Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen ADHD ja olen aivan loppu
26.12.2024 |
Mieheni on 34-vuotias ja saanut vasta keväällä ADHD-diagnoosin ja siihen lääkityksen. Meillä on 3,5-vuotias lapsi. itse olen 40v. Miehelläni on mielestäni ollut aina ADHD-oireita, mutta ennen lapsen tuloa ne eivät häirinneet elämää vielä niin paljon, että olisin kokenut sen ongelmaksi kovin usein. Vielä hoitovapaalla ollessanikin homma pyöri aika hyvin, koska kykenin käyttämään niin paljon aikaa ja jaksamista kodinhoitoon yms. En halunnut painostaa miestä hakemaan diagnoosia saati syömään lääkkeitä, mutta olen onnellinen, että viime vuonna tapahtuneen burnoutin seurauksena hän vihdoin hakeutui tutkimuksiin ja sai diagnoosin sekä aloitti lääkityksen.
Mutta nyt kun aikaa on tässä kulunut jo lääkityksen aloittamisesta, huomaan että olen itse aivan uupunut. Koen siis joutuneeni monella tavalla kannattelemaan perhettämme lapsen syntymästä saakka. Mieheni ei siihen pysty, tai ehkä enemmänkin ei halua ottaa vastuuta tietyistä asioista. Koen sen epäreiluna ja kohtuuttomana minua kohtaan. Lyhyesti siis arkipäivän rutiineissa, yleisessä aikataulujen ja päivittäisten askareiden pyörittämisessä miehelläni on todella isoja vaikeuksia. Hän ei kykene esim. viemään lasta ajoissa päiväkotiin, vaikka on sovittu että lapselle olisi helpompaa jäädä aina samaan aikaan ja tuttuun tilanteeseen.
Mies ei onnistu huolehtimaan että meillä on ruokaa kotona, joten minä hoidan ruokaostokset ja pääosin myös ruuanlaiton. Tai jos mies menee kauppaan, hänellä kuluu 30 min. sijaan 2 tuntia ja puolet tarvittavista unohtuu kauppaan. Varmaan jokainen tajuaa, että käytännössä yhtälö ei toimi, jos vaikka minun vapaailtanani (ollaan sovittu että joka toisena päivänä on kummallakin vapaailta, jolloin toinen huolehtii lapsesta ja kodista jne.) miehen kauppareissu vie koko illan. Mielestäni on ihan järkevää siis jakaa töitä molempien vahvuuksien ja mieltymysten mukaan, mutta minulla on tosi paljon päivittäistä "pientä" työtä, kuten juuri vaatehuolto ja ruuanlaitto, jotka on pakko hoitaa ja joita ei voi siirtää myöhemmäksi jos ei vaikka jaksasisi tai vain huvittaisi.
Viikonloppuisin esim. lapsen ulosvienti on aivan toivotonta. Lapsemme on tosi vilkas ja tykkää sekä tarvitsee päivittäistä ulkoilua ja liikkumista, mutta usein käy niin, että jollen itse ota ohjia käsiini, mies haahuilee ja vitkuttelee ympäri kämppää, kunnes on enää puoli tuntia aikaa lounaaseen. Sen seurauksena lapsen päiväunet siirtyvät ja hän alkaa olla liian väsynyt, mikä johtaa kiukutteluun ja huonoon syömiseen sekä päiväunille nukahtamisen vaikeutumisena ja pitkittymisenä.
Miehelläni on myös isoja vaikeuksia olla päättäväinen ja napakka kasvatuksessaan. Hän on tosi hyvä innostamaan, kannustamaan ja rohkaisemaan, mutta rajojen asettaminen, jämäkkyys ja lapselta jonkin vaatiminen tai pettymysten tuottaminen on aivan onnetonta. Enkä siis tarkoita, että lasta pitäisi itkettää ehdoin tahdoin, mutta esimerkiksi joskus herkkujen syömisen rajaaminen tai leikkien lopettaminen ja pukemaan lähtö aiheuttaa kiukkukohtauksen, joka on ihan normaalia ja jossa pitäisi mielestäni vain sanoa lapselle että ymmärtää harmituksen, mutta että nyt puetaan.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ap todellakaan ole muuta tekemistä kuin istua pöytäkoneella ja naputella paskoja novelleja palstalle joita KUKAAN ei lue?
Luithan sinäkin :D
En todellakaan lukenut, kyllästyin jo loputtomaan sivun vierittämiseen.
Älä lässytä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän tilanteesi. Meidän isä myös ADHD (nyt jo eläkepappa, ja virta alkaa pikkuhiljaa jopa vähän hyytyä) ja lapsuutemme (kuin vielä edelleenkin joskus) oli sitä, että äidillä hermot kiristeli, mutta ihan hyvin selvittiin. Isä on ollut kiva ja hauska isä ja äiti parka joutunut pitämään kuria koko perheelle välillä.
Toisaalta meidän isällä ADHD näkyy siinä, että on todella ahkera, on oppinut suuntaamaan sen liikaenergian toimintaan. Tekee omien päälle sukulaisten ja naapureidenkin puutyöt ja korjaushommat. Ei malta istua viittä minuuttia aloillaan vaan lähtee vaeltelemaan, ei keskity mihinkään, mitä hänelle puhuu, telkkaria katsellessa vaihtaa kaiken aikaa kanavaa jne. Mutta kun alkaa jotain aktiivisesti tekemään, siihen keskittyy kunnolla ja saa erittäin hyvää jälkeä aikaan. Ollut aikoinaan työssään erittäin pidetty ja samalla työnantajalla koko työuransa.
Teidänkin pitää nyt löytää miehellesi se, minkä hän tekee hyvin ja mihin hän pystyy sitoutumaan. Sinun pitää ymmärtää, että ADHD on ominaisuus ja se ei muutu, mutta sen kanssa voi elää, kun tekee oikeita yksilöllisiä ratkaisuja. Jos miestäsi auttaa, että on lista jota seurata, tehkää ehdottomasti lista! Silloin sellainen haahuilu toivottavasti loppuu. On mahdollista, että lapsellasi on samat geenit ainakin osittain, joten selkeät rutiinit auttavat myös lasta. Aikataulu, johon on selkeästi listattu järjestyksessä aamutoimet pukemisesta ja hampaiden pesusta alkaen, ja sitä seurataan uskollisesti joka päivä.
On olemassa hyviä kirjoja aiheesta, lainaa tai osta. Tarjoa miehellesi ADHD-ihmiselle suunnattuja tehtäväkirjoja, monelle ne ovat hyviä tapoja ymmärtää omaa toimintaansa ja muuttaa tapojaan toimivammiksi. Hae tukea ADHD-liitosta, siellä on tukea myös omaisille. Vertaistuki auttaa tosi paljon jaksamiseen! On myös tärkeää, ettei miehellesi tule sellainen olo, että hän on ihan kelvoton, kun mikään ei suju, vaan että hänellä vain on erilaiset aivot, ja niihin voi vaikuttaa.
Omakohtainen kokemus ja aiheesta lukeminen on minun tapauksessani auttanut paljon suhtautumaan nepsy-asiakkaisiin työssäni ja ymmärtämään paremmin myös hyviä ystäviäni, joilla on ADHD. Eräs ystäväni on ollut täysin kykenemätön keskustelemaan tunneasioista ja mennyt sellaisissa tilanteissa "lukkoon", kun olisi pitänyt käydä läpi jotain asiaa, joka ei mennyt ihan putkeen. Löydettyään itselleen sopivan ADHD-oppaan hän on alkanut oivaltaa omia toimintatapojaan ihan uudella tavalla ja on muuttunut tosi paljon lähdettyään soveltamaan sen ohjeita. Ehkä joku sellainen sopisi myös miehellesi? Halu muutokseen pitäisi kuitenkin lähteä aina ihmisestä itsestään, että se oikeasti saisi tuulta alleen. Tsemppiä! Laitan alle linkin, josta löydät apua ja vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se touhuaa kaupassa 2 tuntia. Miehesi kuulostaa vajaaälyiseltä!
Ei ole vajaälyinen vaan ADHD :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se touhuaa kaupassa 2 tuntia. Miehesi kuulostaa vajaaälyiseltä!
Ei ole vajaälyinen vaan ADHD :)
Keharilta kuulostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minulla olisi ap:n kaltainen muija, viettäisin kaikkialla muualla kuin kotona todella paljon aikaa. Kauppareissulla mielelläni kuusikin tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD diagnoosista tai lääkehoidosta ei taida olla apua, jos seurustelet mieslapsen kanssa.
Mennyt ihan överiksi tämä, mitä kaikkea nykyään näillä diagnooseilla halutaan selittää.
Käytän itse Adhd-lääkettä ja näen tossa sen mahdollisuuden että miehesi saa lääkettä vain työvuoron ajaksi. Lääkkeen vaikutus ei kestä koko päivää. Vapaalle tarvitsisi myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse adhd-äiti ja lapsella myös sama. Ehdotan myös, että tietyt selkeät, samoina toistuvat hommat miehelle, ei niin että on epämääräinen läjä asioita jotka hoidetaan yhdessä.
Kotiin voi tehdä ihan kirjallisen aikataulun, jonka mukaan tietyt arkiasiat tehdään aina samaan aikaan ja samalla tavalla. Vähän niin kuin päiväkodissa ja koulussa. Siitä ei lipsu niin helposti. Voi laittaa vaikka kännykkään muistutuksetkin hoidettavista rutiineista.
KIITOS! Tätä itseasiassa on kokeiltukin jo pariin otteeseen, mm. viime lomalla mies itse ehdotti "lukujärjestyksen" tekoa, että mitä suunnilleen halutaan tehdä ja minäkin päivänä. En tiedä olisiko semmoinen sitten syytä olla arkipäivissäkin, voisihan sitä ehdottaa. Vähän kyllä meinaa väsyttää ajatuskin alkaa tehdä arkeen lukkareita aikuiselle ihmiselle, mutta jos sillä saadaan homma rullaamaan ja rauha maahan niin eMeillä ainakin minua auttaa. Adhd-tyypithän eivät yleensä ristiriitaisesti tykkäisi rutiineista, mutta kuitenkin hyötyvät niistä valtavasti. Arkisten asioiden hoito on monelle nepsylle todella vaikeaa, mutta jos on muutama selkeä asia joka vaan pitää tehdä eikä siinä lipsuta, niin se jo helpottaa kaikkia. Diagnoosin taakse ei voi perheellinen ihminen paeta, vaan joku vastuu täytyy kuitenkin kantaa.
Paljon kehuja onnistumisista, se toimii monelle nepsylle paljon paremmin kuin jatkuvat moitteet ja saa yrittämään enemmän. Itse ainakin tunnen usein tosi huonoa omaatuntoa näistä omista haasteista, ja yritän hyvillä puolillani niitä kompensoida.
Oletko koskaan miettinyt, miksi keskustelut kumppanisi kanssa näyttävät usein kiertyvän toistuviin pyyntöihin ja turhautumiseen? Termi "nauruttava vaimo" ponnahtaa usein esiin suhdekeskusteluissa, mutta mitä tämän stereotypian alla oikein piilee? Onko nalkuttava vaimo todella yhtä ärsyttävää kuin jatkuva tippuminen, vai onko taustalla syvempiä Hänen ansiostaan Suomessa on vammaispalvelulaki ja esteettömyysasetus oikeudet ovat edenneet, kun vammaisia ihmisiä on ollut vallan kahvassa. Viimeisin esimerkki viitata nalkutukseen suhteen nalkuttavan vaimon odotukset liittyvät usein alhaisempaan parisuhteen tyytyväisyyteen ja konflikteihin.Se, mikä leimataan nalkutukseksi, voi johtua täyttymättömistä odotuksista ja kumppanuuden halusta elämän vastuiden hallinnassa. Näyttävä vaimo voi kuitenkin kiristää suhteita, mikä korostaa tarvetta selkeämpiin ja tehokkaampiin kommunikaatiostrategioihin kumppanien välillä.Naurava vaimo saattaa usein muistuttaa kumppaniaan tehtävistä riippumatta siitä, onko ne unohdettu vai ei, mikä johtaa tunteeseen, että hän on mikrohallinnassa. On tärkeää myös muistaa, että noin kymmenellä prosentilla toivottu lapsiluku on nolla. Sitä täytyy kunnioittaa. Kenenkään velvollisuus ei ole lisääntyä, eikä lapsitoiveista utelu saati lisääntymiseen painostaminen ole koskaan soveliasta. Samaan aikaan suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on kuitenkin merkittävä ero; perhepolitiikalla onkin tärkeää auttaa ja tukea juuri heitä, jotka lapsia haluaisivat, muistuttaa VihreidenNämä muistutukset voivat luoda tunteen, että sinua tarkkaillaan tai arvostellaan jatkuvasti, mikä johtaa jännitteisiin parisuhteessa.Samat pyynnöt toistetaan useita kertoja, vaikka ne tunnustettaisiin, mikä osoittaa, että kumppanin sitoutuminen toimintaan ei luota. Hallituksen puheet syntyvyyden kasvusta ovat asenteiltaan ummehtuneita ja syrjiviä; tällä hetkellä esimerkiksi hallituksen vihamielinen maahanmuuttopolitiikka repii perheitä erilleen eikä sateenkaariperheiden yhdenvertaisuuden eteen olla tekemässä mitään. Toimiva hyvinvointivaltio tukiverkkoineen on perhepolitiikan tärkein kannattelija. Leikkaamalla sote-palveluista ja köyhimmiltä hallitus päinvastoin vaikeuttaa lapsiperheiden tilannetta ja romuttaa monen lapsihaaveet, toteaa Vihreiden naisten hallituksenToistuvat pyynnöt voivat aiheuttaa turhautumisen tunteen ja heikentää kumppanin tasa-arvopolitiikkaa loistavassa seurassa. Valtakunnallisesti Tämä pätee niin yrityselämään, julkishallintoon kuin poliittiseen johtajuuteen. Etenkin demokraattisissa yhteiskunnissa tämän pitäisi herättää enemmän huolta, koska eri ihmisryhmien osallisuus on olennainen osa demokratian ideaa. Vammaisten päivän teemaa, vammaisten johtajuuden vahvistamista, voi toteuttaa monella tavalla. Oikea tapa on tehdä se niin, että eri tavoin vammaiset ihmiset ovat sitä itse vahvistamassa, siis toimimassa itse johtajina ja edistämässä muidenkin vammaisten johtajuutta. Ja ennen kaikkea pitäisi siis yrittää muistaa että nalkuttava akka tuhoaa suhteen, tuhoaa elämiä ja on patologinen narsisti sekä erittäin usein vahingollinen kaikille mahdollisille eläville oloille ympärillään, ei ainoastaan ihmisille. Tämä toteuttaa vammaisliikeen vanhaa slogania Eivaikutamme antamalla lausuntoja ja kannanottoja, järjestämällä seminaareja ja koulutustilaisuuksia ja osallistumalla erilaisten tasa-arvoelinten työskentelyyn.Kumppanin epäsuotuisa vertaaminen muihin keinona motivoida toimintaan, mikä voi heikentää itsetuntoa ja edistää kaunaa. Jatkuvat epäsuotuisat vertailut voivat johtaa riittämättömyyden ja loukkaantumisen tunteisiin, mikä rasittaa emotionaalista sidettä kumppanien välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä edellisen kanssa tuossa, että kehut motivoivat ADHD-ihmistä paljon vahvemmin kuin moitteet, joista voi mennä vastahankaiselle kannalle ja kokea, että vaikka miten paljon yrittää, ei silti kelpaa.
Voi tuntua ristiriitaiselta kehua pienestä onnistumisesta kun tekisi mieli motkottaa, mutta se oikeasti kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma amfetamiini on hyvä lääke ad/hd oireisiin. 🤓
Hanki ADHD diagnoosi ja valtio maksaa huumeet.
Mä opin tän vankilassa 2009.
Huomio-/hyperaktiivisuushäiriö (ADHD, joka tunnetaan myös nimellä hyperkineettinen häiriö) on yleinen hermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa lapsiin ja aikuisiin maailmanlaajuisesti. ADHD:llä on pääosin geneettinen etiologia, joka sisältää yleisiä ja harvinaisia geneettisiä muunnelmia.
ADHD-diagnoosi on luotettava ja pätevä, kun sitä arvioidaan tavanomaisilla diagnostisilla kriteereillä. ADHD:n parantavia hoitoja ei ole olemassa, mutta näyttöön perustuvat hoidot vähentävät merkittävästi oireita ja/tai.
Laajat tutkimukset, jotka kattavat useita tutkimustasoja geneettisistä käyttäytymistutkimuksiin, ovat pyrkineet purkamaan tarkkaavaisuusvaje-hyperaktiivisuushäiriön (ADHD) mekaanisia perusteita pyrkien kehittämään tehokkaita hoitoja tähän
Korostamme, että ADHD on erittäin heterogeeninen häiriö, jolla on useita etiologioita ja joka edellyttää monitekijäistä ulottuvuutta fenotyyppiä kiinteän kaksijakoisen käsitteellistämisen sijaan. Korostamme uusia havaintoja, jotka viittaavat aivojen laajempaan, "globaalimpaan" näkemykseen häiriöstä perinteisen lokalisointikehyksen sijaan, joka väittää, että ADHD:n taustalla on rajoitettu joukko aivojen alueita tai verkostoja. Lopuksi korostamme, kuinka alivoimaiset tutkimukset, jotka ovat pyrkineet yhdistämään neurobiologian ADHD-fenotyyppeihin, ovat pitkään estäneet alaa edistymästä.
ADHD-tutkimuksen uusi aikakausi, jossa on hienostuneita fenotyyppejä, kehittyneitä menetelmiä, luovia tutkimussuunnitelmia ja riittävän tehokkaita tutkimuksia, alkaa kuitenkin saada alan hyvälle pohjalle. Ala on todellakin lupaavassa vaiheessa edistää ADHD:n neurobiologista ymmärrystä ja täyttää lupauksen kliinisestä hyödystä.
Nämä oireet voivat jatkua 5566 prosentissa tapauksista lapsuudesta aikuisuuteen. Vaikka ADHD:n tarkkaa etiologiaa ei täysin ymmärretä, sitä toksiineja.
ja hermoston kehitysarvioinnit voivat auttaa tutkimaan geneettisten muunnelmien mahdollista roolia ADHD-neuropsykobiologiassa. Useat geneettiset tutkimukset ovat havainneet vahvan geneettisen yhteyden neuropsykobiologisten toimintojen eri näkökohtiin, mukaan lukien hermoston poikkeavuudet ja viivästynyt hermoston kehitys ADHD:ssa.
Neurokuvantamisen ja molekyyligenomiikan edistyminen tarjoaa mahdollisuuden analysoida geneettisten variaatioiden vaikutusta niiden säätelemättömien reittien ohella rakenteellisiin ja toiminnallisiin aivojen kuvantamisfenotyyppeihin erilaisissa neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä, mukaan lukien ADHD. Äskettäin neuroimaging-genomitutkimukset havaitsivat aivojen kuvantamisfenotyyppien merkittävän yhteyden
ADHD:n geneettiseen herkkyyteen. Hermokuvauksesta johdettujen fenotyyppien integrointi genomiikkaan tulkitsee erilaisia neurobiologisia reittejä, joita voidaan hyödyntää uusien kliinisten biomarkkerien, uusien hoitomenetelmien sekä terapeuttisten interventioiden kehittämisessä ADHD-potilaille. Tässä katsauksessa käsittelemme ADHD:n neurobiologiaa painottaen erityisesti ADHD-aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja niiden vuorovaikutuksia monimutkaisten genomimuunnelmien kanssa käyttämällä kuvantamisgenetiikan menetelmiä.
Korostamme myös geneettisiä muunnelmia, joiden oletetaan liittyvän ADHD:n tasoilla ja korostamme tulosten yhdistämisen ja integroinnin merkitystä ADHD-häiriöön liittyvien biologisten reittien tutkimiseksi. Näitä lähestymistapoja ovat eläinmallit, laskennallinen biologia, bioinformatiikan analyysit ja multimodaaliset kuvantamisgenetiikan tutkimuksen
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin oma mieheni, hän vain jo sitä ikäluokkaa, että ei adhd:ta diagnosoitu. Neuvoni on, että älä odota mitään, mikä ei ole realistista. Itse olen aina vastannut kauppareissuista. Kun lapset oli syöneet ja nukkuneet, jätin ne iskän kanssa ja hoidin kaupat. Kun rutiinit oli hoidettu, oli ihan sama, mitä tekivät. Samoin huolehdin itse ulkoilut, ainakin menin lasten kanssa edellä ja sanoin, että tule perässä. Unet, ruuat ja muut ajoitukset vastasin itse. Lapset kasvaa, asiat helpottuu. Tietty huomaan, että tässä teinivaiheessa olen se, joka huolehtii säännöistä. Mielestäni on tärkeämpää, että on kiltti ja hyväsydäminen kumppani.
Ihanasti sanottu.
Olen adhd.
Teidän pitää tehdä rutiinit kodinhoitoon. Sitten sitä pitää noudattaa. Se vie aikaa. itse suunnittelu, testaus ja sitten rutiinilistan rukkaus havaittujen ongelmien suhteen.
Kaikki tärkeät asiat hoidetaan edellisiltana. Esimerkiksi lapsen tavaroiden laittaminen valmiiksi, lapsen vaatteiden alitseminen ja aamiainenkin laitetaan valmiiksi niin pitkälle kuin sen voi tehdä. Aamuisin ei tehdä mitään muuta kuin lapsen aamiainen (ellei sitä saa päivähodossa) ja lapsen vieminen päivähoitoon. Aamut tehdään aina samalla rutiinilla. Tämä auttaa myös lasta.
alkakaa tilaamaan ruoat kaupasta kotiinkuljetuksella. ilman muuta ruokien vastaanottamisesta vastaat sinä, ainakin aluksi (kirjoitan tätä siinä ajatuksessa, että teillä opetellaa tuossa vaiheessa vielä arjen rutiineja ja miehesi on voinut unohtaa olla kotona ruokia vastaanottamassa)
onko miehelläsi jotain tiettyjä aikoja vuorokaudessa, jolloin joku asia hoituu useimmiten. Esimerkiksi minulla ei onnistu lenkille lähtö muutoin kuin heräämisen jälkeen, joten minä lähden herättyäni lenkille ja mitä tahansa minulle sanoo ennen lenkkiä, menee täysin ohi, olen silloin vain lenkillelähtömoodissa. Sen jälkeen loppupäivä onistuu paljon paremmin. kehoni imiselvästi tarvitsee aamuisin rankkaa liikuntaa, jotta voin "rauhoittua" päivään. Käyttäkää hyväksi tuollaisia aikoja.
Onkohan tuo joka toinen ilta toisen vapaailta mahdolista muttaa vaikka vapaapäivä kerran viikossa -systeemiin? Ainakin itselle adhd:na olisi tosi vaikea singahdella joka toinen päivä vastuuvanhemmaksi ja joka toinen päivä lapsesta lepäileväksi vanhemmaksi. Nämä toki ovat yksilöllisiä asioita, myös adhd:eilla
Kun lapsikin on vilkas, niin lapselle pitää löytää joku suurienerginen harrastus. Varmaan mieskin voisi innostua siitä.
Ennenkaikkea kannattaa muistaa että adhd voi tehdä ihan samat jutu kuin ei-adhd. Mutta se, että jos toinen kulkee vahtimassa perässä tai jakelee neuvoja, niin voi saada aikaan reaktion, jossa ei enää edes viitsi yrittää mitään, kun mikään ei kuitenkaan kelpaa.
Ruokailuihinkin listat. Listoille mukaan nopeasti tehtäviä ruokia tyyliin: kaikki pataan ja pata uuniin, tai hernekeittoa purkista kattilaan ja lämmmitys. Jääkaappiin valmiiksi erilaisia ruoka-aineita, kuten ravintoloiden keittiöissä: valmiiksi pilkottua porkkanaa, kurkkua, tomaattia jne. Sieltä on hyvä sitten heittää tavaraa vaikka paistinpannulle ja kypsentää.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt väärät ihmiset menneet yhteen. Tiukkapipo on väärin mahdollinen puoliso ADHD ihmiselle
Minä luulen, että aloittaja ei olisi lainkaan tiukkapipo oikeanlaisen kumppanin kanssa. Täysin erilaisen ja eri "järjestelmällä" pelaavan ihmisen kanssa parisuhteessa oleminen voi olla uskomattoman stressaavaa. Jatkuva stressi tekee useimmista "tiukkapipoja". Lisäksi en usko siihen, että vastakohdat täydentävät toisiaan vaan kaivavat toistensa huonot puolet esiin ja kärjistävät niitä sinänsä hyviä piirteitä (esimerkiksi järjestelmällisyys) aivan äärimmäisyyksiin.
Jos rima on liian korkealla siihen nähden mihin mitenkään pystyy, niin kuka vain luovuttaa. Sitten taas jos ei tarvitse mitään tehdä, tai toinen on kaikessa parempi niin helposti jämähtää siihen ettei yritäkään. Kaikille, mutta varsinkin ADHD:lle on hyödyksi, että tulee myös haasteita. Se boostaa aivokemiaa ja pystyy asioihin, joita ei uskonut oppivansa. Jos on vaikea oppia jotain, niin helposti luovuttaa, jos sellainen mahdollisuus annetaan. Jos on vain pakko opetella, niin usein lopulta oppii.
Voin kuvitella, että jos minulla olisi tosi pätevä puoliso, niin en olisi koskaan tehnyt yhtään mitään. Kun olen sinkku, niin palvelu ei pelaa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä tarkoittaa että et tiedä mitä ADHD on tai miten se oireilee. Se nimenomaan voi ilmetä juuri näin. Etenkin jos kapasiteetti on käytetty jo töistä selviytymiseen. Googlaa