Ex;n joululahjat teinille
Teini oli käymässä tänään isäntä luona ja oli saanut varmaan yli 1000 eurolla lahjoja. Tekisi melkein mieli syyllistyä veritekoon, jos ei olisi joulu. Eihän hyvätuloiselle sinkulle ole vaikeaa ostaa lahjoja vaikka 2000 tai 2500 eurolla yhdelle lapselle, mutta kun oli sovittu, että ostaa yhden lahjan, jonka teini tarvitsi.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Oliko siis aidosti sovittu vai "sovittu" niin että sinä sanelit mitä sovitaan?
Muista että ex on ex eikä enää sinun määrysvallan piirissä.
Lasteni isä osti lahjan pojallemme mutta ei tyttärelle. Itse ostin molemmille n. 500€ arvosta. Mekin on sovittu että lapsia kohdellaan aina tasapuolisesti. Olisit iloinen että exäsi sentään huomioi lastasi.
Asia oli sovittu yhdessä minä, ex ja teini. Koska kyse oli uudesta, todellakin tarpeeölisesta, läppäristä, jonka ex pystyi ostamaan työpaikkansa kautta edullisemmin kuin mitä normaalisti jostain elektroniikkaliikkeestä, niin sovimme, että sen hankkii, eikä muuta tarvitse. Tyttö oli sitten vaan sanonut, ettei äiti osta, mitä toivoo ja ex oli kysynyt tytöltä, mitä äiti ei suostu ostamaan... Haluaa vain saada mut mustamaalattua tytön silmissä, kostaa, että otin eron petettyään minua vuosia.
Itse se Ex itselleen hallaa tekee, nythän se teini osaa siltä vaatia kaiken , mitä haluaa. Sinä kuitenkin saat arkesi elää sen lapsen kanssa, se on arvokkaampaa, kuin mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä haluaa olla hyvä ja reilu isä. Ja sinä haluat laittaa hänet siitä hyvästä kylmäksi, koska...?????
Olisikin jotenkin arjessa läsnä, niin voisin sanoa, että on hyvä ja huolehtiva isä. Teinin ottaa luokseen kyllä 3 viikonlopuksi/kk, mutta muista yhdessä mun kanssa sovituista asioista ei halua pitää kiinni. Kohta taas saa kuulla, miten oon paska mutsi, kun vaan pyydän jotain tekemään tai käyttäytymään ihmisiksi...
Niin mistä sinä oikein valitat? Isä antaa anteliaat joululahjat, pitää teinin 3 vkl / kk. Kuulostaa ihan hyvältä isältä, joka ei vain lähde mukaan sun pompotteluun ja kontrollointiin.
Kivahan se, että isä ostaa lapselleen lahjoja. Ethän sinä voi asiaa päättää! Ostakaa läppäri sitten, vaikka joulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko siis aidosti sovittu vai "sovittu" niin että sinä sanelit mitä sovitaan?
Muista että ex on ex eikä enää sinun määrysvallan piirissä.
Lasteni isä osti lahjan pojallemme mutta ei tyttärelle. Itse ostin molemmille n. 500€ arvosta. Mekin on sovittu että lapsia kohdellaan aina tasapuolisesti. Olisit iloinen että exäsi sentään huomioi lastasi.
Asia oli sovittu yhdessä minä, ex ja teini. Koska kyse oli uudesta, todellakin tarpeeölisesta, läppäristä, jonka ex pystyi ostamaan työpaikkansa kautta edullisemmin kuin mitä normaalisti jostain elektroniikkaliikkeestä, niin sovimme, että sen hankkii, eikä muuta tarvitse. Tyttö oli sitten vaan sanonut, ettei äiti osta, mitä toivoo ja ex oli kysynyt tytöltä, mitä äiti ei suostu ostamaan... Haluaa vain saada mut mustamaalattua tytön silmissä, kostaa, että otin eron petettyään minua vuosia.
Hyvän ukon valitsit sitten alunperinkin.
Vierailija kirjoitti:
Poistaa syyllisyyttä lahjoilla
Pikemminkin mies lahjoo lasta puolelleen äitiä vastaan, joka ei pysty vastaavaan luksukseen tai muuten vain kiusantekomielessä. Meillä tapahtui samaa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Ei oltu hyvätuloisia. Lapselle tuli isona hyvin vakavia oireita. Joskus aikuisena hän sanoi kerran, että hän tietää nyt paremmin kumpi vanhempi välitti hänestä oikeasti tarkoittaen äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä voi enää määrätä mihin ex rahansa käyttää.
Sitä voi silti kyseenalaistaa mikä on motiivi toiminnan taustalla.
Mitäs muut exät antoi lapsilleen?
Totta kai isä saa ostaa omilla rahoillaan mitä haluaa lapselleen. Ja jos on vielä hyödyllistä tavaraa, niin sinäkin hyödyt asiasta, ei vain lapsi. On erittäin normaalia, että ihminen haluaa tarjota lapselleen parasta mihin resurssit riittää, oli se materiaa, elämyksiä tai rakkautta.
Näin eronneena äitinä toiselle: on lapsellista ajatella, että tämä olisi jotenkin sinulta pois. Yritä löytää sisältäsi aikuinen ihminen, joka osaa iloita lapsensa puolesta, kun isällä on mahdollisuus tarjota hänelle mieluisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistaa syyllisyyttä lahjoilla
Pikemminkin mies lahjoo lasta puolelleen äitiä vastaan, joka ei pysty vastaavaan luksukseen tai muuten vain kiusantekomielessä. Meillä tapahtui samaa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Ei oltu hyvätuloisia. Lapselle tuli isona hyvin vakavia oireita. Joskus aikuisena hän sanoi kerran, että hän tietää nyt paremmin kumpi vanhempi välitti hänestä oikeasti tarkoittaen äitiä.
Tuskin asia silti ihan niin yksinkertainen oli, että lahjojen antaminen yksinään aiheutti vakavia oireita ja kokemuksen siitä että isä ei hänestä välittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Oliko siis aidosti sovittu vai "sovittu" niin että sinä sanelit mitä sovitaan?
Muista että ex on ex eikä enää sinun määrysvallan piirissä.
Lasteni isä osti lahjan pojallemme mutta ei tyttärelle. Itse ostin molemmille n. 500€ arvosta. Mekin on sovittu että lapsia kohdellaan aina tasapuolisesti. Olisit iloinen että exäsi sentään huomioi lastasi.
Eiköhän kyseessä ole myös se exän lapsi. He eivät eron jälkeen muutu pelkästään äidin lapsiksi, vaikka moni mies niin vaikuttaa kuvittelevan.
Nim. Vela
Jospa tyttö ei halunnut läppäriä, vaan sinä päätit, että se on tärkeä, ja isä ostaa.
Miksi, et ostanut itse, jos on tärkeä? Mitä siis itse ostit lapselle, alushousut ja sukkia?
Olette eronneet eikä sinulla on mitään sanottavaa mitä ex päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistaa syyllisyyttä lahjoilla
Pikemminkin mies lahjoo lasta puolelleen äitiä vastaan, joka ei pysty vastaavaan luksukseen tai muuten vain kiusantekomielessä. Meillä tapahtui samaa, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Ei oltu hyvätuloisia. Lapselle tuli isona hyvin vakavia oireita. Joskus aikuisena hän sanoi kerran, että hän tietää nyt paremmin kumpi vanhempi välitti hänestä oikeasti tarkoittaen äitiä.
Toivottavasti ap ei vaadi teiniä valitsemaan puoliaan. Omat vanhempani eivät eronneet, mutta äiti yritti jokaisessa välissä saada minua jotenkin isää vastaan.
Olen luonteeltani huomattavasti lähempänä isääni kuin äitini, siksi siis ihan vääränlainen tytär. Tällainen äidin käytös etäännyttää lapsen äidistään todella tehokkaasti.
Kai te nyt sentään tajuatte, että tämä on provo?
Ex;n
Vierailija kirjoitti:
Jospa tyttö ei halunnut läppäriä, vaan sinä päätit, että se on tärkeä, ja isä ostaa.
Miksi, et ostanut itse, jos on tärkeä? Mitä siis itse ostit lapselle, alushousut ja sukkia?
Olette eronneet eikä sinulla on mitään sanottavaa mitä ex päättää.
Missään ei kyllä sanottu, että tytär ei saanut läppäriäkin.
Ap ei nyt ymmärrä, että on eronnut eikä exän tarvi taipua ap:n sopimuksiin.
Paistaa kauas kateus. Tasapainoinen äiti olisi vain onnellinen, että lapsen isä panostaa lapseen. Omien lasteni isää ei juuri näy. En tiedä onko laittanut lapsille edes rahaa jouluksi. Lahjoja ei ole eikä lapset käy isällään.
En minä kyllä edes näin lapsen isän kanssa edelleen yhdessä ollessa kysele, että mitä saan ostaa lapselle ja mitä en. Ja tottakai kaikki toiveet toteutetaan, jos se on mahdollista. En yhtään ymmärrä mitä ap nurisee.
Hullu akka! Olisit iloinen tyttösi puolesta mutta taidakin vain olla sille kateellinen 💩. Näitä sabotaasi ja latistajaäitejä on nähty jotka toivoo lapselleen vain köyhyyttä lihavuutta ja uraa matalapalkka alalta.
Inhoat häntä niin paljon, ettet hänen vuokseen soisi omalle lapsellesi kaikkia niitä lahjoja?
Ole onnellinen ja kerro lapsellesi miten iloinen olet hänen upeista lahjoistaan.
Lopeta itsekeskeinen uhriutumisesi