Lue keskustelun säännöt.
Aikuiset ruoasta nirsoilijat - ärsyttävyyden huippu.
23.12.2024 |
Ja sanotaan nyt ensin, että nyt en siis tarkoita ihmisiä, jotka joutuvat vaikkapa allergioiden tai muiden vastaavien terveydellisten rajoitteiden takia vahtimaan mitä syövät, vaan ihmisiä, jotka nirsoilevat pelkästä nirsoilemisen ilosta.
Siis näitä tapauksia, jotka loukkaantuvat siitä, että nyt vaikka joulupöydästä puuttuu jokin ruokalaji tai kieltäytyvät syömästä jotain, jos se ruoka ei ole valmistettu täsmälleen häntä miellyttävällä tavalla. Ovat yleensä jotain keski-ikäisiä tai sitä vanhempia ihmisiä, ja pahimmillaan muut vielä ympärillä hössöttävät ja ymmärtävät ja suvaitsevat loputtomiin tuota nirsoilua ja ovat nähtävästi sitä mieltä, että tämän yhden henkilön mieliksi oleminen menee kaikkien ja kaiken muun edelle.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nirso, mutta onneksi olen myös aikuinen ja saan päättää mitä suuhuni pistän. Mutta en pidä itsestäni meteliä, jos ei ole mieluista apettaa niin jätän vain ottamatta. Isäni oli nirsouden vastakohta, eli kaikki (pilantuneetkin) ruuat piti syödä.
Sama. Kaikenlisäksi tykkään käydä ravintoloissa joissa on yllätysmenu (toki niissä huomioidaan allergiat), vihaan punajuurta, mutta juuri sain sellaisen punajuuriruuan jota teki mieli pyytää lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse syön kaikkea paitsi ruokia joissa on kasviöljyjä tai paistamiseen on käytetty niitä.
Vanhempana kun alkaa jo hauta näkyä sitä tulee tarkaksi mitä syö
Isäni noukki hampurilaisesta aina pois tomaatin. Oli vähän huvittavaa.
Muistan kun olin kaverin kanssa iltaa istumassa ja pitsa pääsi lievästi kärähtämään niin että aivan vähän mustaa tuli pintaan mutta hyvää ja syötävää se silti mielestäni oli. Kaveri taas paiskasi pitsapalansa roskiin. Hitto mitä snobeilua ja nirsoilua.
Minä en pysty ottamaan suuhuni mitään, missä on limainen tai löllö suutuntuma. Löysä kananmuna, puuro, vähänkin läskiä lihanpaloissa, joistain ostereista ja etanoista puhumattakaan, ei mene alas, päinvastoin uhkaa tulla samantien ylös. Muuten en ole nirso enkä vaadi gourmetia, minulle kelpaa hyvinkin vaatimaton ruoka, mutta tuolle en vaan voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunsin ihmisen joka ei syönyt mikään mikä kuulosti vähääkään "epäilyttävältä". Jokin ainesosa jos oli mukamas epäilyttävä (heitän esimerkiksi... fenkoli), niin tämä ihminen ei syönyt sitä ruokaa. Ei edes kokeillut koska tiesi heti ettei tule tykkäämään kun siinä on yksikin epäilyttävä ainesosa. Taitaa olla nykyään 30 -vuotias.
Hän myös käyttää vain suolaa ja pippuria ruoanlaitossa, niitäkin äärimmäisen niukasti.
Tämä kertomasi ei ole nirsoutta, vaan jotain psykologista häikkää. Nirso on sellainen, jolle ei kelpaa joulupöydässä lasimestarin silli, vaan pitää olla sinievätonnikalaa; ei kelpaa Lidlin konvehdit, vaan pitää olla artesaanikonvehteja; ei kelpaa porkkanalaatikko, vaan pitää olla hunajapaahdettuja porkkanoita; kaakaoksi ei kelpaa OBoy vaan pitää olla Van Houtenia kattilassa haudutettuna; juustopöydästä maistuu vain Roquefort, eikä koska tikullakaan Salaneuvokseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen todella nirso, siihen pisteeseen asti että useat ruoka-aineet aiheuttavat oksennusrefleksin. Hävettää itseänikin istua ruokapöydässä kun tiedän etten pysty syömään juuri mitään. Oman kokemukseni mukaan tästä pitää kuitenkin enemmän meteliä ne ihmiset jotka seuraavat vierestä toimintaani ja loukkaantuvat loukkaantumisen ilosta jos en syö kaikkea (ihmisiä on aivan riittävästi ilman minuakin tuhoamaan se ruokamäärä pöydältä).
Minä en häpeä. En voi taipumukselleni mitään. Mikään määrä harjoittelemista ei ole auttanut minua saamaan alas tiettyjä ruokia. Mitään meteliä en vaikeuksistani pidä, kaikkein vähiten ryhdyn voivottelemaan jos pöydässä ei ole itselleni mieluista ruokaa. Stressiä ongelma kyllä tuo, vaikka en koekaan häpeää. En mielelläni joudu tilanteeseen, jossa joku kiinnittää huomiota syömiseeni, sillä koen asian niin henkilökohtaiseksi, että en halua keskustella siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toikaa ei oo nirso vaan valikoiva. Nirso esimerkiksi nyrpistää nenää kypsennetylle porkkanalle eikä syö sitä missään muodossa kypsennettynä.
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin kammottavaa olla kohtelias, ja syödä sitä omaa inhokkiruokaa edes vähän? Ja nyt EI PUHUTA mistään keliaakikoista tai muista oikeasti sairaista. Vaikket tykkäisi tomaatista, ei se varmaan sua tapa jos joskus kylään kutsuttuna syöt muutaman palasen tomaattia tekemättä siitä lapsellista numeroa. Ei kukaan varmaan ravaa montaa kertaa viikossa kylässä syömässä, joten mikä se juttu on ettei sitä voi edes hienotunteisuuden vuoksi maistaa jos joku on sitä varta vasten vieraille valmistanut?
Juuri näin, aikuinen terve ihminen voi kohteliaisuudesta syödä ruokaa, joka ei mielestään ole hyvää. Oltiin juuri työillallisella, jossa yksi kollega nyrpisteli nenää jätti ruuat lautaselle kuin pikkulapsi. Lievästi herätti kummastusta ulkomaisten vieraiden taholta ja tuskin tulee kutsua hänelle ens kerralla.
Onko se niin kammottavaa olla kohtelias, ja syödä sitä omaa inhokkiruokaa edes vähän? Ja nyt EI PUHUTA mistään keliaakikoista tai muista oikeasti sairaista. Vaikket tykkäisi tomaatista, ei se varmaan sua tapa jos joskus kylään kutsuttuna syöt muutaman palasen tomaattia tekemättä siitä lapsellista numeroa. Ei kukaan varmaan ravaa montaa kertaa viikossa kylässä syömässä, joten mikä se juttu on ettei sitä voi edes hienotunteisuuden vuoksi maistaa jos joku on sitä varta vasten vieraille valmistanut?