsä, mun valinnat ja ajatukset on ne mistä tulee kinaa ku se on niin niitä vastaan. Tiiän et ei kaikki mun jutut voi olla järkeviä ja luultavasti suurin osa onki iha tyhmiä mut pieni kannustus äidiltä ois ees joskus kiva
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainahan kaikki on vanhempien vikaa. Jos eivät kysele tai soittele, eivät välitä. Jos kyselevät, niin sitten utelevat ja puuttuvat. Mikään ei ole hyvin tai oikein.
Ehkä niillä vanhuksilla on elämänkokemusta ja tietoa. Osaavat ohjata, etteivät nämä hemmetin fiksut jälkeläiset mokaa ja tyri. Siksi varoittelevat. Kun tietävät, mitä voi käydä. Nuori ei vielä tiedä.
Ihmettelen, miksi laosia edes tehdään, kun tuntuu, että aina niille on kaikki väärinpäin.
Vanhuksilla on usein vähemmän elämänkokemusta ja tietoa kuin nuorilla. En ole ikinä tavannut yhtä kokematonta ja tietämätöntä aikuista kuin oma 88-vuotias äitini. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt maailmanmenosta mitään, eivätkä hänen neuvonsa ole päteviä.
Miksei täällä suositella kokonaan itselliseksi lähtemistä? Miksi äidin pitäisi avustaa? Tytär voi ottaa opintolainaa, jos ei ole rahaa säästössä-